Timo Kotipelto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Timo Kotipelto
Timo Kotipelto Wacken Open Airissa vuonna 2016
Timo Kotipelto Wacken Open Airissa vuonna 2016
Henkilötiedot
Syntynyt15. maaliskuuta 1969 (ikä 55)
Lappajärvi
Muusikko
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1991-
Tyylilajit power metal, heavy metal
Yhtyeet Stratovarius
Kotipelto
Cain’s Offering
Kotipelto & Liimatainen
Levy-yhtiöt High and Loud, Century Media Records ja AFM RecordsView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
www.kotipelto.com

Timo Antero Kotipelto (s. 15. maaliskuuta 1969 Lappajärvi) on suomalainen laulaja. Parhaiten hänet tunnetaan power metal -yhtye Stratovariuksesta, johon hän liittyi vuoden 1994 loppupuolella. Ensimmäinen Stratovarius-albumi, jolla Kotipeltoa kuullaan on vuoden 1995 Fourth Dimension.

Kotipellon taival musiikin parissa käynnistyi 13-vuotiaana, jolloin hän sai vanhemmiltaan omat rummut. Ne pysyivät mukana muutaman vuoden kunnes Kotipelto vaihtoi instrumentikseen oman äänensä. Metallimusiikista Kotipelto kiinnostui omien sanojensa mukaan kuultuaan AC/DC:nHells Bells” -kappaleen Ylen Rockradio-ohjelmassa. Suurimmiksi vaikuttajikseen hän on maininnut yhtyeistä Kissin, Dion, Rainbow’n, Queensrÿchen ja Iron Maidenin, laulajista Ronnie James Dion sekä albumeista Queensrÿchen Operation: Mindcrimen.

Ennen liittymistään Stratovariukseen Kotipelto lauloi lappajärveläisessä yhtyeessä nimeltä Filthy Asses, joka julkaisi yhden kolme kappaletta sisältäneen omakustanteen, sekä opiskeli Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa kuitenkaan valmistumatta. Stratovariukseen hän oli ollut yhteydessä jo runsas vuosi ennen lopullista liittymistään, mutta ei tuolloin kokenut vielä olevansa sopiva henkilö yhtyeen laulajaksi.[1]

Stratovariuksen esiintyessä Euroopan suurimmalla metallimusiikkifestivaalilla Wacken Open Airissa Saksassa 4. elokuuta 2000 hän poltti vasemman kätensä pyroefektin räjähdyksessä, seurauksena toisen ja kolmannen asteen palovammat kahteen sormeen ja kämmenselkään. Kotipelto pystyi laulamaan konsertin loppuun, mutta yhtyeen kaksi viikkoa myöhemmin alkavaksi tarkoitettu kiertue Latinalaisessa Amerikassa oli siirrettävä myöhempään ajankohtaan tulehdusriskin vuoksi.[2] Joulukuussa 2003 uutisoitiin Timo Kotipellon ja rumpali Jörg Michaelin eronneen Stratovariuksesta. Kotipellon kohdalla syyksi mainittiin tulehtuneet välit yhtyeen kitaristiin ja johtohahmoon Timo Tolkkiin. Riidat saatiin kuitenkin sovittua, ja tammikuussa 2005 yhtye palasi entiseen kokoonpanoonsa. Myöhemmin tapahtumien kerrottiin olleen vain julkisuustemppu.lähde?

Stratovariuksen ohella Kotipelto on tehnyt kolme sooloalbumia, Waiting for the Dawn (2002), Coldness (2004) ja Serenity (2007). Albumeilla on vieraillut useita tunnettuja muusikoita kuten Jari Kainulainen, Mika Karppinen, Lauri Porra, Leka Rantanen, Michael Romeo ja Janne Wirman. Kotipelto on sooloalbumiensa myötä konsertoinut Suomessa, Keski-Euroopassa ja Etelä-Amerikassa sekä tehnyt täysimittaisen Euroopan-kiertueen Kamelotin ja Epican kanssa keväällä 2005. Kolmannella albumilla soittivat Lauri Porra, Mirka Rantanen, Janne Wirman ja Tuomas Wäinölä, jotka kuuluivat myös silloiseen konserttikokoonpanoon.

Kotipelto on mukana kitaristi Jani Liimataisen perustamassa Cain’s Offering -yhtyeessä, jonka esikoisalbumi ilmestyi vuonna 2009.[3] Kotipelto ja Liimatainen ovat tehneet akustisia duokeikkoja, ja vuonna 2012 julkaistiin Kotipelto & Liimatainen -duon albumi Blackoustic.[4] Kotipelto on esiintynyt duona myös Stratovariuksen kitaristin Matias Kupiaisen kanssa.[5] Vuonna 2019 Kotipelto, Liimatainen, laulaja Pekka Heino ja harmonikansoittaja Netta Skog tekivät An Evening of Rock Classics -kiertueen.[6] Alkuvuodesta 2020 Kotipelto ja Skog esiintyivät Acoustic Harmonies -kiertueella,[7] joka keskeytyi koronaviruspandemian vuoksi.[8]

Kotipelto on vieraillut myös muutamien muiden yhtyeiden julkaisuilla sekä laulanut Disney-elokuva Karhuveljeni Kodan (2003) suomenkielisellä ääniraidalla Phil Collinsin alkuperäisiä kappaleita ja Matti-elokuvan (2006) tunnuskappaleen ”Lennä, Nykäsen Matti”, joka on coverversio Sleepy Sleepersin vuonna 1988 levyttämästä kappaleesta. Kotipelto yhtyeineen esittää myös V2 – Jäätynyt enkeli -elokuvan tunnuskappaleen ”Sleep Well”.

Kotipelto aloitti MTV Finlandin Headbangers Ball -ohjelman juontajana 25. helmikuuta 2007. Hän seurasi tehtävässä Jonna Nygreniä.[9] Kotipelto oli kevättalvella 2009 mukana myös Nelosella näytetyssä viihdeohjelmassa Kuorosota, jonka hän kuoroineen voitti. Vuoden 2010 marraskuussa Kotipelto osallistui Yle TV2:n Nenäpäivä-keräykseen laulamalla ”hevisooloa” Marja Tyrnin kappaleessa ”Leivotaan leivotaan”.

  • Have No Fear (EP) (1991)

Kotipelto & Liimatainen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

High and Loud

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

High and Loud Oy on Kotipellon johtama levy-yhtiö, jonka kautta hän on julkaissut sooloalbuminsa Suomessa.[11] Yhtiö on julkaissut myös Wingdom-yhtyeen debyyttialbumin Reality (2005) sekä Ancara-yhtyeen albumin Beyond the Dark (2007).

  1. Tolkki, Tero. 1998. Timo Kotipelto – The Man with the Golden Pipes. Episode #2, s. 3–5.
  2. Jens Johanssonin Wacken 2000 -raportti (Luettu 16. joulukuuta 2006)
  3. The Band Cain’s Offering. Arkistoitu 8.10.2017. Viitattu 2.5.2020. (englanniksi)
  4. Kotipelto & Liimatainen: Blackoustic MTV Uutiset. 22.10.2012. MTV. Viitattu 2.5.2020.
  5. Timo Kotipelto Piikkikasvi Agency. Viitattu 2.5.2020.
  6. Siltanen, Vesa: Timo Kotipelto ja Pekka Heino rockin klassikoiden parissa – Stratovarius- ja Brother Firetribe -laulajat lähtevät yhteiskiertueelle Soundi. 4.10.2018. Pop Media. Viitattu 2.5.2020.
  7. Timo Kotipelto & Netta Skog – Acoustic Harmonies kiertue 13.2.2020. Piikkikasvi Agency. Viitattu 2.5.2020.
  8. Lempinen, Marko: Rokkarien arki muuttui totaalisesti – Timo Kotipelto asettui eristykseen Pohjanmaalle vanhempiensa hoitajaksi ja vahdiksi Ilta-Sanomat. 1.5.2020. Sanoma. Viitattu 2.5.2020.
  9. Helsingin Sanomat: Timo Kotipelto Music TV:n metalliohjelman juontajaksi (Luettu 16. helmikuuta 2007)
  10. Meteli.net − AAA 2005 – Artistit Auttavat Aasiaa: Maksamme velkaa
  11. Kotipelto: High and Loud (Luettu 10. syyskuuta 2007)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]