Tämä on suositeltu artikkeli.

Turku

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 16. elokuuta 2016 kello 11.49 käyttäjän Msaynevirta (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Turku
Åbo

vaakuna

sijainti

Ylärivi: Näkymä Turun tuomiokirkon tornista kohti keskustaa 2. rivi: Turun linna, lippu ja Tall Ships' Races Turussa 3. rivi: Joulurauhan julistus, tuomiokirkko ja keskiaikamarkkinat Alarivi: Aurajokirantaa keskustassa ja Turun kävelykatu
Ylärivi: Näkymä Turun tuomiokirkon tornista kohti keskustaa
2. rivi: Turun linna, lippu ja Tall Ships' Races Turussa
3. rivi: Joulurauhan julistus, tuomiokirkko ja keskiaikamarkkinat
Alarivi: Aurajokirantaa keskustassa ja Turun kävelykatu
Sijainti 60°27′05″N, 022°16′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 853
Perustettu –
Kuntaliitokset Turun kuntaliitokset
Maaria (1967)
Kakskerta (1968)
Paattinen (1973)
Pinta-ala ilman merialueita 249,10 km²
248:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 306,36 km²
259:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 245,63 km²
– sisävesi 3,47 km²
– meri 57,26 km²
Väkiluku 201 863
6:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 821,8 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,6 %
– 15–64-v. 66,5 %
– yli 64-v. 20,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 79,3 %
– ruotsinkielisiä 5,4 %
– muut 15,3 %
Kunnallisvero 6,90 %
292:nneksi suurin 2024 [5]
Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell
Hallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni
Turun kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
– puheenjohtaja Seppo Lehtinen
  2013–2016[6]
 • Kokoomus
 • SDP
 • Vihreät
 • Vasemmistoliitto
 • PS
 • Keskusta
 • RKP
 • KD
 • SKS
19
14
10
9
6
4
3
1
1
www.turku.fi

Turku (ruots. Åbo) on Suomen kaupunki ja Varsinais-Suomen maakunnan keskus, joka sijaitsee Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla. Turun naapurikunnat ovat Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko. Kunnan asukasluku on 201 863,[2] mutta keskustaajamassa on 257 158[7] ja seutukunnassa 318 168 asukasta. Tämä tekee Turusta asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurimman kunnan, kolmanneksi suurimman kaupunkialueen ja Pohjoismaiden kahdeksanneksi suurimman taajaman.

Kaupungin arvioidaan syntyneen 1200-luvun lopulla, mikä tekee siitä Suomen vanhimman kaupungin. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan ensimmäinen pääkaupunki 1809–1812, ja 1840-luvulle saakka myös Suomen suurin kaupunki. Nykyisin kaupunki ei ole enää valtakunnallisesti niin merkittävä kuin ennen, mutta se on yhä alueensa paikallishallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupunki on Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka ja Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Turussa sijaitsee lisäksi Suomen arkkipiispanistuin. Toisin kuin yliopisto ja useat valtion virastot, sitä ei siirretty uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin Turun palon jälkeen.

Turku on tunnettu etenkin kulttuurikaupunkina. Pitkän historiansa vuoksi se on ollut näyttämönä useissa historiallisissa tapahtumissa, ja se on vaikuttanut laajalti koko Suomen historiaan. Historiansa sekä poliittisen ja maantieteellisen asemansa vuoksi Turulla on ollut merkittävä vaikutus lähes kaikilla kulttuurin saroilla. Vuonna 2011 Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunkina yhdessä Viron pääkaupungin Tallinnan kanssa. Kulttuurikaupungin mainetta on varjostanut Turun taudiksi kutsuttu ilmiö eli monien merkittävien kulttuurirakennusten purkaminen uuden arkkitehtuurin tieltä erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla[8].

Turkua pidetään usein Suomen porttina länteen. Kaupunki on merkittävä kaupallinen satamakaupunki, ja Turun satamasta on tiheä matkustajalauttaliikenne Maarianhaminaan sekä Tukholmaan. Lisäksi Turun lentoasema on Suomen neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin lentoasema.[9]

Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, ja vuoden 2014 lopussa sen asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia 5,4 % eli 9 924 henkeä.[10]

Historia

Pääartikkeli: Turun historia

Keskiajan Turku

Pääartikkeli: Turku 1200-luvulla, Turku 1300-luvulla, Turku 1400-luvulla
Koroisten raunioille on pystytetty muistomerkiksi valkea risti.

Turun historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi Gregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti tämä tarkoitti siirtoa Nousiaisista Koroisiin.[11] Aurajokilaakso oli ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella, joten ei ole yllättävää, että hiippakunnan keskus siirrettiin sinne.[12]

Varsinainen Turun kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla hieman Koroistenniemeä alemmas Aurajoen varteen Unikankareen kummun läheisyyteen. Arkeologi Markus Hiekkanen on arvellut, että kaupunki perustettiin kuninkaan, piispan ja vuonna 1249 perustetun dominikaanikonventin yhteisestä aloitteesta. Perustamisvuotta ei kuitenkaan tiedetä, koska mitään aiheeseen liittyvää asiakirjaa ei ole säilynyt. Unikankareelle rakennettu tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300.[13] Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa ’toria’.[14]

Piispanistuimen ja dominikaaniluostarin sijaintipaikkana Turku oli keskiaikaisen Suomen kirkollinen ja opillinen keskus. Keskiaikainen Turku oli myös vilkas kaupan ja merenkulun keskus. Se oli Suomen suurin ja samalla koko Ruotsin valtakunnan suurimpia ja tärkeimpiä keskiaikaisia kaupunkeja. Kaupungin lähellä sijainnut Turun linna oli tärkeimpiä maallisen vallan tukikohtia Suomen alueella. Linnan antamasta suojasta huolimatta kaupunki joutui keskiajalla useita kertoja sotanäyttämöksi. Novgorodilaiset ryöstivät kaupunkia vuonna 1318 ja tanskalaiset 1509 ja 1522.[15][16]

Turku 1500-luvulta Ruotsin vallan loppuun

Pääartikkeli: Turku 1500-luvulla, Turku 1600-luvulla, Turku 1700-luvulla
Turun akatemian vihkiäiset vuonna 1640, osa Albert Edelfeltin maalausta.
Turun keskusta vuonna 1811 pian Ruotsin vallan ajan päättymisen jälkeen.

Keskiajan jälkeenkin Turku säilytti asemansa Suomen suurimpana kaupunkina. Juhana-herttuan pitäessä hoviaan Turun linnassa vuosina 1556–1563 turkulaiset saivat nähdä välähdyksiä keskieurooppalaisesta loistosta. Turun linnaa piiritettiin 1500-luvulla yhteensä kuusi kertaa Ruotsin valtataistelujen yhteydessä,[17] mutta 1600-luvulla kaupungin olot olivat paljon rauhallisemmat. Turun asema laajan alueen keskuksena korostui 1600-luvun aikana, kun sinne perustettiin lukuisia koulu- ja hallintolaitoksia. Esimerkiksi lääninhallitus perustettiin Turkuun vuonna 1617 ja Suomen ensimmäinen hovioikeus, Turun hovioikeus vuonna 1623[18]. Kuningatar Kristiina antoi käskyn perustaa Turkuun Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, vuonna 1640.[19] Turussa asui 1600-luvulla noin 3 000 asukasta, jotka olivat paitsi pappeja, kauppiaita, käsityöläisiä ja palvelijoita, nyt myös virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Kreivi Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637–1640 ja 1648–1654 tehtävänään alueen hallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.[20]

1600-luvun suotuisa kasvu tyrehtyi vuosina 1700–1721 suuren Pohjan sotaan ja sitä seuranneeseen isoonvihaan eli venäläiseen miehitykseen. Turku oli isonvihan aikana venäläisen miehityshallinnon keskus. Vuosina 1742–1743, hattujen sodan aikana, kaupunki miehitettiin jälleen pikkuvihan myötä. Pikkuviha päättyi Turun rauhana tunnettuun rauhansopimukseen.[21] 1700-luvun jälkipuolisko oli rauhaisampaa, ja sitä leimasi Turussa teollisuuden kasvu. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivojen rakentaminen alkoi Turussa vuonna 1732 perustetulla Åbo Gamla Skeppswarf -telakalla, ja telakkateollisuudesta kehittyi aikaa myöten kaupungin merkittävin teollisuudenhaara.[22] Kaupungin asukasluku nousi ja oli vuosisadan vaihtuessa jo noin 11 000. 1700-luvun lopulla kulttuuri ja tiede kukoistivat kaupungissa. Tästä esimerkkeinä olivat esimerkiksi ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan ja laboratorioiden perustaminen, sekä Suomen vanhimman sanomalehden Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyminen vuonna 1771.[23] Vuonna 1790 Turussa perustettiin Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys, Musikaliska Sällskapet i Åbo eli Turun Soitannollinen Seura.[24]

Venäjän vallan aika

Pääartikkeli: Turku 1800-luvulla
Turun palo vuonna 1827 oli katastrofi kaupungin kehitykselle.
Vuonna 1876 avattu rautatieasema yhdisti Turun entistä kiinteämmin muuhun Suomeen.

Turussa ei ryhdytty minkäänlaiseen vastarintaan venäläisten marssiessa kaupunkiin lokakuussa 1809 Suomen sodan yhteydessä. Elämä Turussa jatkui miehityksestä huolimatta rauhallisena. Turun hovioikeus jatkoi venäläisten saapuessa istuntoaan ja myöhemmin keväällä Turun piispa Jacob Tengström ja Turun akatemian opettajakunta vannoivat uskollisuudenvalan keisarille.[22]

Turusta tuli 1809 Suomen suuriruhtinaskunnan keskushallinnon sijoituspaikka eli autonomisen Suomen pääkaupunki. Turussa oli historiallisen asemansa vuoksi entuudestaan tärkeitä virastoja. Turun tuomiokapituli ja piispa olivat maan johtava kirkollinen auktoriteetti. Turussa sijaitsi yliopisto, ja kaupunki oli Suomen kaupan ja merenkulun keskus. Pääkaupunki siirrettiin kuitenkin Helsinkiin vuonna 1812, koska keisari Aleksanteri I:n mielestä Turku oli ruotsalaismielinen ja liian lähellä entistä emämaata. Myöhemmin Carl Erik Mannerheim, jota pidetään Suomen ensimmäisenä pääministerinä, kommentoi muistelmissaan, että pääkaupungin siirtäminen Turusta Helsinkiin oli hänen mielestään virhe, johon olivat vaikuttaneet suomalaiset ”onnenonkijat ja projektimaakarit”.[25]

Arkkipiispanistuinta lukuun ottamatta viimeisetkin keskushallinnon elimet ja Turun akatemia siirrettiin uuteen pääkaupunkiin vuoden 1827 Turun suuren palon jälkeen. Pohjoismaiden historian tuhoisimman kaupunkipalon jälkeen uuden asemakaavan Turkuun laati Carl Ludvig Engel. Jälleenrakennuksen jälkeen kaupunki oli arkkitehtuuriltaan Euroopan yhtenäisimpiä kokonaisuuksia. Turku pysyi Suomen suurimpana kaupunkina 1840-luvulle asti.[26] 1800-lukua leimasi kaupungin uuden nousun lisäksi kansallinen herätys, fennomania. Perusta liikkeelle oli niin sanotussa Turun romantiikassa.[27]

Suomen itsenäistymisen jälkeen

Pääartikkeli: Turku 1900-luvulla
Aurakatu Turun keskustassa 1910-luvulla.
Turun linna kesällä 1941 Neuvostoliiton pommitusten jälkeen.

Heti Suomen itsenäistymisen jälkeen alkaneessa Suomen sisällissodassa Turku oli muiden suurten kaupunkien tapaan punaisten hallinnon alla. Sota oli kuitenkin lyhyt, ja kevään 1918 aikana Turussa olleet punaiset vetäytyivät. Talvi- ja jatkosodan aikana Turku kärsi Neuvostoliiton pommituksista. Muun muassa Turun linna kärsi tuhoa, ja sen lähialue sekä Martin kaupunginosa pommitettiin lähes täysin maan tasalle. Neuvostoliitto pudotti talvisodan aikana kaupunkiin 4 000 pommia, jotka tuhosivat tai vaurioittivat yli 600 rakennusta. Pommituksissa kuoli 52 ja haavoittui 151 henkeä. Turku olikin Viipurin jälkeen talvisodan pommitetuin kaupunki.[28] Presidentti, marsalkka Mannerheim oli sodan jälkeen sitä mieltä, että pääkaupunki pitäisi siirtää Helsingistä Turkuun, sillä Suomi joutui Moskovan välirauhassa vuonna 1944 luovuttamaan aivan Helsingin vierestä Porkkalan Neuvostoliitolle tukikohdaksi.[29]

Sodan jälkeen Turun väkiluku kasvoi voimakkaasti suurten ikäluokkien synnyn ja maaltamuuton myötä. Sodan jälkeisiä vuosikymmeniä leimasi keskustan vanhojen rakennusten korvaaminen moderneilla kerrostaloilla, mitä kutsuttiin myöhemmin Turun taudiksi.[8] 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alkaessa Turku on kehittynyt vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi.[12]

Turkuun on liitetty kokonaan kolmen naapurikuntaa ja osia kahdesta naapurikunnasta ajanjaksolla 1930-luvulta 1970-luvulle.[30] Noina 40 vuotena Turku kymmenkertaisti pinta-alansa. Vielä 1930-luvulla Turkuun kuului lähes yksinomaan kantakaupungin ruutukaava-alue. Sitä ympäröineet Aurajoen pohjois- tai länsipuoliset alueet kuuluivat Maariaan, etelä- tai itäpuoliset Kaarinaan. Vuonna 1939 Turkuun liitettiin osa Kaarinan ja vuonna 1944 osa Maarian kunnasta. Näissä liitoksissa molempien kuntien kirkonkylätkin liitettiin Turkuun, samoin kuin Nummenmäen, Vähä-Heikkilän ja Raunistulan taajaväkiset yhdyskunnat, joista Raunistula oli kuulunut Maariaan, muut Kaarinaan. Vuonna 1967 Turkuun liitettiin loputkin Maarian kunnasta, vuotta myöhemmin Kakskerran saaristokunta ja vuonna 1973 Paattisten kunta. Raisiosta Turkuun on liitetty Mälikkälän, Pahaniemen, Artukaisten, Pansion ja Pernon kaupunginosat. Viimeisimpänä näistä liitettiin Perno alueelle rakennettavan Wärtsilän telakan vuoksi.[31] Tämän jälkeen kaupungin laajentuminen maa-alueilla on pysähtynyt naapurikuntien, etenkin Raision ja Kaarinan haluttomuuteen tehdä kuntarakenneselvityksiä Turun kanssa ja luovuttaa uusia maa-alueita Turulle. Vuonna 2006 valtioneuvosto määräsi kuitenkin Turun lähialueen kunnat yhteiseen selvitystyöhön kuntarakenteen uudistamisesta.[32][33]

Kaupunkikuva

360 asteen panoraamakuva Turusta Turun tuomiokirkon tornista katsottuna.

Ympäristö

Näkymä Ruissalosta Pikisaareen syksyllä 2009.

Turun pinta-ala oli 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 306,36 km², josta 245,63 km² on maata, 3,47 km² sisävesialueita ja loput 57,26 km² merivesialueita.[1] Turun rajanaapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko. Mäet ovat etelästä pohjoiseen Kakolanmäki, Puolalanmäki, Samppalinnanmäki, Aninkaistenmäki, Yliopistonmäki, Vartiovuorenmäki ja Kerttulinmäki.[34] Kaupungin korkein kohta on Karhunsauna (89 metriä) joka sijaitsee Tortinmäessä.[35]

Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Sen pohjoisin osa, kaupunkiin 1973 liitetty entisen Paattisten kunnan alue, ulottuu pitkän ja kapean kiilan muotoisena Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykille, joka on Turun pohjoisin kohta. Turun alueen suurin leveys sen sijaan on vain 15 kilometriä. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta.[36] Saarten metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, mutta niissä on myös reheviä lehtoja.[37]

Ruissalon saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Ruissalo mukaan lukien Turun kaupungin alueella sijaitsee kymmenen luonnonsuojelualuetta. Lisäksi Turun kaupunki omistaa puolet Pähkinäisten saaresta Naantalissa.[38] Aivan Turun pohjoisimmassa kärjessä sijaitsee osa Kurjenrahkan kansallispuistosta.[39]

Vesistöt, merialue ja saaret

Aurajokea Turun Halisissa.

Turku sijaitsee Saaristomeren rannalla Aurajoen suulla. Kaupungin keskustan halki virtaava Aurajoki on Suomen merkittävimpiä ja Varsinais-Suomen suurimpia jokia. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle), ja siellä sijaitsevat tai ovat sijainneet muun muassa Turun tuomiokirkko, Turun akatemia, Vanha Suurtori, Raatihuone ja ensimmäiset koulut. Paikalliset kutsuvat sen vuoksi Aurajoen itäpuolta nimellä ”täl pual jokke” ja nykyisen ydinkeskustan ja Kauppatorin puolta nimellä ”tois pual jokke”. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi (”täl pual”) ja Turuksi (”tois pual”) kaupungin yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) vanhojen sijaintipaikkojen mukaan. Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaan förin vievän ihmisiä risteilylle reitillä Turku–Åbo–Turku.[40]

Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Joen ylittää Turun alueella yhdeksän siltaa sekä lisäksi lautta, Föri. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä Tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat karit.[41] Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.[42]

Aurajoen lisäksi kaupungissa on useita pienempiä jokia ja ojia. Vähäjoki saa alkunsa Paattisilta Paattistenjoen nimellä, josta se virtaa Maarian läpi ja yhtyy Aurajokeen Koroisissa. Raisionjoki laskee mereen Ruissaloa vastapäätä Artukaisissa. Järvijoki kulkee Tortinmäen poikki ja laskee Aurassa Aurajokeen. Suurimmat järvet ovat Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi, Hirvensalon saaressa sijaitseva Illoistenjärvi sekä tekojärvi Maarian allas.[43]

Nunnanoja ja Haaraoja yhtyvät Ikkalassa Paattistenjoeksi. Jaaninoja laskee Lausteelta Laukkavuoren ja Kuralan poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee Metsämäestä Halisten ja Räntämäen kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla. Kuninkoja saa alkunsa Raisiosta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse ja sen jälkeen tunnelia pitkin sataman alitse Pohjoissalmeen. Sikaoja on entinen Aurajoen sivuhaara, joka juoksi Kupittaalta Vähä-Heikkilän läpi Aurajokeen, mutta se on nyttemmin suljettu viemäriputkeen.[44]

Aurajoki virtaa savisten viljelymaiden halki, joten sen vesi on sameaa ja sisältää ravinteita ja kiintoaineita. Sen ekologinen tila on välttävä. Joessa on ajoittain sinileväkukintoja ja hygieenisiä ongelmia. Merialueen tilaan vaikuttavat jokien tuomat ravinteet ja asutuken jätevedet, teollisuuden kuomitus on vähäistä.[45]

Saari ja kesämökki Turun saaristossa.

Turun merialue ulottuu lännessä Airiston selälle. Sen ja keskustan välissä ovat Turun suurimmat saaret Hirvensalo ja Ruissalo sekä Hirvensalon eteläpuolella Satava ja Kakskerta. Turun satama sijaitsee pääosin Aurajoen suun ja Ruissalon sillan välisellä alueella, ja sinne johtava laivaväylä kulkee Hirvensalon ja Ruissalon välistä Pukinsalmea pitkin. Pohjoispuolisesta manneralueesta Ruissalon erottaa pitkä ja paikoitellen kapea Pohjoissalmi, jonka manteren puoleisella rannalla on myös osa Turun rahtilaivasatamaa.

Ilmasto

Halisten alue talvella.

Turun ilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on noin 6 °C, ja sademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa.[46] Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla, ja valkea joulu tulee vain 6–8 kertaa kymmenestä.[47] Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi kävellä, hiihtää tai luistella, mikä on varsin suosittua.[48][49][50] Aurajoen jäiden lähtemistä on tilastoitu vuodesta 1800: jäät lähtevät joesta yleensä maalis–huhtikuun vaihteessa. Vaihtelua kuitenkin esiintyy: vuonna 1875 jäät lähtivät vasta toukokuussa ja 1990 jo helmikuussa. Vuosi 2008 oli hyvin poikkeuksellinen, sillä ensimmäistä kertaa koko seuranta-aikana Aurajoki ei varsinaisesti jäätynyt lainkaan.[51]

Turussa on mitattu myös yksi Suomen kaikkien aikojen korkeimmista lämpötiloista: 35,9 °C 9. heinäkuuta 1914.[52] Lämpötila oli koko maan suurin mitattu lämpötila heinäkuun 2010 loppuun saakka, jolloin tämä kyseinen ennätys rikottiin Liperissä Joensuun lentoasemalla 37,2 asteella.[53]

Turku on asettanut kaupunginvaltuuston hyväksymässä kestävän kehityksen ohjelmassa tavoitteekseen olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä.[54]

  • Ilman lämpötila Turussa vuonna 2011
    Ilman lämpötila Turussa vuonna 2011
  • Sademäärä Turussa vuonna 2011
    Sademäärä Turussa vuonna 2011
  • Auringonpaistetuntien lukumäärä Turussa vuonna 2011
    Auringonpaistetuntien lukumäärä Turussa vuonna 2011
  • Veden keskilämpötila Turussa 1985 - 2011
    Veden keskilämpötila Turussa 1985 - 2011

Kaupunginosat

Pääartikkeli: Turun kaupunginosat

Turussa on 87 kaupunginosaa.[55] Turun kaupunki on jaettu yhdeksään suuralueeseen, joihin kuuluu 45 tilastoaluetta. Kussakin tilastoalueessa on yksi tai useampi pienalue, joita Turussa on yhteensä 134.[56]

1970-luvulla ja sen jälkeen Turkuun ovat muodostuneet suuret lähiöt, jotka rakennettiin edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Turkulaisia lähiöitä ovat Iso-Heikkilä, Uittamo, Ilpoinen, Harittu, Luolavuori, Lauste, Varissuo, Pääskyvuori, Kurala, Kohmo, Halinen, Runosmäki, Hepokulta, Teräsrautela, Nättinummi, Länsinummi, Suikkila, Härkämäki, Jyrkkälä, Pansio, Perno ja Jäkärlä. Näistä Iso-Heikkilä on kaikkein vanhin, ja Länsinummea rakennetaan edelleen. Jäkärlä sijaitsee muusta kaupunkirakenteesta erillään pohjoisessa Liedon rajan lähellä. 1990-luvulta alkaen Turussa on rakennettu varsinkin Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille, ja toisaalta jo rakennettuja alueita on pyritty tiivistämään täydennysrakentamisella.[57]

Turun keskusta-alue muodostuu ruutukaava-alueesta, jonka C. L. Engel suunnitteli Turun palon jälkeen vuonna 1827. Katuverkon suunnan perustaksi tuli Linnankatu, jonka mukaan mukaan muut kadut rakennettiin joko sen kanssa yhdensuuntaisiksi tai sitä vastaan kohtisuoriksi.[58] Kaavoitettu kaupunkialue rajautui lounaassa mereen, kaakossa Itäiseen Linjakatuun eli nykyiseen Kupittaankatuun ja luoteessa Läntiseen Linjakatuun eli nykyiseen Ratapihankatuun, joka tuolloisen suunnitelman mukaan olisi ulottunut merenrantaan saakka.[59] Engelin kaavan mukainen rakentaminen kesti vuosikymmeniä, ja jotkin kaupunginosat kuten Port Arthur rakennettiin pääosin vasta 1900-luvun alussa. 1900-luvun aikana kaupunki laajentui tasaisesti pohjoiseen, itään ja etelään. Turun saarille kaupunki alkoi laajentua enemmän vasta 1980- ja 1990-luvuilla, ja etenkin Hirvensalossa on edelleen paljon keskeneräisiä kaavoitettuja alueita.[60]

Nykyinen Turun keskustan alue jakautuu yhdeksään numeroituun kaupunginosaan, joissa asuu yhteensä noin 42 000 ihmistä. Muiden suurten suomalaisten kaupunkien tapaan Turun keskusta on tiheästi ja suhteellisen korkeasti rakennettua. Korkeimmat rakennukset Turun keskustassa ovat Puutarhakatu 11–13:ssa sijaitsevat vuonna 1956 rakennetut 44 ja 47 metriä korkeat kaksoistornit.[61] Virkistysalueita on säilynyt keskustassa etenkin kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.[62]

Keskustaa ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Alueet olivat alun perin köyhän työväestön asuinalueita (muun muassa Nummi, Raunistula ja Vähäheikkilä), mutta nykyisin ne ovat etenkin lapsiperheiden suosimia. Pientaloalueena on pysynyt myös VIII kaupunginosa eli Port Arthur, joka tosin on osa jo Engelin kaavaan sisältynyttä ruutukaava-aluetta, mutta se rakennettiin suurimmaksi osaksi vasta 1900-luvun alussa. Alue on pysynyt matalana puutaloalueena, koska Turun asukkaat ovat kiivaasti vastustaneet alueen puutalojen purkua. Nykyisin alue on hyvin arvostettu, ja Suomen Kotiseutuliitto valitsi sen vuoden kaupunginosaksi vuonna 2001.[63]

Arkkitehtuuri

Alvar Aallon suunnittelema Turun Sanomien toimitalo Kauppiaskadulla.‎
Turun keskustaa kuvattuna Tuomiokirkon tornista 1800-luvun lopussa.
Sama näkymä kuin ylemmässä kuvassa vuodelta 2008.

Turun kaupunkimaiseman vanhimmat rakennukset ovat keskiaikaiset Turun tuomiokirkko ja Turun linna. Turun kaupungin vanhin asemakartta on 1600-luvun alkupuolelta. Vanhan asemakaavan pohjalta kaupungille laati ensimmäisen ruutukaavan maanmittari Hans Hansson vuonna 1652 Pietari Brahen käskystä. C. L. Engel uusi ruutukaavan vuonna 1828 heti Turun suuren palon jälkeen. Kaupungin alueella on myös alkuperäisiä Turun palosta selvinneitä rakennuksia, joista tunnetuin kokonaisuus lienee Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon puutaloalue. Uuden vuoden 1828 asemakaavan pääkadut oli tehtävä 45 kyynärää ja sivukadut 30 kyynärää leveiksi. Asemakaavan mukaan pää- ja jokikatujen samoin kuin torien ja aukioiden reunoille tuli rakentaa vain kivitaloja.[64][65]

Engel on asemakaavan lisäksi suunnitellut kaupunkiin myös tunnettuja yksittäisiä rakennuksia, kuten Vartiovuoren tähtitornin sekä Ortodoksisen kirkon.[66] Palon jälkeen uudelleen rakennettu Tuomiokirkonpuiston ja Vanhan Suurtorin ympäristö on laajin uusklassisen arkkitehtuurin kokonaisuus kaupungin alueella. Siihen kuuluvat esimerkiksi Brinkkala, vanha raatihuone, Hjeltintalo sekä Juseliuksen talo. Uusklassismia kaupungissa edustaa myös Suomen vanhin teatteri, kauppatorin laidalla sijaitseva Åbo Svenska Teater.[65][67]

Suomen itsenäistymisen jälkeen Turun arkkitehtuurin merkittävimpiin kehittäjiin kuuluivat etenkin Alvar Aalto sekä Erik Bryggman. Heidän suunnittelemien töidensä ansiosta Turku oli aikoinaan merkittävä funktionalistisen arkkitehtuurin keskus. Funktionalismia Turussa edustavat muun muassa Aallon suunnittelema Turun Sanomien lehtitalo sekä Lounais-Suomen Maalaistentalo Humalistonkadulla ja Bryggmanin suunnittelemat Hospits Betel Yliopistonkadulla sekä Turun hautausmaan Ylösnousemuskappeli.[68][69]

Nobelin taloa purettiin vuonna 1962 tien leventämiseksi Uudenmaankadulla.

Sotien jälkeen kaupungin arkkitehtuurin suunta ja painopiste muuttuivat. Arkkitehtien sijaan kaupungin kehitystä alkoivat hallita rakennusyhtiöt, kun tarvittiin nopeasti paljon uusia asuntoja. Tällöin kaupunkiin rakennettiin ensimmäiset lähiöt, esimerkiksi Iso-Heikkilä, Uittamo ja Pääskyvuori. Turusta purettiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä useita vanhoja rakennuksia, joiden tilalle rakennettiin uusia ja entisiä korkeampia. Turun tauti on käsite, jolla tarkoitetaan vanhojen rakennuksien purkamista uusien ja aikalaisten rumina pitämien rakennusten tieltä, sekä tähän liittyvää poliittista korruptiota[8]. Suomen lehdistö alkoi käyttää käsitettä 1980-luvulla Turun kunnallispolitiikkaa ruotineissa kirjoituksissa.[70]

1980-luvulla painopiste siirtyi takaisin kaupunkikuvan kehittämiseen ja arkkitehdit palasivat suunnittelemaan Turkuun rakennuksia. Arkkitehti Benito Casagrande on suunnitellut kaupunkiin useita rakennuksia 1970-luvulta lähtien. Tunnetuimpia kaupunkikuvassa lienevät kauppakeskus Hansakortteli sekä esimerkiksi Turku Science Parkin alueen rakennukset Data-City ja Bio-City.[71] Uusimpia arkkitehtonisia kokonaisuuksia kaupungissa ovat esimerkiksi uusi Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto, jonka on suunnitellut Arkkitehtitoimisto JKMM pääarkkitehtina Asmo Jaaksi, Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaala, Turun korkein asuinrakennus Airiston Tähti, opiskelijoiden tornitalo Ikituuri ja kolmitorninen toimistotornitalo If-talo.[61]

Turku tunnetaan puupaaluille perustetuista rakennuksista. Nykyään perustamistapa tuottaa runsaasti ongelmia, sillä pohjaveden pinnan lasku aiheuttaa paalujen lahoamista. Kun puupaalu ei ole enää stabiilissa tilassa, veden täysin kyllästämänä, homekasvusto valtaa paalun täysin tässä homeelle varsin ihanteellisessa tilassa ja kantavuus heikkenee ja aiheuttaa painumia. Paalun painuessa painuvat myös niille perustetut rakennukset.[72]

Puistot

Pääartikkeli: Turun puistot
Puolalanmäki ja sitä ympäröivä Puolalanpuisto kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon.

Turku tunnetaan lehtevien puistojen kaupunkina ja puistokulttuurin edelläkävijänä.[73]

Kupittaanpuisto on paitsi Turun myös koko Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto.[74]

Turun hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807, ja sitä on laajennettu sen jälkeen useita kertoja. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu useita merkkihenkilöitä, ja sen haudoilla on tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat.[75]

Vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä puistoja elävöitettiin rakentamalla lapsille leikkikenttiä ja altaita sekä Kupittaanpuistoon lintulammikoita.[76]

1970-luvulta lähtien kaupunkiin on rakennettu myös koirapuistoja, joista ensimmäiset sijaitsivat Raunistulassa ja Iso-Heikkilässä. Eniten kaupunki panostaa puistoistaan nykyisin Asemanpuiston ja Vanhan Suurtorin ympäristön puistojen hoitoon.[77]

Kunnalliset asiat

Päätöksenteko

Turun kaupungintalo Aurajoen rannassa.
Turun kaupunginvaltuuston paikkajako kaudella 2013-2016.

Turun kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2010 Aleksi Randell (kok). Turun hallinto muodostuu kaupunginjohtaja Randellin johtamasta konsernihallinnosta sekä viidestä toimialasta (hyvinvointi-, kiinteistö-, sivistys-, vapaa-aika ja ympäristötoimialat). Kaupunginjohtajan varahenkilönä toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen (sd). Vuoden 2005 alusta Turussa otettiin käyttöön Suomen oloissa poikkeuksellinen malli, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle maksetaan ansiotyön mukaista palkkiota. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii kaupunginvaltuutettu Olli A. Manni (kok.), 1. varapuheenjohtajana Toni Eklund (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Elina Rantanen (vihr.). Turun 67 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa hyväksymänsä Turku-strategian ja hallitussopimuksen mukaan.[78]

Turun hallinnollisessa historiassa puolueiden sisäiset erimielisyydet ovat usein korostuneet. Tämä on ajoittain vaikeuttanut tärkeiden päätösten tekemistä, kun päätöksentekoa on lykätty eteenpäin yli seuraavien vaalien. Ongelmana Turulle on lisäksi ollut kaupungin geopoliittinen sijainti muuhun Suomeen nähden; Siinä missä useat muut saman kokoluokan suomalaiset kaupungit ovat maantieteellisesti kauttakulkuyhteydessä toisiinsa, sijaitsee Turku rannikolla ja sen tärkeät liikenneyhteydet kulkevat ulkomaille. Tämän vuoksi kotimaan päätöksenteossa muut alueelliset hankkeet ovat usein saaneet tukea Turun jäädessä syrjään. Esimerkiksi Turun moottoritien rakentaminen lykkääntyi useita kertoja ja alueen raideliikenteeseen on panostettu muita saman suurusluokan alueita vähemmän.[79]

Kaupunginvaltuuston puolueet olivat vuoden 2016 alussa suuruusjärjestyksessä: Kansallinen Kokoomus 19 paikkaa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue 14 paikkaa, Vihreät 10 paikkaa, Vasemmistoliitto yhdeksän paikkaa, Perussuomalaiset viisi paikkaa, Keskusta neljä paikkaa, Ruotsalainen kansanpuolue kolme paikkaa, Kristillisdemokraatit yksi paikka, Sinivalkoiset yksi paikka ja Järjen ääni yksi paikka.[80]

Kuntaliitokset

Pääartikkeli: Turun kuntaliitokset

Vuonna 1930 Turun maa-alueen pinta-ala oli 2333 hehtaaria, alle kymmenessa nykyisestä.[81] Kaupunki käsitti tuolloin vain nykyisen keskikaupungin ruutukaava-alueen sekä jonkin verran niin sanottuja takamaita sen välittömässä läheisyydessä. Sitä ympäröivät alueet Aurajoen eteläpuolella kuuluivat Kaarinaan, pohjoispuolella Maariaan, mutta niiden alueelle oli jo muodostunut laajaa esikaupunkiasutusta.

Vuonna 1939 Turkuun liitettiin laaja osa Kaarinan ja vuonna 1944 Maarian kunnasta, muun muassa näiden kuntien kirkonkylät sekä Raunistulan, Nummenmäen ja Vähäheikkilän taajaväkiset yhdyskunnat. Myös eräitä Raisioon kuuluneita alueita on vuosina 1931, 1949 ja 1957 liitetty Turkuun. Vuonna 1967 siihen liitettiin loputkin Maarian kunnasta sekä vuonna 1968 Kakskerta ja vuonna 1973 Paattinen. Pienempiä alueita Turkuun on liitetty myös Ruskosta ja Liedosta.[81]

2000-luvun alusta lähtien Varsinais-Suomen liitto on hahmotellut Turun kaupunkiseudusta nauhamaista suurkaupunkia.[82] Vuonna 2015 valmistui erityinen kuntajakoselvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkien välillä.[83] Turun kaupunginvaltuusto puolsi, mutta muut kunnat vastustivat yhdistymisesitystä.[84]

Väestö

Pääartikkeli: Turun väestö
Vapun viettoa Turun ydinkeskustassa keväällä 2010.
Turun väestökehitys 1891–2012.
Turun seudun väestöennuste ikäryhmittäin 2010–2040.[85]

Turun asukasluku 2023-12-31 31. joulukuuta 2023 oli 201 863 asukasta.[2] Turku on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki, ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu.[86]

Aurajokilaakso on ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella[87] Turku oli Suomen suurin kaupunki 1840-luvulle saakka, jolloin Helsinki kasvoi sen ohi.[88] 1900-luvulla väkiluku kasvoi voimakkaasti kaupungistumisen ja kuntaliitosten myötä. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut noin 12 000 enemmän kuin miehiä. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta.[86]

Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18–30-vuotiaita uusia asukkaita. Turun ongelmana on ollut nuorten opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen, sekä asukkaiden muuttaminen Turun kehyskuntiin muun muassa alhaisemman veroprosentin vuoksi. Eniten Turusta muutti asukkaita vuonna 2012 Helsinkiin, Kaarinaan ja Lietoon. Eniten muuttovoittoa Turku sai Salosta, Raumalta, Porista ja Rovaniemeltä.[89] Turku on sijoittunut kolmesti peräkkäin kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.[90] Turun suuralueiden väkiluvut ovat vuonna 2012: Keskusta 60 684, Hirvensalo-Kakskerta 9 676, Skanssi-Uittamo 23 116, Varissuo-Lauste 17 917, Nummi-Halinen 20 863, Runosmäki-Raunistula 14 155, Länsikeskus 21 603, Pansio-Jyrkkälä 9 375 ja Maaria-Paattinen 9 278.[91]

Turun seutukuntaan kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Seutukunnassa on runsaat 300 000 asukasta, ja sen yhteistyöelimenä toimii Turun Seudun Kehittämiskeskus. Alueen kokonaispinta-ala on 3 077 neliökilometriä. Turun seudulla on työpaikkoja 140 000, opiskelijoita 40 000 ja yrityksiä yli 15 000.[92]

Turku ja naapurikunnat ovat kilpailleet asukkaista, mikä on ajoittain haitannut yhteistyötä.[93] Kilpailun ja osaoptimoinnin vähentämistä on käytetty perusteluna kuntien yhdistymiselle, joka voisi parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja asukkaiden arjen sujuvuutta sekä ympäristön kestävää kehitystä.[94]

Turun väestöstä hieman yli viisi prosenttia on ruotsinkielisiä.[10] Vuonna 2014 kaupungin asukkaista 40,8 % oli Turussa syntyneitä, 17,8 % muuttanut muualta Varsinais-Suomesta, 33,2 % muualta Suomesta ja 9.2 % ulkomailta.[95] Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia Turussa asuu noin 11 200. Turun suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat suuruusjärjestyksessä Virosta, Venäjältä, Irakista, Somaliasta ja Iranista.[96] Turku on laatinut kotouttamisohjelman, jonka tavoitteena on estää Turkuun saapuvien maahanmuuttajien syrjäytyminen ja perehdyttää heitä suomalaiseen yhteiskuntaan.[97]

  • Perheiden koko Turun asuntokunnissa vuonna 2007.
    Perheiden koko Turun asuntokunnissa vuonna 2007.
  • Turun muuttovoitto vuodesta 1995 vuoteen 2013.
    Turun muuttovoitto vuodesta 1995 vuoteen 2013.
  • Turun väestö kielen mukaan 1870–2007.
    Turun väestö kielen mukaan 1870–2007.
  • Turun suurimmat maahanmuuttajaryhmät kansalaisuuden mukaan vuonna 2007.[98]
    Turun suurimmat maahanmuuttajaryhmät kansalaisuuden mukaan vuonna 2007.[98]

Koulutus

Pääartikkeli: Koulutus Turussa

Turku on Suomen vanhin koulukaupunki. Turun katedraalikoulu lienee perustettu jo 1280-luvulla.[99]

Turussa toimii 32 suomen- ja neljä ruotsinkielistä peruskoulua (2016). Lisäksi Turussa on kansainvälinen koulu, normaalikoulu ja Steiner-koulu.[100] Ne antavat myös lukio-opetusta. Varsinaisia lukioita on kuusi suomenkielistä, yksi ruotsinkielinen ja iltalukio.[101] Ammatillista koulutusta varten on Turun ammatti-instituutti sekä seitsemän muuta opistoa kuten Paasikivi-Opisto ja Turun konservatorio.[102]

Turussa toimii nykyisin kaksi yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Eniten opiskelijoita, yli 20 000, on Turun yliopistossa.[103] Yhteensä kaupungissa on yli 40 000 opiskelijaa.[104]

Talous

Turun World Trade Centerissä toimii vuonna 2008 yli 30 eri alan yritystä.[105]
Maailman suurimpiin risteilyaluksiin kuuluva M/S Allure of the Seas rakenteilla Turussa. Laivanrakennus on Turun perinteisiä ja vahvoja teollisuuden alueita.
Ruissalon kylpylä on Turun Ruissalon saaressa saaressa sijaitseva kylpylähotelli. Varsinais-Suomen maakunta on perinteistä Suomen kylpyläseutua.

Turku on taloudellisessakin mielessä Turun seutukunnan keskus. Alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Turun seutukunnan bruttokansantuote vuonna 2006 oli 30 572 €/as. (koko maan keskiarvo 31 719 €/as.).[106] Tärkeitä työllistäjiä ovat meriteollisuus, lääketeollisuus ja matkailu.[107]

Suomalaisten pörssiyhtiöiden pääkonttoreista Turun seudulla sijaitsevat muun muassa Raision, Telesten, Biotie Therapiesen ja HKScanin pääkonttorit.[108] 500 suurimman suomalaisen yrityksen listalla oli vuonna 2010 Turun seudulta HKScan, STX Finland Cruise, Veritas Eläkevakuutus, Turun Osuuskauppa, Bayer Schering Pharma, Raisio, Nordkalk, TS-Yhtymä, Turku Energia, Teleste, Maskun Kalustetalo, Perkinelmer, Fläkt Woods, Finnsementti, Leaf, Lämpöpuisto, Finnfeeds Finland, Burger-In ja Felix Abba.[109]

Suurimmat työllistäjät ovat palvelut, teollisuus ja kauppa. Tärkeimmät vientituotteet ovat laivat, koneet ja laitteet, elintarvikkeet, juomat ja lääketeollisuuden tuotteet, diagnostiikka- ja tietoliikennetuotteet. Vuonna 2012 suurimmat työnantajat olivat STX Finland Turun telakka, Itella, Turun Osuuskauppa, Kesko, TS-Yhtymä, If-vahinkovakuutusyhtiö ja Metso.[110]

ICT-ala ei Turussa ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti sen, vastaavasti 2000-luvun alun ICT-kriisi pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa ICT-alaan muun muassa koulutuksella. Turun keskustaan ja yliopistojen yhteiselle kampusalueelle on luotu Suomen laajin langaton Internet-verkko, OpenSpark. Bio- ja ICT-aloja kehittää Turku Science Park Oy, joka on rakennuttanut yrityksille 210 000 kerrosneliömetriä toimitiloja Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman lähistölle.[111]

Turun kuntatalous on monien muiden suomalaisten kuntien tapaan ollut heikossa kunnossa 1990-luvun lamasta lähtien. Vuonna 2007 Talouselämä kuvaili Turkua ”kuntatalouden kauhukuvaksi”. Turun kaupunkikonserni sai vuonna 2006 valtionosuuksia eniten suomalaisista kaupungeista. Ongelmaksi on noussut suurien investointien ja maksukykyisimpien asukkaiden siirtyminen vahvoihin ympäryskuntiin, etenkin Raisioon ja Kaarinaan. Myös korkeakouluista valmistuneiden lähtö on Turun ongelma. Maistereita virtaa pääkaupunkiseudulle, kun Turusta ei löydy koulutusta vastaavaa työtä. Pääkaupunkiseudulle ja ympäryskuntiin muuttaneiden sijaan Turussa asuu paljon opiskelijoita, pitkäaikaistyöttömiä, eläkeläisiä sekä maahanmuuttajia, jotka pienentävät Turun verokertymää huomattavasti.[112]

Pilot Turku Oy kehittää Turkua Itämeren alueen logistisena keskuksena. Tavoite perustuu Turun keskeiseen sijaintiin Pietari-Tukholma- ja Pietari-Saksa-merireittien välissä. Lisäksi Turussa on matkustajamäärältään Suomen viidenneksi vilkkain lentoasema sekä kohtalaiset raideyhteydet Helsinkiin ja Tampereelle.[113] Yhä tärkeämmäksi elinkeinoksi on muodostumassa myös matkailu, jonka kehittämisestä vastaa Turku Touring.[114]

Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa on 2006 valmistuneen osaamis- ja elinkeinostrategian mukaisesti suunnattu uudelleen tukemaan meriklusterin menestysedellytyksiä. Meriklusterin kehittämisestä vastaa Koneteknologiakeskus Turku Oy, joka vetää myös valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman meriklusteriosiota. Vuonna 2009 Turussa oli 94 188 työpaikkaa, jotka jakautuivat aloittain seuraavasti:[115]

Sija Toimiala Osuus Sija Toimiala Osuus
1. Terveys- ja sosiaalipalvelut 18,1 % 12. Muu palvelutoiminta 3,1 %
2. Tukku ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ym. korjaus 11,4 % 13. Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2,3 %
3. Teollisuus 10,3 % 14. Taiteet, viihde ja virkistys 2,1 %
4. Koulutus 8,9 % 15. Kiinteistöalan toiminta 1,1 %
5. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 8,6 % 16. Vesi-, viemäri-, jätevesi- ja jätehuolto 0,5 %
6. Kuljetus ja varastointi 6,8 % 17. Maa-, metsä- ja kalatalous 0,4 %
7. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 6,5 % 18. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; jäähdytysliiketoiminta 0,2 %
8. Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 5,9 % 19. Kaivostoiminta ja louhinta 0,0 %
9. Rakentaminen 5,6 % 20. Kotitalouksien toiminta työnantajana 0,0 %
10 Informaatio ja viestintä 3,6 % 21. Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0,0 %
11. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,6 % 22. Tuntematon 1,0 %

Wärtsilän päätös sulkea Turun dieseltehdas ja siirtää tuotanto Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saaneet työtä Turun telakalta, jolta ovat valmistuneet muun muassa vuonna 2009 silloin maailman suurimmat matkustaja- ja risteilyalukset Oasis of the Seas ja sen sisaralus Allure of the Seas.[116][117] Niitä edelsivät kolme valmistumisaikanaan maailman suurinta risteilijää, Freedom-sarjan Freedom of the Seas, Liberty of the Seas ja Independence of the Seas, joka valmistui vuonna 2008. 1990-luvun aikana ja sen jälkeen elintarviketeollisuus on vähentänyt väkeä Turussa. Muun muassa Valio ja Leaf ovat sulkeneet toimipisteensä.[118][119]

Turun työvoimaomavaraisuus vuonna 2005 oli 122,7 % ja Turun seutukunnan 99,5 %. Turun seudun työttömyysaste kohosi Suomen 1990-luvun alun laman aikana korkealle ja saavutti huippunsa vuonna 1994 ollen 22,1 prosenttia. Tämän jälkeen työttömyysaste laski ollen matalimmillaan 9 prosenttia vuonna 2008 kunnes vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen taantuma vaikutti Turun ja koko Suomen työttömyyden kasvuun. Vuodesta 2009 työttömyysaste on kohonnut tasaisesti ollen 14,5 prosenttia vuonna 2013.[120] Turku-konserni työllistää vuonna 2016 yhteensä noin 12 000 ihmistä.[121]

  • Turun väestö tuloluokan mukaan vuonna 2006
    Turun väestö tuloluokan mukaan vuonna 2006
  • Turun väestön pääasiallinen toiminta vuonna 2005
    Turun väestön pääasiallinen toiminta vuonna 2005
  • Turun työttömyysasteen kehitys 1990–2013
    Turun työttömyysasteen kehitys 1990–2013
  • Toimipaikkojen liikevaihto Turun seutukunnassa 1993–2010.
    Toimipaikkojen liikevaihto Turun seutukunnassa 1993–2010.

Liikenne

Viking Linen matkustajalautta M/S Isabella matkalla Turun saaristossa.
Turun historiasta raitiotiekaupunkina muistuttaa jäätelökioskiksi muutettu raitiovaunu kauppatorilla.
Turun lentoasema palvelee vuosittain yli 400 000 matkustajaa.
Keltavalkoiset Föli-bussit ovat liikennöineet Turussa ja viidessä naapurikunnassa heinäkuusta 2014 lähtien.

Turun seudulla sijaitsee kaksi merkittävää satamaa: Turun satama ja Naantalin satama. Yhdessä ne muodostavat Suomen johtavan kappaletavaran satamakokonaisuuden. Turku on sijaintinsa ja hallinnollisen asemansa vuoksi vanhastaan ollut Suomen portti länteen ja Euroopan sillanpää itään. Turun satama on erikoistunut suuryksikköliikenteeseen. Nykyään sataman säännöllinen linjaliikenne suuntautuu lähes 20:een määräsatamaan Euroopassa. Tiheimmin liikennöidään Tukholmaan, jonne on kymmenen lauttavuoroa vuorokaudessa. Helsingin sataman jälkeen Turun satama onkin Kotkan rinnalla Suomen toiseksi suurin, mutta Kotkaan verrattuna huomattavasti matkustajavaltaisempi.[122] Laivaliikennettä Tallinnaan, Riikaan ja Visbyyn on ollut ajoittain, ja ympärivuotinen reittiliikenne Tallinnaan on ollut suunnitteilla vuodesta 2006.[123] Turun satama on sijaintinsa johdosta tärkeässä asemassa ulkomaankaupan kannalta.

Nopeasti kasvanut läheinen Naantalin satama on huomattava teollisuussatama. Se on jo pitkään tunnettu erityisesti neste- ja kuivabulksatamana, mutta viime aikoina Naantalin satamasta on kehittynyt myös keskeinen suuryksikköliikennesatama. Turun seudulla toimivia merkittävimpiä laivanvarustamoja ovat Alfons Håkans, Baltic Line, Birka Cruises, Finnlines, Mann Lines, Meriaura, Rederi Ab Engship, Bore, SeaWind Line, Silja Line, Team Lines, Viking Line ja RMS. Aurajoesta lähtee myös saaristolaivoja ja vesibusseja Turun saaristoon. Kesällä Turusta Naantaliin höyryää kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.[124]

Turkuun saatiin rautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna–Tampere–Turku-linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli kymmenen vuotta kestäneiden linjauksia koskeneiden erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata Karjaalle valmistui 1899 ja Helsinkiin 1902.[125] Uudenkaupungin rata valmistui vuonna 1924. Matkustajaliikenne radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset Pendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa, mutta tavaraliikenne on hyvin vähäistä ja rata on melko huonokuntoinen. Turku–Toijala-radalla on matkustajia noin 660 000 (2004) ja tavaraliikennettä on 1,6 miljoonaa tonnia. Turku on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa (satama, rautatieasema ja Kupittaa).[126]

Turun lentoasema on sijainnut vuodesta 1956 kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Vuonna 2012 aseman kautta kulki 454 948 matkustajaa ja 8 012 tonnia rahtia, joten se on matkustajamääriltään Suomen lentoasemista neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin.[9] Lentoasemalta on kotimaanlentoja Helsinkiin, Ouluun ja Kittilään sekä ulkomaille Tukholmaan, Riikaan, Kööpenhaminaan, Gdańskiin, Budapestiin, Brysseliin, Lontooseen, Barcelonaan ja Málagaan.[127]

Tieliikenteen tärkeimmät väylät ovat valtatiet 1, 8, 9 ja 10 sekä Turkua kiertävä ohikulkutie eli kantatie 40. Yksi Suomen ensimmäisistä moottoriteistä, valtatie 8 Turusta Raisioon valmistui vuonna 1963. Europpatiet E8 ja E63 alkavat Turusta, sekä E18 kulkee Turun ja Naantalin kautta.[128][129]

Turussa oli pitkään myös raitiotieverkosto, ensin hevosraitiotiet vuodesta 1890 vuoteen 1892 ja sittemmin sähköraitiotiet vuodesta 1908. Raitioteitä kehitettiin tasaisesti 1950-luvulle asti, mutta sen jälkeen ne päästettiin rappeutumaan, kunnes raitiotiet vuosina 1965–1972 poistettiin kokonaan. Monet pitävät raitioteiden lakkauttamista suurena virhepäätöksenä, koska tällöin Turku menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattaneen liikennejärjestelmän.[130]

Nykyisin kaupungin joukkoliikenteen selkärangan muodostaa linja-autoliikenne. Keväällä 2009 tehdyn käyttäjätutkimuksen mukaan Turun seutuliikenteen matkustajamäärät olivat kasvussa, ja suurin osa matkustajista oli tyytyväisiä seutuliikenteen palveluihin. Liki 80 prosenttia vastaajista arvioi, että seutulipun käyttö on lisännyt heidän bussimatkojaan. Joukkoliikenteen käyttö oli tutkimuksen mukaan myös vähentänyt yksityisautoilua.[131] Turussa bussilippujen vaihto-oikeus kestää 2 tuntia.[132] Heinäkuun 2014 alussa Turussa ja lähiseuduilla toteutettiin merkittävä joukkoliikenneuudistus, kun kuuden kunnan (Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto ja Rusko) yhdessä toteuttama Föli-liikenne aloitti toimintansa.[133]

Turun seudulle on myös tehty suunnitelma lähitulevaisuudessa rakennettavasta pikaraitiotiestä, joka kuljettaisi matkustajia keskustaan sekä Turun lähiöistä että naapurikunnista. Turun kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan joulukuussa 2009, että raskaimmin kuormitetuille runkolinjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu.[134] Ennen pikaraitiotien rakentamista on suunniteltu muutettavan bussilinjasto runkolinjoihin perustuvaksi, jota tukevat täydentävät ja poikittaiset linjat.[135]

  • Turun satamaan saapuneiden alusten määrä 1950–2007.
    Turun satamaan saapuneiden alusten määrä 1950–2007.
  • Turun sataman matkustajamäärät 1950–2007.
    Turun sataman matkustajamäärät 1950–2007.
  • Turun lentoaseman rahdin määrä 2003–2007.
    Turun lentoaseman rahdin määrä 2003–2007.
  • Turun rekisteröityjen moottoriajoneuvojen määrä 2002–2007.
    Turun rekisteröityjen moottoriajoneuvojen määrä 2002–2007.

Vesi-, jäte- ja energiahuolto

Ennen vesijohtoverkoston saamista Turkuun, vettä otettiin hygienian tasoltaan useimmiten puutteellisista kaivoista ja lähteistä. Koko kaupungin laajuinen toimiva vesijohtojärjestelmä Turkuun saatin muuhun Eurooppaan verrattuna varsin myöhään, vasta vuonna 1903. Tuolloin otettiin käyttöön Turun vesilaitoksen ensimmäinen vesitorni, Vartiovuoren vesisäiliö, sekä Kaarningon vesijohtolaitos. Vesijohtoverkoston saamisen vaikeuksina ovat olleet muun muassa Turun hidas päätöksenteko ja kuntalaisten kielteinen suhtautuminen Aurajoen puhdistetun veden käyttöön juomavetenä. Aurajoen veden laatu on ollut huono koko sen käytön ajan. Vesijohtoverkoston auettua aluksi käytettiin pohjavettä, mutta vuodesta 1923 lähtien enimmäkseen uuden Halisten vesilaitoksen Aurajoesta puhdistamaa vettä. Tuolloin kaupungin vähäinen vedenkulutus lähti nousuun, voimistuen entisestään 1940-luvulla ja saavuttaen huipun vuonna 1973, jonka jälkeen vedenkulutus on laskenut. Turussa on vähän raakavesilähteitä, joten raakavesivarantojen puuteen vuoksi on kaupungissa ollut koko sen historian ajan ajoittaista puutetta vedestä. Tämän seurauksena Aurajokeen laskeva Savojärvi padottiin vuonna 1952 ja raakavettä hankittiin myös muista paikoista. 1970-luvulta lähtien etsittiin vaihtoehtoisia raakavesilähteitä Aurajoen tilalle ja lopulta Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden tuotanto Virttaankankaalla käynnistyi vuonna 2011, josta Turku ja sen naapurikunnat ovat saaneet vuodesta 2013 lähtien kaiken vetensä.[136] Turun Paatisiin ostetaan edelleen pohjavettä Ruskon kunnalta.[137]

Kaupungissa ei ollut viemäreitä, jolloin jätteet heitettiin avo-ojiin jotka edelleen saastuttivat juomaveden. Turun keskellä sijaitseva Aurajoki kärsi vakavista saasteongelmista ja hajuhaitoista, jotka johtuivat sinne lasketuista jätevesistä. Joen alajuoksu alkoi jo muistuttaa avoviemäriä ja lopulta kaupungin ensimmäinen jätevesipuhdistamo, Turun jätevedenpuhdistamo Iso-Heikkilässä, otettiin käyttöön vuonna 1968. Se puhdisti Turun länsipuolen jätevedet ja vuonna 1972 Aurajoen alittavan viemäritunnelin valmistuttua myös itäpuolen jätevedet. Tällöin lähes kaikki Turun jätevedet käsiteltiin ja viemäriverkosto kattoi suurimman osan Turusta. 1970-luvulla alkoi vesistöjen selvä puhdistuminen ja niiden virkistyskäyttö lisääntyi, etenkin Aurajoen.[136] Turun seudun 300 000 asukkaan jätevedet puhdistaa vuodesta 2009 alkaen Kakolan jätevedenpuhdistamo.[138]

Turku Energia on kaupungin omistama energiayhtiö. Sen toimintaan kuuluu lämmön- ja sähköntuotanto, jakelu ja myynti sekä niihin liittyvät palvelut. Yrityksen tuotteita ovat sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys.[139]

Turun jätteenpolttolaitos lopetti toimintansa 2014.[140] Orikedolla toiminut jätteenpolttolaitos oli käytössä 40 vuotta, ja sen piippu oli osa turkulaismaisemaa.[141] Topinojan kaatopaikka on tehostanut jätteiden lajittelua, ja siellä on yli 30 eri lajitteluvaihtoehtoa.[142]

Ystävyyskaupungit

Turun ja Göteborgin ystävyyspatsas Kun ystävyyssuhteet solmitaan. Alkuperäinen patsas lahjoitettiin Göteborgin kaupungille.

Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja Bergeniä, Göteborgia ja Århusia sekä Venäjän Pietaria yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”.[143] Kaikki kaupungit sijaitsevat lisäksi rannikolla, ja niillä on pitkä historia ja tärkeä kulttuurillinen, taloudellinen ja hallinnollinen asema omassa maassaan. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin. Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.[144]

Turun ystävyyskaupungeista etenkin Pietari on noussut viime vuosina tärkeäksi, ja yhteistyömahdollisuudet ovat kasvaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Pietarissa on järjestetty Turku-päivät ja vastavuoroisesti Turussa on järjestetty Pietari-päivät. Kaupungit tekevät yhteistyötä myös talouden, kulttuurin, koulutuksen, terveydenhuollon ja matkailun saralla.[145][146][147]

Turun Puolalanpuistossa on Leningradin ja Turun ystävyyden patsas. Teos pystytettiin vuonna 1969 15 vuotta kestäneen ystävyyskaupunkitoiminnan kunniaksi. Patsaassa kuvataan neljää toisiaan halaavaa ja tervehtivää ihmishahmoa.[148]

Göteborgin kanssa Turku on tehnyt yhteistyötä jo ennen ystävyyskaupunkisuhteiden solmimista. Virallisesti Göteborgista tuli Turun ystävyyskaupunki vuonna 1946, mutta Turun kummikaupunkina se oli ollut jo 1940-luvun alusta asti. Vuonna 1945 lähes kaikki turkulaiset saivat joulupaketin Göteborgista. Turku kiitti Göteborgin kaupunkia anteliaisuudesta sodan jälkeen tilaamalla Wäinö Aaltoselta kookkaan veistoksen. Kun ystävyyssuhteet solmitaan paljastettiin Göteborgissa toukokuun alussa 1955, ja kauppaneuvos Leo Weinstein lahjoitti veistoksen kaksoiskappaleen Turun kaupungille. Kaksoiskappale paljastettiin Turussa muutama viikko Göteborgin jälkeen.[149]

Turun ystävyyskaupungit[150]

Yhteistyösopimuskumppanit

Kulttuuri

Pääartikkeli: Turun kulttuuri

Imago

Turun linna on yksi Turun suosituimmista kulttuurihistoriallisista nähtävyyksistä.

Vuonna 2007 Turku sijoittui kolmanneksi keskikokoisia eurooppalaisia kaupunkeja vertaavassa European Smart Cities -luokituksessa. Ensimmäinen sija meni Luxemburgille ja toinen Turun ystävyyskaupungille Århusille. Tutkimus tehtiin Wienin ja Delftin teknillisten yliopistojen sekä Ljubljanan yliopiston yhteistyönä. Tutkimuksessa oli mukana 70 kaupunkia, joiden väkiluku on 100 000–500 000, työssäkäyntialueen väestömäärä alle 1,5 miljoonaa ja joissa on vähintään yksi yliopisto. Suomalaiset kaupungit sijoittuivat muutenkin hyvin, sillä Tampere sijoittui luokittelussa kuudenneksi ja Oulu seitsemänneksi.[151] Kriteereinä tutkimuksessa olivat kaupungin väestöön, talouteen, hallintoon, asumiseen, ympäristöön ja liikenteeseen liittyvät seikat.[152]

Turku oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2011. Se pyrki varmistamaan kulttuuripääkaupunkihankkeen pitkäaikaisia vaikutuksia jatkamalla rahoitusta pääkaupunkivuoden jälkeen, mutta rahoituksesta tuli kiistaa Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.[153]

Turkulaisuus

Kyltti Förissä antaa näytteen Turun murteesta.

Leikkimielisen turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voi tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa, joka kylläkin lakkautettiin vuonna 1995.[157]

Stereotypioista huolimatta Turulla on ollut varsin kansainvälinen ja monikulttuurinen väestöpohja kautta historiansa. Kaupungin asukkaista 40,8 % oli syntyperäisiä turkulaisia vuonna 2014. Ulkomailla syntyneitä oli 9,2%.[158]

Turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset.[159] Tampereen teknillisessä yliopistossa on jopa Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry), jonka tavoitteena on yhdistää kaikki Tampereen tiedekorkeakoulujen ei-turkulaiset opiskelijat.[160]

Turkuseura-Åbosamfundet ry on vuonna 1957 perustettu 2 400-jäseninen kaksikielinen, poliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa. Seuran tavoitteena on vaikuttaa Turun myönteisen imagon ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Seura järjestää Turkuun liittyviä retkiä, esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja kilpailuja sekä julkaisee kotiseutulehteä Suomen Turku – Åbo, vår stad, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Turkuseura harjoittaa myös kustannustoimintaa ja julkaisee Turku-aiheista kirjallisuutta. Seuralla on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään omien julkaisujen lisäksi myös muiden kustantamaa Turku-aiheista kirjallisuutta sekä postikortteja ja lahjatavaroita.[161]

Nähtävyydet

Pääartikkeli: Turun nähtävyydet
Brinkhallin kartanon uusklassistinen päärakennus 1790-luvulta on vanhin tyylilajinsa rakennus Suomessa.

Turun tärkeimmistä ja suosituimmista nähtävyyksistä tunnetuimpia ovat historialliset kohteet kuten Turun linna ja Turun tuomiokirkko, sekä saaristoluonto.[162]

Vuonna 2013 Turun kaupungin alueella sijaitsevista museoista ja nähtävyyskohteista suosituimmat olivat:[163]

Sija Kohde Kävijämäärä Sija Kohde Kävijämäärä
1. Logomo 260 000 7. Turun taidemuseo 39 784
2. Aboa Vetus & Ars Nova 181 000 8. Luostarinmäen käsityöläismuseo 31 080
3. Tuomiokirkko 175 835 9. Wäinö Aaltosen museo 29 185
4. Forum Marinum 122 656 10. Kuralan kylämäki 12 792
5. Turun linna 121 369 11. Sibelius-museo 11 256
6. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha 40 195 12. Biologinen museo 10 323

Tapahtumat

Turun keskiaikamarkkinoita vietetään joka kesä Vanhalla suurtorilla.
Joulurauha on julistettu tiettävästi ensimmäistä kertaa Turun Vanhalla Suurtorilla jo vuonna 1320.[164]

Turussa järjestetään monipuolisesti tapahtumia ympäri vuoden. Joka neljäs vuosi Turun Soitannollinen Seura järjestää helmikuussa valtakunnallisen Turun sellokilpailun, joka on lajissaan Suomen ainoa. Alkuvuodesta maaliskuussa järjestetään vuosittain myös Turku Jazz tapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 1969 eri tapahtumapaikoissa ympäri kaupunkia. Kevään perinteisiin kuuluu myös Turun kalamarkkinayhdistyksen järjestämät Saaristolaismarkkinat. Tapahtuma kerää huhtikuussa Aurajokirantaan kalastajia ja käsityöläisiä erityisesti Turun saaristosta.[165] Turun messu- ja kongressikeskuksessa järjestetään keväällä useita messuja, muun muassa Turun taide- ja antiikkimessut sekä Turun ruokamessut, joka on suosituimpia messukeskuksen vuosittaisista tapahtumista.[166] Urheilun osalta perinteinen kevään tapahtuma on huhtikuussa järjestettävät Turun Sanomien kortteliajot -pyöräkilpailu, jotka Turun Urheiluliitto on vuodesta 1957 asti järjestänyt.[167] Uudempia kevään tapahtumia ovat muun muassa Suomalaisen elokuvan festivaalit[168] sekä toukokuussa järjestettävät Turku Biennaali -nykytaiteen näyttely[169] ja muotoiluun keskittyvä Turku Design Festival.[170]

Kesän Turussa aloittaa Neitsytperunafestivaalit, jolloin kaupunginteatterin vieressä olevalla ns. Hämähäkkitontilla juhlitaan kesän ja varhaisperunan saapumista. Kesäkuun alussa järjestetään myös lasten kaksipäiväinen taide- ja musiikkijuhla Seikkisrock Kupittaan Seikkailupuistossa. Kaupungin tunnetuimman urheilijan Paavo Nurmen syntymäpäivän tienoilla kesäkuun puolessavälissä järjestetään paljon urheilutapahtumia, joihin lukeutuu Paavo Nurmi Games -yleisurheilutapahtuma sekä Paavo Nurmi Marathon. Kesäkuun lopettaa vuosittain valtavasti kävijöitä keräävät Turun keskiaikaiset markkinat, jotka on järjestetty vuodesta 1996 Vanhalla suurtorilla. Heinäkuun alussa Ruissalon saarella järjestetään Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut rockfestivaali Ruisrock. Samaan aikaan Brinkhallin kartanolla on kamariorkesteri Refugium musicumin järjestämä Brinkhall soi -festivaali, jonka tarkoituksena on elävöittää kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanon miljöötä. Heinäkuun puolivälin tienoilla Turun keskustassa on elektronisen ja tanssimusiikin kaupunkifestivaali Turku Modern, joka jatkaa Turun kaupungissa järjestettävien tanssimusiikin festivaalien perinnettä. Heinäkuun lopettaa Suomen vanhin ja suurin kaupunkifestivaali Down By The Laituri (DBTL), joka kerää väkeä niin klubeille kuin Aurajoen ympäristöönkin.[171][172]

Kesän loppupuolella elokuussa järjestetään kaksi viikkoa kestävät Turun musiikkijuhlat, joiden laaja ohjelmatarjonta keskittyy suuriin, erityisesti Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin sekä oopperaan, kamarimusiikkiin, resitaaleihin, jazziin, ulkoilmatapahtumiin ja lasten konsertteihin. Elokuun alussa pidetään jokirannassa myös Aura Fest, joka kuuluu Suomen suurimpien hiphop-festivaalien joukkoon. Kun musiikkijuhlat päättyvät, pidetään kaupungissa Turun taiteiden yö. Urheilussa kesän viimeinen tapahtuma on Turun urheiluliiton järjestämä Myllyn Pyöräily, joka on suosittu koko perheen kuntopyöräilytapahtuma.[173] Elokuun lopussa Luostarinmäen käsityöläismuseossa järjestettävät Käsityötaidon päivät on museon vuoden kohokohta.[174]

Syksyllä vietetään Turun omaa kotiseutupäivää eli Turun päivää, jota juhlitaan vuosittain syyskuun kolmantena sunnuntaina. Turun päivänä kaupunkilaisille tarjotaan monia mahdollisuuksia tutustua omaan kotikaupunkiinsa, kauppatorilla on suuret perinteikkäät Heikin markkinat ja samoihin aikoihin järjestetään messukeskuksessa myös Turun messut. Turun päivänä valitaan myös tulevaksi vuodeksi Turun Flikka ja Poika ja päivä päätetään suureen ilotulitukseen Aurajokirannassa.[175] Syksyllä on kaupungissa vielä kaksi perinteikästä urheilutapahtumaa; vuodesta 1927 lähtien järjestetyt Aurasoutu -soutukilpailut sekä Ruissalojuoksut, jotka on järjestetty Ruissalossa vuodesta 1972 lähtien.[176][177] Lokakuun alussa messukeskuksessa järjestetään Turun kansainväliset kirjamessut.[178] Lokakuussa järjestetään myös kevään tapaan kalamarkkinat eli silakkamarkkinat Aurajokirannassa.[179]

Talvella Turku on Suomen virallinen joulukaupunki, jossa on jo 1300-luvulta lähtien luettu joulurauhanjulistus.[180] Marraskuun alusta Nuutinpäivään kaupungissa järjestetään erilaisia jouluun liittyviä tapahtumia. Keskeisimpänä tapahtumana ovat Vanhan Suurtorin joulumarkkinat.[181] Marraskuussa Turussa järjestetään Pohjoismaiden suurin nuorisolle tarkoitettu kristillinen musiikkitapahtuma, Maata näkyvissä -festarit.[182]

Media ja viestintä

Turun kauppatorin laidalla sijaitsevassa KOP-kolmiossa toimi Ylen Turun seudun toimitus, kunnes se vuonna 2015 muutti kulttuurikeskus Logomoon.

Turun seudun merkittävin mediakonserni on Ketosen suvun omistama TS-Yhtymä. TS-yhtymän omistama Turun Sanomat, joka on vuonna 1904 perustettu sitoutumaton sanomalehti, on Turun alueen tärkein viestintäkanava. Vuonna 2015 Turun sanomilla oli päivittäin 205 000, viikottain 291 000 lukijaa.[183]

TS-yhtymä omistaa myös Aamuset-ilmaislehden. Turussa toimii paikallisesti tärkeiden lehtien lisäksi myös useita valtakunnallisten medioiden toimituksia. Kaupungissa on muun muassa Helsingin Sanomien, Kansan Uutisten, sekä Suomen Tietotoimiston alueelliset toimitukset.[184]

Turussa ilmestyy myös ilmaislehti Turkulainen, jonka omistaa Suomen Lehtiyhtymä. Lehti jaetaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin yhteensä 134 535 kotitalouteen. Turun lisäksi lehti jaetaan Raisioon, Kaarinaan, Naantaliin, Lietoon, Paraisiin, Maskuun, Ruskolle ja Nousiaisiin. Lehti on valittu kolme kertaa Suomen parhaaksi kaupunkilehdeksi vuosina 1998, 2003 ja 2006. Lehti on ollut koko ilmestymisensä ajan riippumaton ja sanoo olevansa puolueeton turkulaisuuden äänenkannattaja.[185]

Turun seudun tärkein ruotsinkielinen viestintäkanava on Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti Åbo Underrättelser, jonka ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1824. Lehden kohdealueita ovat Turku, Kaarina, Parainen ja Kemiönsaari. Lehteä julkaisee muun muassa Åbo Akademin säätiön omistama Förlags Ab Sydvästkusten. Lehden levikki oli vuoden 2007 lopussa 7 400 kpl. Lehti ilmestyy viisi kertaa viikossa tiistaista lauantaihin.[186]

TS-yhtymä omistaa myös useita sähköisen viestinnän kanavia. Auran Aallot ja Radio Melodia ovat TS-Yhtymän omistamia paikallisradiokanavia. Auran Aallot aloitti vuonna 1985 toimintansa yhtenä Suomen ensimmäisistä kaupallisista radiokanavista. Kanavien kuuluvuusalueella asuu noin 400 000 ihmistä.[187]

Turun Radio on Yleisradion Lounais-Suomessa toimiva maakuntaradio, joka palvelee koko alueen väestöä sekä myös Ahvenanmaata. Nimestään huolimatta kanava ei siis ole yksi Turun paikallisradioista, vaan se kattaa koko lounaisen Suomen, jonka kuuluvuusalueella asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Kanava välittää ajankohtaisesti maakuntaa koskevia tapahtumia ja uutisia sekä tasatunnein Radiouutiset Radio Suomen kautta.[188]

Yleisradion Turun toimitus muutti kesällä 2015 Kauppatorin laidan KOP-kolmiosta kulttuurikeskus Logomoon.[189]

Uskonto

Pääartikkeli: Turun uskonnolliset yhteisöt

Turussa toimii useita uskonnollisia yhteisöjä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan istuin on Turussa.[190] Luterilaisella kirkolla on Turussa nykyisin yhteensä kahdeksan seurakuntaa.[191] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii Turussa muun muassa Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys, Herättäjä-Yhdistys, lestadiolaisuus ja Kansan Raamattuseura. Muihin kristillisiin kirkkoihin lukeutuvat muun muassa katolinen Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta,[192] Suomen ortodoksisen kirkon Turun ortodoksinen seurakunta[193] sekä Lähetyshiippakuntaan kuuluvat Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta ja Sankt Gabriels församling[194]. Muita merkittäviä uskontokuntia Turussa edustavat juutalainen Turun juutalainen seurakunta, jolla on oma synagoga, buddhalainen Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta, jolla on temppeli Moisiossa, sekä islamilainen Turun Islamilainen Yhdyskunta.[195][196][197]

Urheilu

Pääartikkeli: Turun urheilu
Kalevan kisat järjestettiin Turussa viimeksi vuonna 2011 Paavo Nurmen stadionilla.
Paavo Nurmi Marathon juostiin vuonna 2007 16. kerran.

Turussa on runsaasti tiloja ja alueita eri urheilulajien harrastamiseen. Kupittaan alue ja keskustan tuntumassa sijaitseva Turun urheilupuisto ovat kaupungin monipuolisimmat liikunta- ja urheilualueet. Kupittaalla on useiden jalka- ja pesäpallokenttien lisäksi muun muassa liikunta- ja keilailuhalli, Veritas Stadion -jalkapallostadion, velodromi, rullalautailualue ja BMX-rata. Vuonna 2006 Kupittaalle valmistui uusi Kupittaan jäähalli. Urheilupuistossa sijaitsee Paavo Nurmen stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Lisäksi puistossa on kentät pesäpalloa, jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa ja useita muita lajeja varten. Urheilupuiston kupeessa sijaitsee Samppalinnan maauimala. Urheilupuistossa on rikottu useita Suomen sekä maailmanennätyksiä.[198]

Kolmas tärkeä urheiluareena on kaupungin jäähalleista suurin, vuonna 1990 valmistunut 11 820-paikkainen HK-areena eli Turkuhalli, jonka aiempia markkinointinimiä ovat olleet Typhoon ja Elysée Arena.[199] Areenalla järjestetään urheilun lisäksi muitakin tapahtumia. Kupittaan ja Turkuhallin lisäksi Turussa on useita pienempiä jäähalleja Varissuolla ja Impivaarassa, jossa sijaitsee myös jalkapallo-, uima- ja tennishalli. Yhteensä Turun kaupunki ylläpitää reilua 200 erilaista liikuntapaikkaa.[200]

Joukkuelajeista Turussa merkittävimmät ovat jääkiekko ja jalkapallo. Menestynein turkulainen palloiluseura on vuonna 1922 perustettu Turun Palloseura. Jalkapallossa se on voittanut Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa ja Suomen Cupin kolmesti.[201] Toinen jalkapallon liigatasolla pelaava turkulaisseura on vuonna 1990 perustettu FC Inter Turku, joka voitti jalkapallon Suomen mestaruuden 2008 ja Suomen Cupin vuonna 2009.[202]

Jääkiekossa Turun Palloseura (TPS) on voittanut Suomen mestaruuden yksitoista kertaa. TPS on voittanut SM-liigan mestaruuden kahdesti kolmena perättäisenä vuonna: 1989–1991 ja 1999–2001. Turun yliopiston sosiologian professori Hannu Ruonavaara on tutkinut turkulaista jääkiekkoyleisöä ja todennut, että seura kytkeytyy vahvasti turkulaisuuteen. Ruonavaaran mukaan TPS liitetään turkulaisuuteen niin Turussa kuin muuallakin Suomessa.[203] Turun toinen merkittävä jääkiekkoseura on Turun Toverit (TuTo), jonka edustusjoukkue TuTo Hockey pelaa jääkiekon Mestiksessä, jonka se voitti vuonna 2008. Turun Toverit pelasi SM-sarjassa kausina 1965–1975 ja saavutti pronssia kausilla 1967-1968 ja 1969-1970. TuTo on myös merkittävä juniori- ja kasvattajaseura. lähde?

Yleisurheilussa kaupunkia edustaa näkyvimmin Turun Urheiluliitto, joka on 12 kertaa ollut Kalevan kisojen paras seura, viimeksi 2005.[204] Seuran menestynein urheilija on kestävyysjuoksija Paavo Nurmi, jonka mukaan on nimetty Urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilustadion.[205] Erityinen tuki kaupungin urheiluelämälle oli Aurajoen urheilulukio, jonka tunnetuimpia opiskelijoita olivat muun muassa jääkiekkoilija Saku Koivu, tennispelaaja Jarkko Nieminen ja koripalloilija Teemu Rannikko.[206]

Turussa on myös Suomen mittakaavassa menestyksekäs lacrosseseura, Turku Titans.[207] Seura on perustettu vuonna 2005, ja se on saavuttanut kolme SM-hopeaa ja yhden SM-kullan. Turku Titansin naistenjoukkueen lyhyt historia on ollut myös voitokas. Ensimmäistä kertaa Euroopassa pidettävät lacrossen alle 19-vuotiaiden MM-kisat järjestettiin Turussa vuonna 2012.[208]

Futsal-liigassa pelaa Turun Pallokerho joka on voittanut SM-hopeaa 2005 ja SM-pronssia vuosina 2006, 2008 sekä 2010.[209]

Katso myös

Turun teemasivu

Lähteet

  • Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot. Turku: Sammakko, 2013 (5. painos, 1. uud. p.). ISBN 978-952-483-266-3.

Viitteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b c Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2014.
  7. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2013 Tilastokeskus Viitattu 23.5.2016
  8. ↑ a b c Lahtinen 2009, s. 79
  9. ↑ a b Finavian lentoliikennetilasto 2012 2012. Finavia. Viitattu 13.2.2014.
  10. ↑ a b Väestö kielen mukaan 1870–2014 (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Turun kaupunki. Viitattu 18.2.2016.
  11. ↑ Gardberg, C. J.: Turun kaupungin historia 1100-luvun puolivälistä vuoteen 1366. Turun kaupungin historia 1. Turku 1971: 115–324
  12. ↑ a b Anne Antikainen ja Tarja Pyöriä (toim.): ”Turku – Suomen portti länteen”, Kaupunkiseutujen kasvun aika, s. 124. Sisäministeriö, 2004. ISBN 951-734-671-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.2.2016).
  13. ↑ Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue muesovirasto. Viitattu 10.4.2016.
  14. ↑ Mäkinen Kalervo: Historiallinen Hämeen Härkätie - Turkukin syntyi. Tarvas, 2012, nro 1, s. 2. Tarvasjoen kunta ja seurakunta. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 10.4.2016.
  15. ↑ Carl Jacob Gardberg: Medieval castles This is Finland. 2002. Viitattu 17.2.2016.
  16. ↑ Toivo T. Rinne – Rainer Fagerlund (1984): Turku uuden ajan alussa teoksessa Turun seitsemän vuosisataa (toim. Eero Kuparinen). s. 79–110. Turun historiallinen yhdistys. Turku
  17. ↑ Toivo T. Rinne – Rainer Fagerlund (1984): Turku uuden ajan alussa teoksessa Turun seitsemän vuosisataa (toim. Eero Kuparinen). s. 79–110. Turun historiallinen yhdistys. Turku
  18. ↑ Hovioikeuden historia Oikeus.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 18.2.2015.
  19. ↑ Kuninkaallinen Turun akatemia Helsingin yliopisto. Viitattu 30.3.2008.
  20. ↑ Pietari Brahen aika (Arkistoitu sivu) 16.7.2010. Turun maakuntamuseo. Viitattu 18.2.2015.
  21. ↑ Kankaanpää, Matti J: Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset. Virrat: T:mi Toiset aijat, 2001. ISBN 952-91-3934-9, ISBN 978-952-91-3934-7.
  22. ↑ a b Osmo Rinta-Tassi, Juhani Kostet, Marita Söderström & Seija Väärä: Silmäys Turun historiaan (Arkistoitu sivu) Turun maakuntamuseo. Viitattu 18.2.2015.
  23. ↑ Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo Sanomalehtien Liitto. Viitattu 17.2.2016.
  24. ↑ Turun Soitannollinen Seura – Musikaliska Sällskapet i Åbo Turun Soitannollinen Seura – Musikaliska Sällskapet i Åbo. Viitattu 17.2.2016.
  25. ↑ Carl Erik Mannerheim oli Suomen ensimmäinen pääministeri (Arkistoitu sivu) Helsingin Sanomat. 27.1.2008. Viitattu 18.2.2015.
  26. ↑ Tietoa Turusta Infopankki.fi. 14.4.2004. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.5.2014.
  27. ↑ Turun romantiikka Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 17.2.2016.
  28. ↑ Turussa vuonna 1948 Ylen elävä arkisto: filmikatsaus vuodelta 1948. Viitattu 10.2.2016.
  29. ↑ Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen Ylen elävä arkisto. Viitattu 15.5.2016.
  30. ↑ Laakso, Vuokko: Turun kaupungin historia 1918–1970, 1. nide, s. 11–37. Turku: Turun kaupunki, 1980. ISBN 951-99267-6-3.
  31. ↑ Tapana, Erja: Nykymittoihinsa Turku jämähti 1970-luvun lopulla Turun Sanomat. 3.4.2006. Viitattu 23.2.2015.
  32. ↑ Puheet suur-Turusta syrjään seudun kuntien neuvotteluista Turun Sanomat. 28.10.2006. Viitattu 24.6.2008.
  33. ↑ Turulle ei heru vastakaikua Turun Sanomat. 31.5.2008. Viitattu 24.6.2008.
  34. ↑ Kleemola, Jenni: Sen seitsemän kukkulaa (Arkistoitu sivu) Turun Sanomat. 17.7.2002. Viitattu 24.2.2014.
  35. ↑ Varsinais-Suomen käsikirja (s.77) varsinais-suomi.fi. 2013. Viitattu 11.4.2016.
  36. ↑ Turun opaskartta opaskartta.turku.fi. Viitattu 25.5.2016.
  37. ↑ Airisto-Pukinsalmen merimaisema Inventointilomake. 2013. ELY-keskus. Viitattu 25.5.2016.
  38. ↑ Turun luonnonsuojelualueet turku.fi. Viitattu 23.5.2016.
  39. ↑ Kurjenrahka turku.fi. Viitattu 23.5.2016.
  40. ↑ Föri seilannut Turusta Åboon 110 vuotta – kurkista konehuoneeseen videollamme Yle. 2014. Viitattu 17.2.2016.
  41. ↑ Aurajoen syvyyskartta (pdf) aurajoki.net. Viitattu 31.3.2008.
  42. ↑ [http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074126086/Aurajoen+ulkoilureitti+ulottuu+pian+Tervatorilta+kampiforille Aurajoen ulkoilureitti ulottuu pian Tervatorilta kampiförille] Turun Sanomat. 2006. Viitattu 17.2.2016.
  43. ↑ Turun vesistöt Turku. Viitattu 17.2.2016.
  44. ↑ Asemakaavanmuutoksen selostus, asemakaavanmuutos "Mäntymäki 1–8 -korttelit". Asemakaavatunnus: 37/2000, Diarionumero: 10759-2000 5.turku.fi. 3.12.2004. Viitattu 31.3.2008.
  45. ↑ Aurajoki ja Raisionjoki-Ruskonjoki – Varsinais-Suomen vesistöt tutuiksi. Pro Saaristomeri -ohjelman Vesistöt tutuiksi -sarjan esite. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.5.2016).
  46. ↑ Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2005 (pdf) naantali.fi. 2005. Viitattu 30.3.2008.
  47. ↑ Joulupukin rekimatka Rovaniemeltä Etelä-Suomeen vaarassa 22.12.2006. Ilmatieteenlaitos. Viitattu 10.2.2016.
  48. ↑ Aurajoen jäälle luistinpaana. Turun Sanomat, 9.1.2003.
  49. ↑ Vaajoensuu, Sanna: Kulkureitit Aurajoen jäälle joudutaan ehkä sulkemaan. Turun Sanomat, 17.1.2003.
  50. ↑ Aurajoen jäälle pääsee hiihtämään (Arkistoitu sivu) 13.2.2003. Turun kaupunki. Viitattu 5.3.2015.
  51. ↑ ”Jäänlähtö Aurajoesta 1800-2013”, Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, s. 10. Turun kaupungin konsernihallinto/Talous- ja strategiaryhmä/Strategia ja kehittäminen, 2013. ISSN 0357-833X. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.5.2016).
  52. ↑ Kaikkien aikojen lämpöennätys rikki Liperissä: 37,2! Ilta-Sanomat. 2010. Viitattu 15.5.2016.
  53. ↑ Sääennätyksiä Ilmatieteenlaitos. Viitattu 10.2.2016.
  54. ↑ Kestävä kehitys Turku.fi. Viitattu 15.5.2016.
  55. ↑ Kaupunginosat Turku.fi. Viitattu 29.5.2016.
  56. ↑ Tilastoaluejako - Statistikområdeindelning Turun kaupunki. Viitattu 29.5.2016.
  57. ↑ Hirvensalon osayleiskaavan tarkistus käynnistyi 5.3.2008. Turun kaupunki. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  58. ↑ Otavan iso tietosanakirja, 9. osa (Tse-Visc), art. Turku, s. 190, osio Asemakaava, Otava 1965
  59. ↑ Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten - Kreikka), art. Kaupunki, Engelin asemakaavan kuva sivulla 2821, Otava 1978, ISBN 951-1-04658-6
  60. ↑ Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 12. Porvoo: Genimap, 2004.
  61. ↑ a b Tuomiokirkko on yhä Turun korkein rakennus Turkulainen. Viitattu 29.5.2016.
  62. ↑ Laakso, Veikko: Turun kaupungin historia 1918–1970, s. 33. Turku: Turun Sanomat, 1980.
  63. ↑ Vuoden kaupunginosaksi valittiin Tapanila 7.8.2009. Suomen Kotiseutuliitto. Viitattu 2.4.2010.
  64. ↑ Hangisto, Tomi: Kauppiaskadun ympäristösuunnitelma : kahden aikakauden katutilojen kehittämismahdollisuudet Turun keskustassa theseus.fi. 2013. Viitattu 18.2.2016.
  65. ↑ a b Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) sivusto. Viitattu 18.2.2016.
  66. ↑ Jukka Paaso: Venäläinen Turku ihmeellinen.net. Viitattu 18.2.2016.
  67. ↑ Tervetuloa Suomen vanhimpaan teatteriin! Åbo Svenska Teater. Viitattu 18.2.2016.
  68. ↑ Turun helmet Turun Sanomat. 22.10.2006. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  69. ↑ Virmavirta, Jarmo: Suomen Turku. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  70. ↑ Lahtinen 2009, s. 76
  71. ↑ Arkkitehti Benito Casagranden elämäntyö asuu Turussa Aamuset. 1.5.2016. Viitattu 29.5.2016.
  72. ↑ Rissanen Hanna: Ongelmat ovat opettaneet - Perustusten painuminen hallintaan Kiinteistöklubi. 2009. Viitattu 29.5.2016.
  73. ↑ Lahtinen, Rauno & Laaksonen, Hannu: ”Puistojen ystäville”, Kävely Puistojen Turussa, s. 7. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2.
  74. ↑ Kupittaanpuisto Visit Turku. Viitattu 5.3.2016.
  75. ↑ Turun Hautausmaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 3.8.2016.
  76. ↑ Lahtinen, Rauno & Laaksonen, Hannu: ”Turkulaisen puistokulttuurin juurilla”, Kävely Puistojen Turussa, s. 20–28. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2.
  77. ↑ Lahtinen, Rauno & Laaksonen, Hannu: ”Turkulaisen puistokulttuurin juurilla”, Kävely Puistojen Turussa, s. 31. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2.
  78. ↑ Talous ja strategia Turun kaupunki. Viitattu 17.2.2016.
  79. ↑ Virmavirta, Jarmo: Suomen Turku, s. 115–121. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  80. ↑ Valtuuston jäsenet valtuustoryhmittäin Turku. Viitattu 17.2.2016.
  81. ↑ a b Alueliitokset 1930-2014 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja - Statistisk årsbok för Åbo stad. Turun kaupunki. Viitattu 26.5.2016.
  82. ↑ Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Varsinais-Suomen liitto. Viitattu 10.2.2016.
  83. ↑ Kaupunginhallituksen pöytäkirja 09.02.2015. Raision kaupunki. Viitattu 26.5.2016.
  84. ↑ Turku puoltaa kuntaliitosta – muut kunnat eri mieltä Tutka.pro. 24.3.2015. Viitattu 26.5.2016.
  85. ↑ Väestöennuste ikäryhmittäin Turun seutukunnassa 2010–2040 (ppt) 02.10.2009. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2010.
  86. ↑ a b ”ASUKASLUKU 1.1.1891-1993 JA VUODENVAIHTEISSA 1993/94 - 2012/13”, Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013, s. 18. Turun kaupunki, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.5.2016).
  87. ↑ Laaksonen, Hannu: ”Turkulaiset 1500-luvulla”, Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta, s. 41–42. Turku: Turun historiallinen yhdistys ja Turun historiallinen arkisto, 2007. ISBN 978-952-99637-3-7.
  88. ↑ Helsinki nousi tuhkasta pääkaupungiksi Helsinki 200. Viitattu 10.6.2016.
  89. ↑ Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, Turun kuntien välinen nettomuutto (kuvio 3.2.) (pdf) 2013. Turun kaupunki. Viitattu 15.5.2016.
  90. ↑ Taloustutkimus. Kaupungit: muuttohalukkuus 2000, 2002 ja 2006.
  91. ↑ VÄESTÖ ALUEITTAIN 31.12.2007-2012 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Turun kaupunki. Viitattu 15.5.2016.
  92. ↑ Seudulliset tilastot (ppt) Turun seutu. Viitattu 1.4.2008. [vanhentunut linkki]
  93. ↑ Turku ja Kaarina käyvät kisaa omakotiasukkaista Turun Sanomat. 2007. Viitattu 7.6.2016.
  94. ↑ ”Yhdistymiarvio”, Turun, Kaarinan, Raisio, Liedon ja Ruskon yhdistysmisselvitys, s. 46. Raision kaupunki, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.6.2016).
  95. ↑ Väestö iän ja syntymäpaikan mukaan 31.12.2014 Turun kaupunki. Viitattu 29.5.2016.
  96. ↑ Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, väestö kansalaisuuden mukaan 2010-2014 (pdf) Turun kaupunki. Viitattu 26.5.2016.
  97. ↑ Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2014-2017 Turun kaupunki. Viitattu 26.5.2016.
  98. ↑ Väestö: kansalaisuuden mukaan (pdf) 2007. Turun kaupunki. Viitattu 25.6.2008. [vanhentunut linkki]
  99. ↑ Kimmo Ikonen: Turun koulut aikansa ilmiönä. , 2015. ISBN 978-952-5991-77-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.4.2016).
  100. ↑ Koulujen yhteystiedot Turun kaupunki. Viitattu 9.4.2016.
  101. ↑ Turun lukiot ja erityislinjat Turun kaupunki. Viitattu 9.4.2016.
  102. ↑ Ammatillinen koulutus Turun kaupunki. Viitattu 9.4.2016.
  103. ↑ Turun yliopisto Turku.fi. Viitattu 9.4.2016.
  104. ↑ Åbo som studieort Yrkeshögskolan Novia. Viitattu 9.4.2016. (ruotsiksi)
  105. ↑ Tenants (Excel) World Trade Center Turku. Viitattu 24.6.2008.
  106. ↑ Aluetalouden indikaattorit 2000–2006 (Excel) 19.3.2008. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2008.
  107. ↑ Turku seisoo kolmella jalalla (tietolaatikko) Helsingin Sanomat. 7.11.2015. Viitattu 23.5.2016.
  108. ↑ Pörssi ei kiinnosta 17.10.2010. Turun Sanomat. Viitattu 14.1.2011. [vanhentunut linkki]
  109. ↑ Talouselämä 500 Talouselämä. Viitattu 30.5.2011.
  110. ↑ ”Turku”, Varsinais-Suomen käsikirja, s. 155. Varsinais-Suomen liitto, 2013. ISBN 978-952-5599-79-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 11.4.2016).
  111. ↑ Toimitilat Turku Science Park Oy. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  112. ↑ Turku on kuntatalouden kauhukuva Talouselämä. 2007. Viitattu 11.4.2016.
  113. ↑ Pilot Turku – Miksi sijoittua Turun seudulle? Pilot Turku Oy. Viitattu 31.7.2007. [vanhentunut linkki]
  114. ↑ Visit Turku Visit Turku. Turku Touring. Viitattu 19.2.2016.
  115. ↑ Työpaikat toimialan mukaan Turussa 2008-2010 (pdf) 2010. Turun kaupunki. Viitattu 9.5.2013. [vanhentunut linkki]Voisi päivittää tämän avulla
  116. ↑ Maailman suurin risteilijä tehtiin Turussa Yle elävä arkisto. Viitattu 20.2.2016.
  117. ↑ Maailman suurin risteilylaiva laskettiin vesille Ranskassa hs.fi. 2015. Viitattu 20.2.2016.
  118. ↑ Harri Kavén: Turkulaisella maitopurkilla viimeinen täyttöpäivä. Turun Sanomat, 27.9.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  119. ↑ Leaf irtisanoo 419 henkilöä ja lopettaa Turun tehtaan Kaleva. 2005. Viitattu 23.5.2016.
  120. ↑ Turkulaiset työttömät työnhakijat 2013. Turun kaupunki. Viitattu 4.10.2014. [vanhentunut linkki]
  121. ↑ Avoimet työpaikat Turku / Kuntarekry. Viitattu 10.4.2016.
  122. ↑ Turun satama tänään Turun satama. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  123. ↑ Orell, Jussi: Turkulaiset haluavat laivalla Turusta Tallinnaan TS.fi. 2.9.2006. Viitattu 5.5.2014.
  124. ↑ Höyrylaiva SS Ukkopekka ukkopekka.fi. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  125. ↑ Jutikkala, Eino: Turun kaupungin historia 1856–1917, s. 213–248. Turku: Turun sanomalehti ja kirjapaino osakeyhtiö, 1957.
  126. ↑ Rautatieliikenne (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. 2007. Turun kaupunki. Viitattu 30.3.2008. [vanhentunut linkki]
  127. ↑ Turun kaupunki: Turkuposti 1/2012 turku.fi. Viitattu 9.2.2012.
  128. ↑ Tienumerokartat (Linkki: Turun Seutu) Liikennevirasto. 2015. Viitattu 23.5.2016.
  129. ↑ Grönroos, Matti: Valtatie 8 mattigronroos.fi. Viitattu 30.3.2008.
  130. ↑ Sirkiä, Hanna: Hyvästi ny sitt – Raitsikat: Turun raitiovaunuliikenteen lakkautus 1961–1972 (pdf) raitio.org. Lokakuu 2003. Viitattu 5.3.2015.
  131. ↑ Seutulippuun ollaan tyytyväisiä YLE uutiset. 13.5.2009. Viitattu 23.5.2016.
  132. ↑ Kerta- ja matkailijaliput Foli.fi Viitattu 23.5.2016
  133. ↑ Föli alkoi, tule föliin! foli.fi. Viitattu 17.1.2015.
  134. ↑ Turun kaupunginvaltuuston pöytäkirja 14.12.2009 (html) 2009. Turun kaupunki. Viitattu 10.2.2016.
  135. ↑ runkobussilinjaston kehittämisohjelma 2012-2020 turku.fi. 2012. Viitattu 22.5.2016.
  136. ↑ a b vesilaitoshistoria vesilaitosmuseo.fi. Turku: Turun vesilaitosmuseo, Turun vesiliikelaitos. Viitattu 29.5.2016.
  137. ↑ Veden laatu Turun kaupunki. Viitattu 5.3.2016.
  138. ↑ Kakolan jätevedenpuhdistamon toiminta on alkanut hyvin Yle. 2010. Viitattu 5.3.2016.
  139. ↑ Turku Energia lyhyesti Turku Energia. Viitattu 5.3.2016.
  140. ↑ Orikedon jätteenpolttolaitos Turku Energia. Viitattu 5.3.2016.
  141. ↑ Orikedon piipun kaato näkyy parhaiten Halisten pelloilta Turun Sanomat. Viitattu 5.3.2016.
  142. ↑ Topinojan jätevuoret katosivat - lähes kaikki kotitalousjäte jo hyötykäytössä Turkulainen. 2015. Viitattu 5.3.2016.
  143. ↑ Virmavirta, Jarmo: Suomen Turku. Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  144. ↑ Turun seudun karttapalvelu. Karttalinkki (viitattu 10.2.2016)
  145. ↑ Turun päivät Pietarissa 2015 Turku.fi. Viitattu 25.5.2016.
  146. ↑ Turun ja Pietarin suhde kestänyt puoli vuosisataa läpi mullistusten Turun Sanomat. 2005. Viitattu 25.5.2016.
  147. ↑ Turun ja Pietarin yhteistyötä tiivistetään Turun Sanomat. 2013. Viitattu 25.5.2016.
  148. ↑ Antti Louhisto: Ystävyyden patsas turku.fi. Viitattu 15.5.2016.
  149. ↑ Turun kaupunki: Wäinö Aaltonen (1894–1966) Kun ystävyyssuhteet solmitaan turku.fi. Viitattu 29.6.2008.
  150. ↑ Turun ystävyyskaupungit turku.fi. Viitattu 27.5.2016.
  151. ↑ Turku huippusijalle eurooppalaisessa kaupunkivertailussa turku.fi. Viitattu 25.10.2007. [vanhentunut linkki]
  152. ↑ Smart cities – A ranking of European medium-sized cities Smart Cities. Viitattu 25.6.2008.
  153. ↑ Turku 2011 -säätiö valitti opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen Turku.fi. 2015. Viitattu 25.5.2016.
  154. ↑ Kuntien nimikkolajit Kunnat.net. Viitattu 25.5.2016.
  155. ↑ Turun kaupunki: Turun nimikkokasvi- ja eläin 5.turku.fi. Viitattu 11.8.2011.
  156. ↑ Turun sieniseura: Kultarousku on Turun nimikkosieni nic.fi. Viitattu 11.8.2011.
  157. ↑ Heideken Visit Turku. Viitattu 27.5.2016.
  158. ↑ VÄESTÖ IÄN JA SYNTYMÄPAIKAN MUKAAN 31.12.2014 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja - Statistisk årsbok för Åbo stad. Viitattu 27.5.2016.
  159. ↑ Turku vs Tampere – on aika selvittää, kumpi on Suomen paras kaupunki Helsingin Sanomat. 28.3.2016. Viitattu 27.5.2016.
  160. ↑ Säännöt Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry). Viitattu 27.5.2016.
  161. ↑ Toiminta Turkuseura. Viitattu 5.3.2015.
  162. ↑ Nähtävyydet Visit Turku. Viitattu 23.5.2016.
  163. ↑ Museot ja nähtävyyskohteet 2007–2013 2014. Turun kaupunki. Viitattu 6.2.2015. [vanhentunut linkki]
  164. ↑ Joulurauhan julistus alkoi jo 1300-luvulla Turun Sanomat. Viitattu 11.4.2013. Suomi
  165. ↑ Turun saaristolaismarkkinat Turun kalamarkkinayhdistys. Viitattu 11.4.2013. Suomi
  166. ↑ Messutilastot 2012 (PDF) Suomen messutarkastus. Viitattu 11.4.2013. Suomi[vanhentunut linkki]
  167. ↑ TS-kortteliajot poljetaan 50. kerran ts.fi. 2007. Viitattu 15.5.2016.
  168. ↑ http://www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi/
  169. ↑ Turku Biennaali aboa vetus ars nova. Viitattu 15.5.2016.
  170. ↑ Turku Design Festival Turku Design Festival. Viitattu 15.5.2016.
  171. ↑ J. A. Kaunisto: Turun Laiturifestareilla yleisöennätys v2.fi. 3.8.2008. Viitattu 3.8.2008.
  172. ↑ Marja Andersson: Ruisrock 1970–2001: Nuorison rockriehasta koko perheen viihdetapahtumaksi soc.utu.fi. 4.10.2007. Viitattu 5.8.2008.
  173. ↑ Paavo Nurmi Sports Turun Urheiluliitto. Viitattu 29.6.2008. [vanhentunut linkki]
  174. ↑ Luostarinmäen käsityöläismuseo Visit Turku. Viitattu 15.5.2016.
  175. ↑ Turun päivä 7.5.2008. Turun kaupunki. Viitattu 9.8.2008. [vanhentunut linkki]
  176. ↑ Aurasoudut 2015 TYY. Viitattu 6.6.2016.
  177. ↑ Ruissalojuoksut Meet Turku. Viitattu 6.6.2016.
  178. ↑ Turun Kirjamessut 2016 Turun messukeskus. Viitattu 6.6.2016.
  179. ↑ Silakkamarkkinat kansoittaa Aurajoen rannat Yle. 2012. Viitattu 15.5.2016.
  180. ↑ https://www.turku.fi/joulukaupunki
  181. ↑ https://www.turku.fi/joulukaupunki/joulumarkkinat
  182. ↑ http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/828900/Suuri+jumalanpalvelus+kaynnisti+Maata+nakyvissa+festarit
  183. ↑ TS:n lukijamäärä kasvoi tuhannella Turun Sanomat. 27.2.2015. Viitattu 26.5.2016.
  184. ↑ Turkulaisia tiedotusvälineitä Turun kaupunki. Viitattu 26.5.2016.
  185. ↑ Mediatiedot Turkulainen. Viitattu 30.6.2008.
  186. ↑ Mediakortti Åbo underrättelser. Viitattu 30.6.2008.
  187. ↑ Mediatiedot Auran Aallot. Viitattu 30.6.2008.
  188. ↑ Turun Radion esittely Turun Radio. Viitattu 30.6.2008. [vanhentunut linkki]
  189. ↑ Yle Turku ja Yle Åboland muuttavat Logomoon yle.fi. Viitattu 22.6.2015.
  190. ↑ Arkkipiispan tehtävä Turun arkkihiippakunta. Viitattu 28.1.2012. [vanhentunut linkki]
  191. ↑ Seurakunnat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 28.1.2012.
  192. ↑ Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin seurakunta. Viitattu 28.1.2012. [vanhentunut linkki]
  193. ↑ Turun ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 28.1.2012.
  194. ↑ Suomen lähetyshiippakunta LHPK. Viitattu 4.6.2015.
  195. ↑ Turun juutalainen seurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  196. ↑ Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  197. ↑ Turun Islamilainen Yhdyskunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.1.2012.
  198. ↑ Virmavirta, Jarmo: Suomen Turku, s. 106–113. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
  199. ↑ Historia HK Areena. Viitattu 5.3.2015.
  200. ↑ Liikunta ja ulkoilu Turun kaupunki. Viitattu 20.7.2008. [vanhentunut linkki]
  201. ↑ Historia FC TPS. Viitattu 15.5.2016.
  202. ↑ http://fcinter.fi/sivut/fc-inter
  203. ↑ A. Anttila & H. Ruonavaara (toim.) Jääkiekkoilta Turussa. Tutkielmia kiekkoyleisöstä. Turun yliopisto. Sosiologian laitos 2001.
  204. ↑ http://www.kalevankisatturku.fi/page22.php
  205. ↑ Paavo Nurmen Stadion Kalevan Kisat Turku. Viitattu 15.5.2016.
  206. ↑ Aurajoen koulun henki kantaa vuosikymmeniä Aamuset. 17.3.2016. Viitattu 15.5.2016.
  207. ↑ Seura: Historia Turku Titans. Viitattu 5.3.2015.
  208. ↑ 2012 World Lacrosse FIL U19 World Lacrosse Championships Turku. Viitattu 18.7.2010.
  209. ↑ Kaikkien aikojen mitalistit Futsal-Liigassa Futsal-Liiga. Palloliitto. Viitattu 9.4.2016.

Aiheesta muualla

Wikisanakirja
Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: turku.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turku.

Kirjallisuutta

  • Flykt, Maritta: Kaksi joutsenta Aurajoessa. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-5-5.
  • Heikkilä, Markku: Uutissi Turust: ei virallissi, mut torellissi. Turku: Radio Sata, 2005. ISBN 951-97572-9-5. (Turun murre)
  • Heikkilä, Markku: Turku: ikikaunis. , 2008. ISBN 978-951-607-694-5.
  • Junnila, Hilkka & Paasikivi, Iina & Perälä, Tauno & Hummelstedt, Christer & Raunio, Timo: Turun nimistö. Turku: Turun maakuntamuseo, 2001. ISBN 951-595-069-4.
  • Järventausta, Kari; Laine, Unto; Sahlberg, Raimo ja Turun eläin- ja kasvitieteellinen seura: Turun puisto-opas: Turun kaupungin tärkeimpien puistojen puut ja pensaat. Turku: Turun kaupunki, 1991. ISBN 951-9262-46-6.
  • Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään. Turku: Turun Sanomat, 1980. ISBN 951-99124-8-7.
  • Kallioniemi, Jouni: Piänt firinä Suamen Turus: sattumia, tapahtumia ja ajankuvia entisajan Turussa. Kirjatorni Oy, 2000. ISBN 951-96472-3-6.
  • Kupila, Sanna: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-090-2.
  • Kurbatov, Juri: Turku : historiaa ja arkkitehtoninen kuva. Turku: Turun Pietari-seura, 2007. ISBN 978-952-92-2373-2.
  • Laaksonen, Hannu ja Lahtinen, Rauno: Kävely puutalojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2004. ISBN 951-96910-7-3.
  • Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2006. ISBN 952-99619-2-8.
  • Lahtinen, Rauno ja Laaksonen, Hannu: Kävely puistojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2.
  • Lahtinen, Rauno ja Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa. Turku: Turkuseura, 2012. ISBN 978-952-67404-7-8.
  • Latvakangas, Eva: Turku : muuttuva kaupunki. Turku: Turun Sanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6.
  • Latvakangas, Eva: Turku : muuttuva kaupunki, osa II. Turku: Turun Sanomat, 2012. ISBN 978-951-9129-88-4.
  • Narjus, Raimo: Turku nousi tuhkasta jälleen : sodan tuhot ja kaupungin jälleenrakentaminen. TS-Yhtymä Oy, 1998. ISBN 951-9129-30-8.
  • Niitemaa, Vilho & Nikula, Oscar & Sormunen, Tapio: Turun kulttuurihistoriaa. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 1979. ISBN 951-95100-7-9.
  • Niskala, Meiju: Olet tässä (Turku). Helsinki: Avain, 2006. ISBN 952-5524-26-4.
  • Penttilä, Eino: Turku talvi- ja jatkosodassa 1939–1944. , 1988. ISBN 951-99926-6-9.
  • Salmi, Jarmo: Suomen Turku. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18464-4.
Turku
Turun suuralueet ja kaupunginosat
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I kaupunginosa – II kaupunginosa – III kaupunginosa – IV Martti – V Itäranta – VI kaupunginosa – VII kaupunginosa – VIII Port Arthur – IX Länsiranta – Iso-Heikkilä – Korppolaismäki – Kupittaa – Kurjenmäki – Kähäri 1) – Mäntymäki – Pihlajaniemi 2) – Pitkämäki 3) – Pohjola – Raunistula 4) – Turun satama – Vähäheikkilä – Vätti 1)
2. Hirvensalo-Kakskerta Friskala – Haarla – Illoinen – Jänessaari – Kaistarniemi – Kakskerta – Kukola – Lauttaranta – Maanpää – Moikoinen – Oriniemi – Papinsaari – Pikisaari – Satava – Särkilahti – Toijainen
3. Skanssi-Uittamo Harittu – Ilpoinen – Ispoinen – Katariina – Koivula – Luolavuori – Peltola – Pihlajaniemi 2) – Puistomäki – Skanssi – Uittamo – Vasaramäki
4. Varissuo-Lauste Huhkola – Itäharju – Kohmo – Kurala – Lauste – Nummi – Pääskyvuori – Vaala – Varissuo
5. Nummi-Halinen Koroinen – Halinen – Nummi – Oriketo – Räntämäki
6. Runosmäki-Raunistula Kaerla – Kastu – Kärsämäki – Raunistula 4) – Runosmäki
7. Länsikeskus Kähäri – Mälikkälä – Pitkämäki 3) – Runosmäki – Ruohonpää – Teräsrautela – Vätti
8. Naantalintie Artukainen – Pahaniemi – Pansio – Perno – Pitkämäki 3) – Ruissalo
9. Maaria-Paattinen Jäkärlä – Metsämäki – Moisio – Paattinen – Saramäki – Lentokenttä – Urusvuori – Yli-Maaria (ks. myös Maaria)
Huomautukset
1): Kähäri ja Vätti kuuluvat osittain keskustaan ja osittain Länsikeskukseen.
2): Pihlajaniemi kuuluu osittain keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
3): Pitkämäki kuuluu osittain sekä keskustaan, Kuninkojaan että osittain Naantalintiehen.
4): Raunistula kuuluu osittain keskustaan ja osittain Runosmäki-Raunistulaan.
Turun historia
Keskiaika Dominikaaniveljien konventti • Hansaliitto • Hämeen härkätie • Kalmarin unioni • Koroinen • Koukku (verotus) • Kuninkaantie • Kuusiston piispanlinna • Manuale Aboense • Piispa Henrik • Piispa Henrikin liturgia • Turun katedraalikoulu • Turun linna • Turun linnalääni • Turun maaoikeus • Turun tuomiokapituli • Turun tuomiokirkko • Turun tuomiokirkon mustakirja • Uskonpuhdistus • Vanha Suurtori • Vanha viha
Uusi aika Codex Aboensis • Graduale Aboense • Eerik XIV • Juhana III • Kaarina Maununtytär • Katariina Jagellonica • Kustaa Vaasa • Mikael Agricola • Missale Aboense • Petrus Särkilahti • Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota • Søren Norby • Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo • Turun akatemia • Turun hovioikeus • Turun rauha
1800-luku Arseni Zakrevski • Carl Ludvig Engel • Fredric von Rettig • Gustav Albert Petrelius • Suomen suuriruhtinaskunta • Turun kaupunginvaltuusto • Turun palo • Turun raitioliikenne • Åbo Svenska Teater • Turun romantiikka • Turun piirustuskoulu • Turun Wiikko-Sanomat • Vartiovuoren tähtitorni • Åbo Underrättelser
1900-luku Aboa Vetus & Ars Nova • Adolf Ehrnrooth • Mauno Koivisto • Paavo Nurmi • Talvisodan pommitukset • Turun Sanomat • Turun taidemuseo • Turun yliopisto • Turun kaupunginteatteri • Turun kauppakamari • Turun tauti • Turun Tiedepuisto • Åbo Akademi • Turun Osuuskauppa
2000-luku Turku 2011 • Turun pikaraitiotie • Turun kaupunkiseutu • Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortio
Turun museot
Aboa Vetus & Ars Nova • Apteekkimuseo • Biologinen museo • Brinkhallin kartano • Ett Hem • Forum Marinum • Kuralan Kylämäki • Luostarinmäen käsityöläismuseo • Miinalaiva Keihässalmi • Rannikkovartiovene Rautaville • Sibelius-museo • Sigyn • Suomen Joutsen • Suomen Partiomuseo • TS Auto ja viestintämuseo • Turun kasvitieteellinen puutarha • Turun tuomiokirkko • Turun lasarettimuseo • Turun linna • Turun taidemuseo • Turun terveydenhuoltomuseo • Turun yliopiston eläinmuseo • Tykkivene Karjala • SS Vetäjä V • Wäinö Aaltosen museo
Turun uskonnolliset rakennukset

Betel-kirkko • Henrikin kirkko • Hirvensalon kirkko • Maarian kirkko • Martinkirkko • Mikaelinkirkko • Pallivahan kirkko • Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko • Pyhän Hengen kappeli • Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli • Pyhän Katariinan kirkko • Turun moskeija • Turun ortodoksinen kirkko • Turun synagoga • Turun tuomiokirkko • Varissuon kirkko • Ylösnousemuskappeli • Turun tuomiokirkko • Turun linnan kirkko

Turun saaristo
Hirvensalo Pikku-Vihtilä • Iso-Vihtilä • Kupparkari • Nepo • Montti • Urhatti • Pikku-Urhatti • Mäntysaari • Kuivakari • Haurletto • Pissilinna • Ryttykari • Kauppakari • Leppäkari • Pitkäkari • Ämmäkari • Kommo • Laurinkari • Rautakari
Kakskerta Haapaluoto • Harva • Hinttinen • Hylkeenkari • Iholuoto • Isosaari • Jukoluoto • Kirkkoherra • Kissasaari • Kraakunkari • Kruunukari • Kutukari • Kuusi • Kuusiluoto• Latosaari • Leppäkari • Niittusaari • Ollilansaari • Paljaskari • Peevalinkarit • Pikkusaari • Pitkä • Putki
Satava Järvistensaari • Kulho • Kutuluoto • Liisankari • Porokari • Rajakari • Ristikari • Vepsä • Vähä-Tervi
Ruissalo Isokaskinen • Iso-Pukki • Kaletto • Kukkarokivi • Loistokari • Pikku-Pukki • Pöllönkari • Viittakari • Vähäkaskinen • Äijäkari
Turun luonnonsuojelualueet
Friskalanlahti • Katariinanlaakso • Kulho • Kurjenrahka • Metsäkylä-Kuninkoja • Muhkurinmäki • Nunnavuori • Pomponrahka • Pähkinäinen • Rauvolanlahti • Ruissalo • Toijainen • Kukkarokivi • Äijäkari
Turun vesi- ja suoalueet
Joet Aurajoki • Järvijoki • Paattistenjoki • Raisionjoki • Vähäjoki • Vähäjoki
Ojat ja Purot Haaraoja • Jaaninoja • Kuninkoja • Nunnaoja • Ruokosuonoja • Sikaoja • Varsoja
Järvet Illoistenjärvi • Kakskerranjärvi • Maarian allas
Suot Isosuo • Kurjenrahka • Pikkurahka • Pitkäsuo • Pomponrahka • Riitasuo • Vähä vajosuo
Salmet Haarlansalmi • Höyttistensuntti • Kirkkosuntti • Myllyrauma • Piikasuntti • Pitkäsalmi • Pohjoissalmi • Pukinsalmi • Samppansuntti • Vihtilänsalmi
Lahdet Annalanlahti • Friskalanlahti • Haarlanlahti • Härkälänlahti • Kivelänperä • Kommonaukko • Krottilanlahti • Lemunaukko • Leppälänlahti • Linnanaukko • Mustalahti • Naulalahti • Neponaukko • Raisionlahti • Rauvolanlahti • Santalanlahti • Särkilahti • Valkamalahti
Selät Airisto • Vappari
Kosket Halistenkoski
Turun oppilaitokset
Yliopistot Turun kauppakorkeakoulu • Turun yliopisto • Åbo Akademi
Ammattikorkeakoulut Diakonia-ammattikorkeakoulu • Humanistinen ammattikorkeakoulu • Turun ammattikorkeakoulu • Yrkeshögskolan Sydväst
Lukiot Aurajoen lukio • Juhana Herttuan lukio • Katedralskolan i Åbo • Kastun lukio • Kupittaan lukio • Luostarivuoren lukio • Luostarivuoren Lyseon lukio • Puolalanmäen lukio • Turun kansainvälinen koulu • Turun klassillinen lukio • Turun Lyseon lukio • Turun Normaalikoulu ja lukio • Turun Steiner-koulu • Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio • Turun iltalukio
Ammattioppilaitokset Aura-instituutti • Turun ammatti-instituutti • Turun Ammattiopistosäätiö • Turun kristillinen opisto • Turun konservatorio • Turun Yksityiset Ammattioppilaitokset
Yläasteet Klassikon koulu • Kupittaan koulu • Luostarivuoren koulu • Mikaelin koulu • Nummenpakan koulu • Pansion koulu • Puolalan koulu • Puropellon koulu • Raunistulan koulu • Rieskalähteen koulu • S:t Olofsskolan • Topeliuksen koulu • Turun kansainvälinen koulu • Turun Lyseon koulu • Turun Normaalikoulu • Turun Steiner-koulu • Turun Suomalainen Yhteiskoulu
Ala-asteet Aunelan koulu • Cygnaeus skola • Haarlan koulu • Hannunniitun koulu • Hepokullan koulu • Ilpoisten koulu • Jäkärlän koulu • Kakskerran koulu • Kerttulin koulu • Kreivilän koulu • Kähärin koulu • Lausteen koulu • Luolavuoren koulu • Martin koulu • Mikaelin koulu • Moision koulu • Nummenpakan koulu • Paavolan koulu • Pallivahan koulu • Pansion koulu • Puolalan koulu • Pääskyvuoren koulu • Raunistulan koulu • Runosmäen koulu • Sirkkala skola • Teräsrautelan koulu • Topeliuksen koulu • Turun Normaalikoulu • Turun Steiner-koulu • Turun kansainvälinen koulu • Uittamon koulu • Varissuon koulu • Vasaramäen koulu • Vähä-Heikkilän koulu • Wäinö Aaltosen koulu
Aikuiskoulutus Auralan kansalaisopisto • Diak • Fortbildningscentralen vid Åbo Akademi • Paasikivi-opisto • Turun aikuiskoulutuskeskus • Turun ammatti-instituutti • Turun avoin ammattikorkeakoulu • Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskus • Turun Ammattiopistosäätiö • Turun iltalukio • Turun kauppakorkeakoulu, yritystoiminnan tutkimus- ja kehittämiskeskus • Turun kesäyliopisto • Turun kristillinen opisto • Turun suomenkielinen työväenopisto • Turun yliopiston täydennyskoulutuskesku • Åbolands folkhögskola • Åbo Svenska Arbetarinstitut
Erityiskoulut C.O.Malmin koulu • Katariinan koulu • Kiinamyllyn koulu • Mikaelin koulu • Samppalinnan koulu • Sirkkalabackens skola • Vuorelan koulu
Muut Turun piirustuskoulu • Turun seudun musiikkiopisto
Turun urheilu
Urheilupaikat Kupittaan jäähalli • Kupittaan urheiluhalli • Paavo Nurmen stadion • Turkuhalli • Turun urheilupuisto • Turun velodromi • Veritas-stadion
Urheilutapahtumat Paavo Nurmi Games • Paavo Nurmi Marathon • Paavo Nurmi -tapahtumaviikko • Turun Sanomien kortteliajot
Urheiluseurat Airisto Segelsällskap i Åbo • Aurajoen Uinti • FC Inter Turku • FC Sinimustat • FC TPS Turku • HC Fenix • HC TPS Turku • Rendaino • TPS Salibandy • Turun Pallokerho • Turun Palloseura • Turun Pursiseura • Turun Pyrkivä • Turun ratagolfseura • Turun Toverit • Turun Urheiluliitto • Turun Weikot • Åbo IFK • Åbo Simklubb-Uintiklubi
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 500 7. Jyväskylä 147 746 13. Lappeenranta 72 988 19. Porvoo 51 289 25. Lohja 45 645
2. Espoo 314 024 8. Kuopio 124 021 14. Vaasa 68 956 20. Salo 51 100 26. Nurmijärvi 44 785
3. Tampere 255 050 9. Lahti 120 693 15. Hämeenlinna 68 319 21. Kotka 50 500 27. Tuusula 41 338
4. Vantaa 247 443 10. Pori 83 106 16. Seinäjoki 66 160 22. Kokkola 48 295 28. Kirkkonummi 41 154
5. Oulu 214 633 11. Kouvola 78 880 17. Rovaniemi 65 286 23. Hyvinkää 46 901 29. Rauma 38 832
6. Turku 201 863 12. Joensuu 78 062 18. Mikkeli 51 919 24. Järvenpää 46 490 30. Kerava 38 211
Suomen keskiaikaiset kaupungit

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turku&oldid=15890377”