Keskustelu:Turku

Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Turku.
Kirjoita uusi teksti vanhan alapuolelle. Napsauta tästä aloittaaksesi uuden aiheen. Muista allekirjoittaa viestisi napsauttamalla . Uusi Wikipediassa? Tervetuloa! Jos tarvitset apua, kysy kahvihuoneessa.	Ole kohtelias ja toivota uudet käyttäjät tervetulleiksi Älä käytä keskustelusivua mielipidepalstana Oleta hyvää tahtoa Vältä henkilökohtaisia hyökkäyksiä
Arkistot: 1

Wikiprojekti Turku (Laatu: Suositeltu artikkeli ; Merkitys: tärkeä)

	Tämä artikkeli on kuuluu Turku-wikiprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti Turku pyrkii kehittämään ja ylläpitämään Turku-aiheisia artikkeleita.
Suositeltu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin laatuskaalalla suositelluksi artikkeliksi.
tärkeä	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä tärkeäksi artikkeliksi.

Artikkeli Turku on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
31.5.–24.8.2005	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
24.–31.8.2005	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
12.8.–13.9.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
9.3.–1.5.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
1.–17.5.2007	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)
21.5.–3.7.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
4.–12.8.2007	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
29.3.–5.4.2008	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
24.6.–8.7.2008	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
8.–22.7.2008	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
10.2.–16.8.2016	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Arkistoitu vertaisarviointi 5

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Yritän kehittää Turusta suositeltua sivua. Kaikki kehitysehdotukset, kehut, kritiikit ja apu otetaan mielihyvin vastaan :) -Jontts- 24. kesäkuuta 2008 kello 21.41 (UTC)

Kyllä se vilkaisemalla näytti ihan hyvältä. Navigaatiomallineet ovat vain ihan väärässä paikassa. --qWerk 25. kesäkuuta 2008 kello 09.08 (UTC)

Ajattelin että on käytännöllisempää että navigaatiomallineet, jotka liittyvät tiettyyn aiheeseen ovat sen kyseisen aiheen kohdalla artikkelissa... Olisiko kuitenkin parempi jos ne kaikki olisivat lopussa? -Jontts- 25. kesäkuuta 2008 kello 10.32 (UTC)

Navigaatiomallineiden hyvin epävirallisessa käyttöohjeistuksessa kyllä kehotetaan laittamaan ne artikkelin loppuun. Siten ne eivät riko artikkelin tekstikokonaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan ole virallinen käytäntö. Turun historia -navigaatiomalline kannattaisi siirtää pääartikkeliin Turun historia. Niin ikään Turun kaupunginosat -malline on turha, koska kappaleella on oma pääartikkeli Turun kaupunginosat ja sama malline siellä. Museomallineen voisi liittää artikkeliin Turun kulttuuri ja uskonnolliset rakennukset mallineen pääartikkeliin Turun nähtävyydet, sieltä ne molemmat puuttuvat. --Jaakonam 25. kesäkuuta 2008 kello 10.45 (UTC)

Olisiko mahdollista saada ilmastodiagrammi mukaan? Lab-oratory 25. kesäkuuta 2008 kello 11.38 (UTC)

Loistava ehdotus :) Yritän tehdä sellaisen heti kun ehdin. -Jontts- 25. kesäkuuta 2008 kello 11.58 (UTC)

Artikkelissa on nyt tilastointia ilmastosta :) -Jontts- 25. kesäkuuta 2008 kello 20.36 (UTC)

Voisiko tuohon saada jonkinlaisen selityksen, miksi Turku kokee yhteenkuuluvuutta toiseksi suurimpien pohjoismaalaisten kaupunkien kanssa. Historia lienee tarpeeksi pitkä, mutta asukasluvun mainitseminen antaa nyt vähän oudon sivumaun, koska sen perusteella - vaikka pääkaupunkiseutu luettaisiin yhdeksi kaupungiksi - asema kuuluisi Tampereelle. --Care 28. kesäkuuta 2008 kello 06.39 (UTC)

Tekstissä ei kyllä mainita asukaslukua...? Jos tarkoitat termiä "kakkoskaupunki", niin ymmärtääkseni termillä tarkoitetaan laajemminkin erilaisia käsitteitä kuin vain asukaslukua, esimerkiksi asemaa koko valtion hallinnossa, historiassa, kulttuurissa ja kaupassa (Turku on Suomen hengellinen keskus ja taloudellisesti erittäin tärkeä satamakaupunki ja eritoten - se on myös entinen pääkaupunki). Luulen että silloin talvisodan jälkeen, kun ystävyyskaupunkeja on valittu, niin kakkosasema on saattanut olla vahvempi kuin nykyisin kun kakkoskaupungin asema on selkeästi sekä Tampereella että Turulla. Yhteenkuuluvuuden tunne tulee varmaan vielä enemmän siitä, että kaupungit sijaitsevat lisäksi rannikolla ja niillä on pitkä historia. Sama pätee muuten Pietarinkin suhteen :) Nämä seikat varmaan kannattaa tosiaan kirjoittaa tekstiinkin -Jontts- 28. kesäkuuta 2008 kello 20.54 (UTC)

Politiikka-osio, joka tällä hetkellä käsittelee vain vuotta 2007, on mielestäni resentistinen. Lisäksi journalistinen tyylilaji ei mielestäni sovellu tietosanakirjaan. Samulili 29. kesäkuuta 2008 kello 11.43 (UTC)

Artikkelissa on mielestäni häiritseviä mallineita. Toisaalta niiden sijoittelu häiritsee tavallistakin käyttäjää, mutta lisäksi niissä on pahoja saavutettavuusongelmia (Web Content Accessibility Guidelines 1.0 kohta 6.1). Toiseksi sisällöllään "häiritsevät" sellaiset mallineet kuten kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Niissä on paljon nimiä, joista ei ole koskaan tarkoituskaan tehdä artikkelia, joten kyse ei oikein voi olla navigaatiomallineesta. Mallineiden sijasta olisi paras tyytyä luetteloon sivulla Turun kaupunginvaltuusto. Samulili 29. kesäkuuta 2008 kello 11.43 (UTC)

Mallineet on laitettu nyt loppuun yhdeksi isommaksi malline kokonaisuudeksi. Mielestäni mallineet olivat lukijan kannalta parempia tekstiousuuksien joukossa, koska silloin lukija saattaa innostua paneutumaan aihealueeseen enemmänki ja saada yllättävääkin tieoa. Mutta ymmärrän kyllä jos käytäntönä on (vaikkakin epävirallisena) että mallineet pidetään lopussa :) -Jontts- 29. kesäkuuta 2008 kello 17.01 (UTC)

Hieman mallineasiaa. Pikaisesti ryhmitellen Wikipedian artikkeliavaruudessa on kolmenlaisia mallineita: muotoilumallineita (esim. {{täsmennyssivu}}, {{pääartikkeli}}, {{Commonscat}}), tietomallineita (esim. {{Suomen kunta}}, {{Näyttelijä}}, {{Orgaaninen yhdiste}}) ja sitten on navigaatiomallineita, joista nyt on kyse. Navigaatiomallineissa on linkkejä tietyn aihepiirin artikkeleihin.

Navigaatiomallineen artikkelit yleensä sisaria keskenään. Artikkelit ovat saman aihepiirin samalla hierarkiatasolla olevia artikkeleita eli niillä on yleensä yksi yhteinen kattokäsite (esim. {{Suomen presidentit}}). Pidetään myös hyvänä, lähes välttämättömänä, että artikkeleiden valinta ja niiden järjestys ei voi olla subjektiivista. Tämä tarkoittaa sitä, että malline sisältää yleensä kaikki artikkelit jostain aihepiiristä ja niiden järjestys on yleensä kronologinen, aakkosellinen tai muu kiistaton. Mallinetta on tarkoitus käyttää kaikissa niissä artikkeleissa, jotka mallineessa on lueteltu navigoimisen helpottamiseksi.

Tämän edellisen taustoitin yhtäältä siksi, että voisin selittää, miksi purin mallineen {{Turku}}: koska mallinetta käytettiin kymmenien kaupunginosien sivuilla, näille sivuille tuli lukuisia sellaisia linkkejä, jotka eivät sivuille kuuluneet. Toisaalta haluan kertoa, miksi suhtaudun erittäin kriittisesti mallineen {{Turun historia}} sisältöön. Tästä mallineesta ei voi sanoa, etteikö sen sisältö olisi subjektiivisesti valikoitu. Kolmanneksi. Kolmanneksi halusin vielä täsmentää, miksi {{Turun kaupunginvaltuusto}} ei ole hyvä navigaatiomalline: suurin osa sen nimistä on linkittömiä, tulee olla linkittömiä ja tulee pysymään linkittöminä. Samulili 30. kesäkuuta 2008 kello 04.11 (UTC)

Korjaa samalla Turkulaisuus-kappale kuntoon vastaavaksi kuin muissa kaupunkiartikkeleissa. Nyt se sisältää määrittelemättömiä määritelmiä ja on rasistinen. Se sisältää myös tietoa joka kuuluu väestö-kappaleeseen. Koko Turkulaisuus-kappale on alun perin pelkkä provo jossa esiteltiin uskomuksia tietona jota ei ollut edes olemassa. Nyt siihen on sisällytetty tietoa, joka oikeuttaisi sen olemassaolon, mikä on tietysti aivan väärä lähtökohta laadukkaalle artikkelille. Parasta olisi että poistaisit koko kappaleen ja sijoittaisit tarpeelliset tekstit niille parempiin paikkoihin. --91.156.123.223 30. kesäkuuta 2008 kello 16.57 (UTC)

Kuvien asettelussa on taas pieniä ongelmia. Ensimmäinen ongelma on osion Kaupunkikuva suhteellisen runsaassa yhdelle puolelle sijoitetussa kuvituksessa, joka tietyillä resoluutioilla työntyy alaspäin seuraavaan osioon, jolloin Föri-kuva ja suuralue-taulukko ajautuvat rinnakkain. Toinen vastaava ongelma syntyy lyhyehkössä Rikollisuus-osiossa, jossa Lauste-kuva ja sen pitkä kuvateksti ajavat vastaavalla tavalla Korkeakoulut-taulukon pakosalle. Viimeinen ongelma syntyy Kulttuuri-osion runsaasta yhdelle puolelle sijoitetusta kuvituksesta, joka ajaa urheilu-osion kuvan ystävyyskaupunkiosioon ja vastaavasti sen kuvaa alaspäin siten, että itse osion ja ystävyyskaupunkiluettelon väliin syntyy turha väli.

Näitä ongelmia ei saanut poistumaan pelkästään kuvakokoa pienentämällä. Ensimmäisessä ja viimeisessä tapauksessa voisi harkita joko osan kuvista sijoittamista vasempaan reunaan tai jonkin kuvan poistamista. -- Piisamson 3. heinäkuuta 2008 kello 13.41 (UTC)

Turkulaisuus, osa 5

Kappale turkulaisuudesta pitää sisällään tietoa johon on viitaus seuraaviin teksteihin:

Viite: Matti Välimäki: Tarttis varmaan tehrä jottain: Kaupungin imago koostuu useasta palasta. Turun pualest, 18.2.2008, nro 1, s. 4–6. Turun kaupungin viestintäkeskus.

Kaupungin imago koostuu useasta palasta - Tarttis varmaan TEHRÄ JOTTAIN?

Kuntien imago -tutkimuksen tulokset eivät mairitelleet Turkua. Yhteysjohtaja Mikko Lohikosken mukaan nyt on hyvä miettiä, mitä itse kukin voisi tehdä myönteisemmän Turku-kuvan luomiseksi. – Me kaikki, kaupungin noin 15 000 työntekijää ja luottamusmiestä olemme avainasemassa. Tapaamme työssämme päivittäin tuhansia kuntalaisia ja rakennamme voimakkaasti Turku-kuvaa myös kaupungin ulkopuolella. Vaikutamme myös esimerkiksi perheenjäsentemme, ystäviemme ja tuttaviemme käsityksiin. – Oleellista on pohtia, rakennammeko me itse teoillamme ja sanoillamme positiivista Turku-kuvaa. Hyvää imagoa ei rakenneta millään mainoskampanjalla, vaan se syntyy arjen teoistamme – kuvan pitää vastata todellisuutta. – Toisaalta voidaan myös pohtia, että onko meillä esimerkiksi riittävästi positiivista me-henkeä ja osaammeko kertoa kaupunkimme vahvuuksista. Lohikoski painottaa koulutuksen, hyvän sijainnin, vapaa-ajanviettomahdollisuuksien ja vuosisatoja vanhan kulttuuri-identiteetin kaltaisia vahvuuksia, joita Turulla on yllin kyllin. Tästä kertoi osaltaan myös taannoinen European Smart Cities -tutkimus, jossa Turku menestyi erittäin hyvin. Vuosi 2011 on suuri mahdollisuus Mikko Lohikosken mielestä tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi tarjoaa oivallisen tilaisuuden kohentaa Turun imagoa. – Meillä on fantastinen tilaisuus mielikuvien muuttamiseen, jos saamme koko väen aidosti mukaan rakentamaan kulttuuripääkaupunkia. Tärkeintä on, että luotamme itseemme, katsomme avoimesti tulevaisuuteen ja teemme asioita rohkeasti. Kulttuuripääkaupungin sloganeihin kuuluu, että Turku ei jätä ketään kylmäksi. Tämä tuntuu olevan totta myös Kuntien imago -tutkimuksen valossa. – Turku tunnetaan. Olisi vaikea lähteä kehittämään brändiä, jota kukaan ei tunne, Mikko Lohikoski huomauttaa.

Sivut 4-6... Sillä on hieman enemmän tekstiä vaikka on muistaakseni isoja kuviakin. Tässä ei siis ole kaikki. Samulili 20. heinäkuuta 2008 kello 14.54 (UTC)

---

Viite: Turun Sanomat: Turkulaisuuden ylistys 19.9.1999. Viitattu 1.4.2008.

Turkulaisuuden ylistys

Tänä syksynä elämäni tulee merkittävään käännekohtaan. Ainakin luulen niin. Jos olen oikein laskenut, muutaman viikon päästä olen elänyt elämästäni suuremman osan Turussa kuin missään muualla.

Mikä kohtalokkaampaa, epäilen että tämä on vasta turkulaistumiseni alkua ja että vaaka kallistuu tulevina vuosina entistä enemmän Suomen vanhimman kaupungin hyväksi.

On siis korkea aika pohtia, mikä Turussa oikein viehättää. Sillä tosiasiahan on, ettei Turkuun kotiutuminen suju kaikilta yhtä menestyksekkäästi.

Otetaanpa varoittavana esimerkkinä vaikkapa vanha luokkatoverini itäsuomalaisesta koulukaupungistani. Hänet tapasin viimeksi runsas vuosikymmen sitten Turun yliopiston kirjastossa. Selvisi, että hän oli juuri saanut tutkintonsa valmiiksi Turun kauppakorkeasta, joten kysyin, aikoiko hän jäädä Turkuun.

Vastaus oli tiukka ei; hän aikoi paperit saatuaan suunnata heti takaisin itään. Kun kysyin syytä, kuului vastaus:

- No, kun nämä ihmiset täällä ovat vähän hitaita.

Vielä happamamman kommentin muistan kuulleeni tuntemattomaksi jääneeltä kanssamatkustajalta junan hiljentäessä Turun asemalle joskus 80-luvun puolivälissä.

- Monta turkulaista olen tuntenut, vaan en yhtään reilua, mies vuodatti katkerana koko junaosaston kuullen.

Monilla muualta tulevilla onkin ilmiselviä vaikeuksia ymmärtää Turkua ja turkulaisuutta.

Otetaanpa esimerkiksi tuo luokkatoverini valitus turkulaisesta hitaudesta. Luokan puheliaimpana tyttönä ja aitona itäsuomalaisena ekstroverttinä hänen oli toki vaikea tottua turkulaisten huomattavasti pidättyvämpään tapaan suhtautua puolituttuihin.

Ja koska hän lähti kaupungista pettyneenä jo viiden-kuuden vuoden jälkeen, jäi häneltä huomaamatta, että turkulainen alkaa tehdä toden teolla tuttavuutta vasta tuollaisen koeajan jälkeen.

Ja mitä hitauteen tulee, minne turkulaisella sitten olisi niin tavaton kiire. Helsinkiin? Hautaan? Ei varmastikaan Tampereelle.

Silti itäisemmässä Suomessa turkulainen pidättyvyys tulkitaan usein kylmyydeksi, vaikka pikemminkin kysymys on siitä, että turkulainen on ihmissuhteissaan mieluummin pinnalta viileä ja sisältä lämmin, eikä päinvastoin kuten toisinaan käy idempänä, jossa ikuista kestiystävyyttä kiiruhdetaan usein vannomaan kovin ennenaikaisesti.

Huumorintajussakaan turkulainen ei itäisemmille serkuilleen häviä. Huumori vain on täällä erilaista. Siinä missä itäsuomalaiselle hauskuus on pitkän tarinan värikästä ja mahdollisimman vaiherikasta kertomista, turkulaiselle huumori on muutamalla hyvin valitulla ja juuri oikealla hetkellä heitetyllä sanalla taiottua tilannekomiikkaa.

Tie turkulaisen sydämeen kulkee sitä paitsi usein sellaisten asioiden kautta, joille sisäsuomalainen ei ole samalla tavoin herkistynyt. Yksi tärkeimmistä on meri ja saaristo. Itselleni turkulaisten merellisyys aukeni ensimmäisinä Turun-kesinäni ja erityisesti eräänä kesäisenä sunnuntai-iltana, jolloin ajoin sisä-Suomesta takaisin Turkua kohti.

Koska vietin nuoruuteni sen reitin varrella, joka täyttyy jokaisen kesäviikonlopun päätteeksi Helsinkiin palaavista autoista, tajusin yhtäkkiä Forssan jälkeen, ettei Turkuun suuntaudu kesäsunnuntaisin mantereen puolelta juuri minkäänlaista paluuliikennettä. Miksi suuntautuisi, kun turkulaisten kesämaisemat ovat perinteisesti merellä ja saaristossa.

Sisäsuomalaisten kannalta tämä tarkoittaa tietysti sitä sinänsä oikeaa ja helposti loukkaavaksi tulkittua havaintoa, että turkulaisuus on kääntänyt sisämaalle selkänsä ja katselee mieluummin länteen ja merelle.

Eri asia kuitenkin on, onko merellisyys jotakin joka tekee ihmisen huonommaksi. Itse olisin valmis väittämään päinvastaista. Kaikista maanpäällisistä asioista suurimpana meri on niitä kokemuksia, joille herkistyessään ihminen tuntee erityisen hyvin oman pienuutensa. Turkulaisistakin se kokemus on huuhtonut lähinnä pois ylenpalttista hosumista ihmis- ja muissa suhteissa.

Turkulainen vieraanvaraisuus esiintyykin parhaimmillaan nimenomaan merellisissä yhteyksissä. Tunnelmaltaan ylivoimaisesti upein tapahtuma tähänastisina Turun-vuosinani oli - enkä varmasti ole mielipiteineni yksin - muutaman vuoden takainen Tall Ships' Race. Se ei ollut mikään sattuma, sillä vasta se, joka ymmärtää merta ja merenkävijöitä, ymmärtää jotakin myös turkulaisuudesta ja sisäsuomalaisten katseelta usein kokonaan kätköön jäävästä turkulaisesta elämänilosta.

Mikä sisäsuomalaisia sitten turkulaisissa niin kovin ärsyttää? Pohjimmiltaan varmaankin turkulaisten hyvä itsetunto ja iloinen varmuus siitä, että Turkua ei kannata kovin helposti muuhun maankolkkaan vaihtaa.

Tämä on tietysti laajemminkin varsinaissuomalainen ilmiö, sillä mistäpä suomalainen ainakaan Suomessa pysyen löytäisi pitemmän kesän ja kasvukauden, aurinkoisemman ilmaston tai runsaamman sadon kuin maan lempeimmän ilmaston hyväilemältä lounaiskulmalta. Siinä suhteessa Varsinais-Suomi on kautta historiansa ollut aito Armonlaakso muutenkin kuin vain Naantalinsa osalta.

Harvalla sisäsuomalaisella on samanlaista varmuutta siitä, että juuri niillä jalansijoilla, joihin on syntynyt, on parasta vastakin asua ja elää. Siksi turkulaisen järkähtämätön kotiseuturakkaus voi vierasta kismittää, kuten myös viileän pinnan alta pilkistävä kyky nauttia elämän pienistä iloista Suomen tyylikkäimmän jokimaiseman, kauneimman saariston, komeimman katedraalin ja arvokkaimman linnan välittömässä läheisyydessä.

Siis: Kauan eläköön Turku!

PIRKKA KIVENHEIMO

---

Kumpikaan viitattu artikkeli ei väitä mitään Turun murteesta eikä sisäänpäin lämpiävästä tai ja omanarvontuntoisesta mielenlaadusta. Ko. kohta kappaleessa on subjektiivinen ja pahasti vääristelty muutaman aktiivijäsenen toimesta. Täten se ei ole luotetttavaa tietoa vaan se on roskaa. --91.152.229.126 16. heinäkuuta 2008 kello 13.58 (UTC)

---

Viite: (http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2006-06-11,104:12:384678,1:0:0:0:0:0:) Turun sanomat: Muu Suomi - missä se on? 11.6.2006. Viitattu 17.7.2008. väittää että: Sisäänpäinlämpiävyys ei enää tänä päivänä pidä paikkaansa. Onko koskaan edes pitänytkään?

Mielipide ja fakta

Saako kertoa mielipiteitä vai pitääkö kertoa faktoja? Jimbo Wales kirjoitti:

Perhaps the easiest way to make your writing more encyclopedic, is to write about _what people believe_, rather than _what is so_. If this strikes you as somehow subjectivist or collectivist or imperialist, then ask me about it, because I think that you are just mistaken. What people believe is a matter of objective fact, and we can present _that_ quite easily from the neutral point of view.

Samulili 20. heinäkuuta 2008 kello 15.02 (UTC)

Mielipiteitähän saa toki kertoa, mutta myös väitteiden esittäjä on ilmoitettava. Käytetystä lähteestä pitäisi myös löytyä esitetyt mielipiteet. -- Piisamson 20. heinäkuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

Turkulaisuus, osa 6

Wikipedian ohjeesta: Mitä Wikipedia ei ole

Wikipedia ei ole chattihuone, keskustelualue, propaganda-alusta tai mainospaikka. Artikkelit eivät voi olla:

3. Henkilökohtaisia esseitä, joissa kerrotaan vain sinun mielipiteesi käsiteltävästä asiasta. Wikipedian päämääränä on kerätä ja lisätä tietoa ja tietämystä, ei yksittäisten henkilöiden mielipiteitä.

Sisäänpäin lämpiävästä ja omanarvontuntoisesta mielenlaadusta kertoo olevinaan seuraavat linkit:

• 1) Turkulaisuuden ylistys: ei sanaakaan sisäänpäinlämpiävyydestä tai omanarvontuntoisesta mielenlaadusta.
• 2) Tarttis varmaan tehrä jottain: ei sanaakaan sisäänpäinlämpiävyydestä tai omanarvontuntoisesta mielenlaadusta.
• 3) Suomen Turku -kirja porautuu turkulaisuuteen: ei sanaakaan sisäänpäinlämpiävyydestä tai omanarvontuntoisesta mielenlaadusta.
• 4) Meillä päin Suomea - Lounaismurre: ei sanaakaan sisäänpäinlämpiävyydestä tai omanarvontuntoisesta mielenlaadusta.
• 5) Mikä kiristää turkulaiset?: ei sanaakaan sisäänpäinlämpiävyydestä tai omanarvontuntoisesta mielenlaadusta.
• 6) Muu Suomi - missä se on?: kertoo, että sisäänpäin lämpiävyys ei enää tänä päivänä pidä paikkaansa. Ei sanaakaan omanarvontuntoisesta mielenlaadusta.
• 7) Ellen Jokikunnas rakastaa Turkua: Sisältää Ellenin mielipiteen, että "Turkulaisista muuten sanotaan, että he ovat kovin sisäänpäin lämpiävää porukkaa." Yksittäisten henkilöiden mielipiteethän on kielletty.
• 8) Turkuun muuttaminen: Tämä keskustelu on muropaketin osallistujien välistä keskustelua, joka tuskin kelpaa viitteeksi laadukkaaseen artikkeliin, koska yksittäisten henkilöiden mielipiteet on kielletty.

Tällä analyysilla väite "sisäänpäin lämpiävä ja omanarvontuntoinen mielenlaatu" on epämääräinen (joka on kielletty), koska siihen ei ole tosiasiallisia viitteitä, vain pelkkiä yksittäisiä mielipiteitä. Teksti ei ole asiallista, se ei ole perusteltua, eikä se ole tarkistettavissa, koska viitteet ovat puutteelliset. Myös neutraalin näkökulman mukaan näkemykset tulee esittää reilussa, myönteisessä ja sympaattisessa sävyssä. Jos näillä puutteellisill viitteillä väitetään jotain, on neutraalin näkökulman mukaan esitettävä myös eri näkökanta. Laadukkaassa artikkelissa ei voi esittää vain toista näkökantaa. On siis kaksi vaihtoehtoa:

• 1) joko teksti sisältää molemmat tekstit: "sisäänpäin lämpiävä ja omanarvontuntoinen mielenlaatu." ja "Toisaalta Turkulaiset ihmiset ovat monien viitteiden mukaan ystävällisiä ja mukavia."
• 2) Tai ei kumpaakaan.

--91.152.229.126 20. heinäkuuta 2008 kello 15.51 (UTC)

Ainakin Turun Sanomien artikkeli "muu Suomi - missä se on?" kertoo nimenomaan siitä miten Turkulaisia pidetään sisäänpäinlämpiävinä nurkkapatriootteina, kuin suomen Pariisilaisina. Artikkelissa testataankin leikkimielisesti pitääkö tämä paikkansa. Se että Turkulaiset osaavat vastata hyvin kysymyksiin ei poista sitä tosiasiaa että kyseinen stereotypia on olemassa. Ei stereotypian tarvitse olla totta jotta kyseinen mielikuva olisi olemassa. Todennäköisesti kyseisen stereotypian takana on enemmänkin Turkulaisten kotiseuturakkaus kuin se että Turkulaiset olisivat sisäänpäinlämpiäviä oikeasti enemmän kuin muut suomalaiset. En nää mitään syytä miksei tuota stereotypiaa voisi mainita artikkelissa. Tästä on sodittu jo niin kauan, eikö tämän voisi jo lopettaa. Turkulaisuus osa 6 on jo aikamoinen vitsi... :) Olisi ikävää jos artikkeli täytyisi lukita uudelleen. -Jontts- 20. heinäkuuta 2008 kello 18.11 (UTC)

Siis perustat väitteesi epätieteelliseen ja leikkimieliseen arvauskisaan joka on tehty yhden toimittajan toimesta hänen itse keksimillään säännöillään ja otoksen ollessa 20 henkilöä, joista osa ei ollut edes turkulaisia? Mitä ihmettä sellainen voi kertoa turkulaisuudesta? Sitä paitsi artikkelin johtopäätös on, että turkulaiset ovat Suomen pariisilaisia. Miksi et laita sitä wikipediaan?

Kuten on varmasti tullut selväksi, että pointti on, että koko turkulaisuus kappale pitää sisällään paljon Wikipedian sääntöjen ja käytäntöjen puolesta sinne kuulumatonta "tietoa" ja se on korjattava. Sitä ennen on turha puhua laadukkaasta artikkelista. Minun puolestani voit lukita artikkelin tai pitää sitä lukittuna vaikka vuosia. Se ei poista artikkelin surkeutta, jonka parantamiseen kannattaisi panostaa sen sijaan että yritetään väkisin toistaa jotain olematonta. --91.152.229.126 20. heinäkuuta 2008 kello 19.33 (UTC)

Stereotypian voi mainita artikkelissa, kunhan sille löytyy vahvat lähteet, mitä 20 henkilön gallup (sikäli kun se ei otokseltaan ole erityisen arvovaltainen) ei vaikuttaisi olevan. Koska tässä on kyse todellisesta sisältökiistasta, suosittelen molemmille osapuolille keskustelua muokkaussodan sijaan. On muuten aika epäystävällistä pitää toisen aitoa huolta artikkelin sisällöstä vitsinä. -- Piisamson 20. heinäkuuta 2008 kello 19.44 (UTC)

En lähde enää kiistelemään tästä aiheesta, kun tästä on keskusteltu jo niin niin pitkään. Sanon kuitenkin selvennykseksi että minä en siis pidä artikkelia lukittuna, se on ylläpitäjien tehtävä. Toiseksi sanoisin että artikkeli tuntuu olevan aika laadukas mielipiteestäsi huolimatta, kun suuri enemmistö ääneistäneistä on kannattanut sen statuksen nostamista suositelluksi sivuksi.

Muistutan myös että wikipedian käyttäjät päättävät pitkälle wikipedian säännöistä ja käytännöistä ja yksi perussääntö ettei kivenkovia sääntöjä ole. Kyseistä aiheesta käytyjen keskustelujen perusteella tuntuu olevan melkoinen yksimielisyys käyttäjien kesken siitä, ettei Turkulaisuus osiota tarvitse poistaa. Voin tiedustella Turun yliopiston sosiologian laitokselta heti kun ehdin olisiko Turkulaisuudesta tehty jonkinlaista imagotutkimusta tms., jos sellaisen löytyminen helpottaisi mieltäsi? -Jontts- 20. heinäkuuta 2008 kello 19.55 (UTC)

Ja siis: en pidä kenenkään huolta vitsinä ja tottakai aiheesta on luvallista keskustella. Mielestäni on vain huvittavaa että tästä aiheesta keskustellaan jo kuudetta kertaa :) -Jontts- 20. heinäkuuta 2008 kello 19.58 (UTC)

Se, että artikkeli yleisesti on hyvä, ei tarkoita, että siinä voidaan jossain tietyssä kohtaa poiketa niinkin olennaisesta asiasta kuin lähdekäytännöstä. Lähdekäytännöstä ei jousteta edes konsensuksen voimin - eikä kukaan sellaista nähdäkseni ole ehdottanutkaan. Itse en puolestani ole ehdottanut koko osion poistamista, kunhan totesin että 20 henkilön gallup on surkea lähde. Jos se todella on ainoa lähde, eikä muita lähteitä löydy, noinkin triviaalisen huomion voinee poistaa. -- Piisamson 20. heinäkuuta 2008 kello 20.40 (UTC)

Jos joku haluaa väkisin pitää 'Turkulaisuus' kappaleen tässä artikkelissa, niin suosittelisin ensin määrittelemään mitä se turkulaisuus on. Eihän koko kappale edes kerro mitä se on. Sen lisäksi olisi hyvä kertoa, miksi se pitää erikseen määritellä jos se viittaa esim. turussa asuviin ihmisiin, niin miksi se pitää erottaa väestö-kappaleesta. --91.152.229.126 20. heinäkuuta 2008 kello 20.49 (UTC)

Tästä rohkenen olla eri mieltä; on selvää, että turkulaisuus-käsite on olemassa, samalla tavalla kuin helsinkiläisyys-, oululaisuus- ja muut vastaavat käsitteet. Näillä käsitteillä viitataan tietenkin niihin ihmisiin (ja ominaisuuksiin), jotka koetaan (tai jotka kokevat itsensä) turkulaisiksi. Tällaista kokemusta ja näkemystä voi toki kritisoida mielin määrin, mutta olennaista on, että artikkelissa asiat esitetään samoin kuin ne esitetään luotettavissa lähteissä. -- Piisamson 20. heinäkuuta 2008 kello 21.17 (UTC)

Välimäki (ja muut lähteet yhteensä) on hyvä, mutta en voi tällä hetkellä parantaa tekstiä sen pohjalta, koska luulen, että paperiversio on lentänyt aikaa sitten lehtiroskikseen ja verkkoversioon pääsee vain kaupungin hallintoverkossa olevilta koneilta (afaik). Mutta kirjastosta sen varmasti saa. Ja todellakin, IP ei lainannut yllä koko juttua. Samulili 20. heinäkuuta 2008 kello 21.21 (UTC)

Yksi hyvä lähde on parempi kuin pussillinen epämääräisiä. Jos kyseiseen lähdeviitteeseen (tai tänne keskustelusivulle) voi lisätä lainauksen/lainauksia jutusta, asia ratkennee sillä. Samalla voinee jättää ainakin osan heikommista lähteistä pois, tuskin yksi lause neljää viitettä kaipaa? -- Piisamson 20. heinäkuuta 2008 kello 21.29 (UTC)

Alla olevan linkin perusteella lähde ei oikein vakuuta. Leipätekstistä ei tunnu löytyvän mainittuja luonnehdintoja, ja henkilöhaastatteluista vain "sinne päin" olevia käsityksiä. -- Piisamson 22. heinäkuuta 2008 kello 04.58 (UTC)

No jos turkulaisuus-käsite on olemassa, niin mikä sen määritelmä on? Eikö Wikipedia olisi juuri oikea paikka sellaiselle määritelmälle. Näkisin mielelläni sellaisen (järkevän) Wikipediassa. Viittaus helsinkiläisyyteen tai oululaisuuteen on vajavainen siinä mielessä, ettei niitäkään ole määritelty Wikipediassa. Jos kaikki -suudet ja -syydet ovat ihmisiä tai ihmisten ominaisuuksia, niin miten sellaisesta voi väittää jotain, jos siitä ei ole tutkimusta? Ei 170 000 ihmistä voi olla tietynlaisia, joten kaikki määritelmät ovat sellaisesta ihmisjoukosta subjektiivisia, eli ne edustavat jotain mielipidettä. Mielipide taas riippuu yhtä paljon kohteesta kuin sen esittäjästä, niin miten siitä saa mitään kohteen ominaisuutta aikaiseksi?

Mielestäni turkulaisuudelle ei voi määritellä ominaisuuksia ennen kuin on edes määritelty mitä sillä tarkoitetaan. Itse en ainakaan ymmärrä mitä se tarkoittaa. Jos se tarkoittaa esim. kaupungin imagoa, niin siitä on tehty tutkimuksia. Niissä Turku on pärjännyt huonosti ja erinomaisesti, eli vaihtelevasti.

Btw. Lintula: koko Välimäen artikkeli on kokonaan tuossa lainattuna. Jos et usko, niin tarkista itse. Uploadasin sen tänne: http://rapidshare.com/files/131349890/tupu108_web.pdf.html --91.152.229.126 21. heinäkuuta 2008 kello 14.03 (UTC)

Turkulaisuus tarkoittaa itsestäänselvästi ominaisuuksia, joita stereotyyppisesti pidetään turkulaisille ominaisina. Stereotypian olemassaolon kannalta on täysin epärelevanttia onko stereotypialla minkäänlaista todellisuuspohjaa. Stereotypian olemassaolo ja stereotypian paikkansapitävyys ovat eri ongelmia, kuten siten sinulle on väännetty rautalangasta jo pari miljoonaa kertaa. Nyt se tuli määriteltyä. --195.237.90.72 21. heinäkuuta 2008 kello 15.37 (UTC)

Loistavaa, siitä sitten määritelmä tuonne kappaleen alkuun. Muutama tarkentava kysymys kuitenkin koskien tätä määritelmää:

• a) Miten niin itsestäänselvästi? Kenen mielestä?
• b) Jos määritelmä on niin itsestäänselvä, niin siihen löytyy sitten varmasti lukemattomia viiteitä, eikö? Missä ne on?
• c) Miksi Turkuun pitäisi liittää wikipediassa stereotypioita, mutta muihin kaupunkeihin ei?
• d) Keitä ovat turkulaiset? Niitä jotka asuvat tällä hetkellä Turussa? Ovat syntyneet Turussa? Ovat muuttaneet Turkuun? Miten tämä "turkulainen" eroaa Turun väestöstä? Ovatko turkulaiset myös tämä stereotypian mukaisia, jos he muuttavat pois Turusta? Entä muuttuuko muualta Turkuun muuttanut tämä stereotypian mukaiseksi? Minkä ajan jälkeen?
• e) Suuri Wikipedian "ystävä" J.Korpela määrittelee stereotypian seuraavasti: 'kaavamainen käsitys, kiinteä malli, jolla todellisuutta tarkastellaan t. jonka mukaan käyttäydytään'. Kaavamainen määritelmä niputtaa kaikki kohteet samanlaisiksi, joten oletko varma, että haluat niputtaa kaikki turkulaiset samanlaisiksi?
• f) Jos määrittelemme "stereotyyppisesti" jotain ominaisuuksia "turkulaisille", niin miten se tehdään objektiivisesti? Vai lisäämmekö muita katsantokantoja (stereotypioita) neutraalin näkökulman saavuttamiseksi. Eikö laadukkaan artikkelin (hyvä artikkeli/suositeltu sivu) pitäisi tehdä niin?
• g) Kaikenlainen, mihinkään tekijään perustuva ihmisryhmän erotus on ihmisoikeuksien vastaista. Miten siis voimme erotella turkulaiset omaksi ihmisryhmäkseen rikkomatta heidän ihmisoikeuksiaan?

Summa summarum: Eikö ole jo (itsestään)selvää, että moinen stereotypinen arvio:

• - ei voi pitää paikkansa,
• - on vähintäänkin arvelluttava,
• - eikä kuulu laadukkaaseen artikkeliin.

--91.152.229.126 21. heinäkuuta 2008 kello 17.26 (UTC)

Anonyymille tiedoksi, että oikea turkulaisuus on myös sitä, että osaa nauraa älyttömille stereotypioille. Minä en häpeä varsinaissuomalaisuuttani niistä huolimatta ja osaan suhtautua tällaisiin juttuihin kieli poskella. Wikipedian tarkoitus on dokumentoida maailmaa, ei muuttaa sitä. En usko, että kukaan Wikipedian lukija saa tämän kulttuurimaininnan perusteella väärää käsitystä turkulaisuudesta. --Hapo 21. heinäkuuta 2008 kello 17.49 (UTC)

Minä kun luulin että tarkoitus oli kirjoittaa tietosanakirjaan hyvä artikkeli ja suositeltu sivu, joka täyttää tietyt laadulliset kriteerit. Tietenkin jos kriteereistä, säännöistä, ohjeista ja käytännöistä poiketaan, niin mitä meillä sitten onkin käytössämme? - Hikipedia?.

Miten muuten todistat tuon ensimmäisen väitteesi? --91.152.229.126 21. heinäkuuta 2008 kello 18.40 (UTC)

Eikö ole jo (itsestään)selvää, että moinen stereotypinen arvio:

• - ei voi pitää paikkansa Vastaus: kyllä, se on itsestään selvää, mutta miten se tähän liittyy?
• - on vähintäänkin arvelluttava Vastaus: kyllä, se on itsestään selvää, mutta miten se tähän liittyy?
• - eikä kuulu laadukkaaseen artikkeliin Vastaus: Asiasta voidaan keskustella, mutta stereotypian olemassaolosta ei ole vakavaa epäilystä. Millä ihmeellä sinut saisi vihdoin ja viimein tajuamaan, että stereotypian olemassaoloon viittaaminen ei ole kannanotto stereotypian paikkansapitävyyden puolesta. Stereotypian olemassaolosta voidaan kertoa aivan kuten voidaan kertoa, että jotkut uskovat kummituksiin tai kuvittelevat Raamatun luomiskertomuksen pitävän paikkansa. Toisin kuin jatkuvasti ja käsittämättömästi väität, stereotypian, uskomuksen, kuvitelman tms. olemassaolosta kertominen ei erottele turkulaisia eikä ketään muutakaan omaksi ihmisryhmäkseen. Se kertoo vain, että stereotypian tasolla jotkut erottelevat turkulaiset omaksi ihmisryhmäkseen. Mikä tässä on niin ylivoimaisen vaikeaa tajuttavaksi?.--130.234.5.138 22. heinäkuuta 2008 kello 12.49 (UTC)

Aamen -Jontts- 22. heinäkuuta 2008 kello 13.42 (UTC)

Jos myönnät ettei määritelty stereotypinen arvio pidä edes paikkansa, niin mikä oikeuttaa sen olemassaolon Turku-artikkelissa? Jos moinen stereotypia olisi edes olemassa, niin siihen olisi varmasti jotain viitteitä. Missä ne viitteet oikein on? Meillä on olemassa (tuhansia) viitteitä ja jopa tieteellisiä tutkimuksia kummituksista ja luomiskertomuksista, silloin niihin voidaan viitata. Nyt ei niin ole, joten sitä ei ole olemassa, joten se on poistettava. Itsekin myönsit niin: "mielestäni se on kuitenkin poistettava. --130.234.75.18 21. marraskuuta 2007 kello 16.59 (UTC)". --91.152.229.126 22. heinäkuuta 2008 kello 16.18 (UTC)

Aiheesta, muualla

1. Turku.fi on jo, miksi pitää laittaa sen alasivuja?
2. Youtube-haut eivät kelpaa.
3. Yksi karttapalvelu riittää.
4. Turun säätila ei ole tarpeellinen linkki.
5. Sivustojen haut eivät kelpaa.
6. Wikitravel ei tarjoa kenellekään mitään.
7. Turku2011- hanke on kirjoitettu väärin on resentistinen linkki, jossa mainostetaan yhtä tapahtumaa.

Ulkoisten linkkien uupuminen ei ole syy lisätä linkkejä. Wikipedia ei ole mikään hassutteluyhteisö. Lab-oratory 24. heinäkuuta 2008 kello 14.36 (UTC)

Tapahtumakalenteri ja kulttuuritarjonta ovat mielestäni erinomaisia linkkejä eikä niistä ole mielestäni mitään haittaa artikkelille, vaan ne päinvastoin antavat lisäarvon josta joku saattaa kiinnostua. Miksi YouTube haku ei kelpaa? Videot antavat huomattavan lisäarvon jota kuvat ja teksti eivät anna. Sama koskee Yle Areena. Turun säätila on mielestäni myös relevantti tieto, säätilasta kerrotaan artikkelissa muutenkin. Wikitravel ja Lonely planet antavat matkailuun liittyvää lisätietoa ja Wikitravel saattaa saada jonkun kiinnostumaan jopa muokkaamaan kyseistä sivustoa. Turku2011 hanke on tällä hetkellä koko kaupunkiin kiinteästi liittyvä ja myös valtakunnallinen suurhanke, jonka merkitystä ei voi vähätellä. Kulttuuripääkaupunkina Turku on vasta vuonna 2011 ja myös sen jälkeenkin Turku2011 jää Turulle historiaan merkittävän tapauksena. -Jontts- 24. heinäkuuta 2008 kello 14.47 (UTC)

Kannattaa opiskella käytäntöjä. Suoraan hylättäviä linkkejä ovat muun muassa: "Hakutuloksiin osoittavat linkit". Saman sivuston alasivuja ei kannata laittaa uudestaan, kun etusivu on jo laitettu. Turun säätila ei oikeasti ole artikkelia lukevalle relevantti tieto. Turku2011, ajattelepa ihan oikeasti. Onko tuo Turun historialle merkittävä tapahtuma? Sitä ei mainita edes artikkelissa. Lonely Planetin sinne jätinkin, mutta Wikitravelin sivu ei tarjonnut artikkelia lukevalle mitään uutta. Lab-oratory 24. heinäkuuta 2008 kello 14.52 (UTC)

Kaikki kolme osiossa olevaa karttapalvelua (ja kymmenkunta muuta) löytyvät jo tietolaatikossa olevan sijaintilinkin takaa. Vaatii tietysti yhden klikkauksen enemmän, mutta toisaalta koordinaattimallineiden tarkoitus on tehdä nuo karttaviitaukset riippumattomiksi eri karttapalveluissa ajan kanssa varmasti tapahtuvista teknisistä muutoksista. Siksi tällaisia erillisiä ja erillistä ylläpitoa vaativia karttalinkkejä kannattaa mielestäni tehdä vain, jos kyseinen karttapalvelu ei löydy sijaintilinkin takaa, ja jos se tosiaan tarjoaa lisätietoa (esim. jotkut pienten kuntien verkossa olevat opaskartat). --AB 24. heinäkuuta 2008 kello 15.08 (UTC)

Okei, hyvät perustelut :) Jättäisin silti artikkeliin linkin Yle areenaan, mutta ehkä sitten siellä olevaan Turku aiheiseen portaali sivuun. Turku2011 on kyllä ihan oikeasti Turulle merkittävä tapahtuma ja sen jättäisin, artikkelissa se mainitaan alussa ja myös kulttuuriosiossa. -Jontts- 24. heinäkuuta 2008 kello 17.04 (UTC)

Sopii minullekin. Lab-oratory 24. heinäkuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

Suomen ensimmäinen huvipuisto

Tästä vois lisätä lyhyehkön maininnan johonkin kohtaa artikkelia: Turun Kaskenmäessä toimi Suomen ensimmäinen huvipuisto Surutoin jo 1800-luvulla.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:1999-06-16,104:2:29174,1:0:0:0:0:0:

http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2004-10-17,104:12:259043,1:0:0:0:0:0:

--91.152.229.204 24. heinäkuuta 2008 kello 20.38 (UTC)

Kuvituskränää

Keskiaikaa käsittelevään lukuun ei pidä sijoittaa 1800-luvun alun kuvaa mansardikattoisine kivitaloineen ja muine ei-keskiaikaisine ilmiöineen. Jos artikkeliin halutaan Turun historiaan liittyvä yleiskuva, sille tarvitaan sijoituspaikka aikakausikohtaisten lukujen ulkopuolelta. --91.156.108.170 30. heinäkuuta 2008 kello 18.53 (UTC)

Kuvitus nyt varmaan kunnossa :) -Jontts- 30. heinäkuuta 2008 kello 23.53 (UTC)

No tuota, eihän tuo piispa Henrik Kupittaan lähteellä liity yhtään mitenkään keskiajan Turkuun, joka perustettiin yli 100 vuotta piispan oletetun kuoleman jälkeen...se on oikeastaan vielä harhaanjohtavampi kuin tuo 1800-luvun alun kuva, jossa sentään näkyy tuomiokirkko taustalla. Kunnioituksesta vaivannäköäsi kohtaan ryhdy enää kuvien poisteluun, mutta fiksaan tuota kuvatekstiä. Toivottavasti jostain vielä löytyy kuva joka oikeasti sopii aiheeseen. Sinulla on selvästi taiteellista silmää kuvien laadun ja asettelun suhteen, ja se näyttää ohjailevan kuvitusvalintojasi. Ja osittain se onkin ihan oikein, mutta minun mielestäni on pohdittava sitäkin, esittääkö kuva oikeasti jotain sijoituspaikkansa läheisyydessä käsiteltävää aihetta. Kuvitus ei ole vain silmänruokaa tai kevennystä, vaan myös osa tiedon tarjontaa.--130.234.5.137 31. heinäkuuta 2008 kello 09.49 (UTC)

Turun imago

Artikkelissa oli kappale "Turun Imago". Todettakoon, että aiheesta on tehty väitöskirja, johon ei näkynyt artikkelissa olevan viitettä: Äikäs, Topi Antti: Imagosta maisemaan : esimerkkeinä Turun ja Oulun kaupunki-imagojen rakentaminen. Nordia geographical publications, vol. 30:2. [Oulu]: Department of Geography, University of Oulu; Geographical Society of Northern Finland, 2001. ISBN 951-42-6458-4. --Urjanhai 26. heinäkuuta 2009 kello 19.06 (EEST)

Artikkelin taso

Vaikka artikkeli on SS-tasoinen, niin siitä puuttuu edelleen keskeisiä asioita. Muun muassa täysin Turun kaupungin omistamasta Turku Energiasta, jonka liikevaihto oli vuonna 2008 185,8 milj. €, ei mainita sanallakaan artikkelissa. Samaten jäte- ja vesihuollosta ei puhuta mitään. –☆Makele-90 10. tammikuuta 2010 kello 15.23 (EET)

Lippu

Suositeltu artikkeli ilman Turun lipun kuvaa? --Pek 8. marraskuuta 2010 kello 01.31 (EET)

Jänniä nämä Suomen kaupunkien liput. Ainoa jonka artikkelissa on lippu, on Joensuu. Tosin ainakin en-wikissä on Turun lippu ja es-wikissä Helsingin lippu. Mutta ei nuo kaupunkien liput kovin yleisessä käytössä ole, ainoastaan Suomen ja Ahvenanmaan liput ovat. 82.141.118.227 16. joulukuuta 2011 kello 14.40 (EET)

Turun lippuhan on käytännössä samaa kuin Turun vaakuna, lukuun ottamatta kruunua ja se on ollut käytössä vuodesta 1978 lähtien. Turun lippua käytetään kaupungin lipputangoissa, kuten Turun kaupungintalolla ja Myllysillalla.

Turun lippu on sama kuin vaakuna. Kruunu on extraa. Myös esimerkiksi Helsingin vaakunaan lisätään joskus kruunu. -Htm (keskustelu) 20. maaliskuuta 2013 kello 05.44 (EET)

Rikollisuus

Onko maahanmuuttajien rikollisuus jotenkin olennainen asia? Esimerkiksi Tampere-artikkelista samankaltaiset rikostilastot on poistettu. Eihän artikkelissa kerrottu suomalaista syntyperää olevien turkulaistenkaan rikoksista, vaikka he tekevät rikoksista 90%.

Rikostilastoja voi mainita vaikka artikkeleissa maahanmuuttaja, kotouttaminen, rikollisuus, raiskaus, ryöstö (ja jotain niissä jo onkin). Vesahjr 22. tammikuuta 2011 kello 17.27 (EET)

Toi kyseinen kappalehan ei mitenkään keskity nimenomaan maahanmuuttajien rikollisuuteen, vaan kotoutumisen vaikeuksiin maahanmuuttajien kohdalta hja sen syihin. Se taas liittyy ihan olennaisesti väestöön liittyviin seikkoihin, yhtä hyvin kuin vaikkapa muuttohalukkuus muualta Suomesta. Tekstiä ei mielestäni kannata poistaa kokonaan, mutta ehkä sen muotoilua voi muuttaa siihen suuntaan, ettei se korosta rikollisuutta, vaan nimenomaan sitä että kotoutumisessa on Turun poliisin mukaan ongelmia ja siihen on olemassa tiettyjä syitä. Olisko se toimiva kompromissi? -Jontts-

Erityisesti häiritsevä oli kohta "Turussa tapahtuneista rikoksista 13% oli maahanmuuttajien tekemiä, vaikka he edustavat vain 6% väestöstä. Ryöstöistä he tekivät 37% ja raiskauksista 34%." Tuo ei ole ihan tietosanakirjamaista tekstiä ja saa asian kuulostamaan siltä kuin kaikki maahanmuuttajat porukalla ja yksin tuumin tekisivät ryöstöjä ja raiskauksia, vaikka varmasti maahanmuuttajissakin on sekä rikollisia että ei-rikollisia.

Ryöstöjä ja raiskauksia kuitenkin ilmoitetaan poliisille aika vähän, joten prosentit johtavat harhaan. Kärjistetysti: jos vaikka jossain kaupungissa ilmoitetaan vuoden aikana 3 raiskausta poliisille ja 1 on maahanmuuttajan tekemä, sen voi tietysti kirjoittaa johonkin muodossa "maahanmuuttajat tekevät 33% raiskauksista", mutta absoluuttinen määrä prosenttien sijaan kertoisi asian paremmin.

Ehkä kotoutumisongelmista voisi mainita ja siinä yhteydessä todeta maahanmuuttajien olevan yliedustettuna rikostentekijöiden joukossa. Prosenttiluvut kuitenkin kertovat yleensä yhden vuoden aikana tapahtuneista rikoksista, ja niitä pitäisi sitten myös päivittää vuosien kuluessa. --Vesahjr 24. tammikuuta 2011 kello 23.34 (EET)

Olen samaa mieltä. Kirjoitin nyt pätkän uudestaan ja jätin nuo prosenttiluvut pois. Onko teksti nyt mielestäs hyvä? -Jontts- 25. tammikuuta 2011 kello 08.30 (EET)

Juu, kelpaa. --Vesahjr 25. tammikuuta 2011 kello 23.32 (EET)

Laajemmat artikkelit kaupunginosista

Tämä koko Turkua koskeva pääartikkeli monine ala-artikkeleineen on hienoa työtä. Sen sijaan useimmista Turun kaupunginosista on tähän mennessä olemassa vain lyhyet artikkelit, joista monet vaikuttavat olevan käännöksiä englanninkielisestä Wikipediasta vuodelta 2007. Jos jollakin riittäisi intoa täydentää ja päivittää myös noita kaupunginosa-artikkeleita, niin ajattelin mainita asiasta täällä pääartikkelin keskustelusivulla. --Raksa123 14. huhtikuuta 2011 kello 22.58 (EEST)

Kärsämäki (Turku) on luokiteltu hyväksi artikkeliksi, siitä voinee ottaa mallia.--Urjanhai 15. huhtikuuta 2011 kello 08.44 (EEST)

Taajaväkisistä yhdyskunnista

En nyt löydä lähdettä että Raunistula, Vähä-Hekkilä ja Nummenpakka olis olleet virallisesti mitään taajaväkisiä yhdyskuntia. Lähdettä?

Esimerkiksi tämän Siirtolaisuusinstituutin dokumentin [1] sivulla 5 (PDF-tiedoston numeroinnissa sivu 10/121) mainitaan nuo kolme. Tieto löytyy myös vanhoista Suomen tilastollisista vuosikirjoista, joissa ilmoitetaan taajaväkisten yhdyskuntien väestömäärät. --Raksa123 6. toukokuuta 2011 kello 20.49 (EEST)

Lähteen poistamisesta

Perustelen lähteen poistamisen: Turun taudin lähteeksi oli merkitty fil.lis. Hannu Laaksosen henkilökohtainen haastattelu. Haastatteluja ei kuitenkaan pidetä luotettavina lähteinä, ja lisäksi haastateltava on kuollut. Aiheesta on varmasti olemassa myös julkaistuja lähteitä. --Abc10 22. syyskuuta 2011 kello 09.12 (EEST)

Kirjallisuus

Artikkelista poistettiin näköjään kymmenien teosten kirjallisuuslista ja jätettiin kaksi (satunnaista) osaa Turun kaupungin historiaa. Jos nämä poistetaan, niin ainakin listan voi laittaa Wikiaineistoon (vai kuuluisiko se sinne? - en nyt ihan saanut selvää), mutta ei poistaa kokonaan. Ja haittaako se nyt itse artikkelissakaan? Ei tietoa piddä hävittää, näistäkin on tietoa etsivälle paljon hyötyä ja samojen kirjojen etsiminen ilman tuota listaa on huomattava työ.--Urjanhai 24. syyskuuta 2011 kello 21.03 (EEST)

Muokkasin rohkeasti ja palautin listan. Pikemminkin sitä voisi täydentää. (Tai mihin wikiprojektiin ne bibliografiat kuuluivatkaan? - Kun en saanut siitä oikein selvää, niin en ruvennut siirtämään, mutta saa kyllä puolestani siirtääkin, jos on joku sopiva projekti.)--Urjanhai 24. syyskuuta 2011 kello 21.14 (EEST)

Kyllä minusta tuollainen laaja kirjallisuusluettelo kuuluu tämän laajuisen artikkeliin. –Makele-90 24. syyskuuta 2011 kello 21.38 (EEST)

Asiasta käytiin keskustelu ja järkevältä vaikutti ajatus että yleiskirja olisivat tässä ja erikoiskirjat sen aiheepiirin artikkelissa. --Checkpointcharlie 3. lokakuuta 2011 kello 21.35 (EEST)

Proposal

I propose to write an article in Finnish (Swedish) language of the inhabitants of the city of Turku (Abo), who founded the Russian city of Nakhodka (the Far East) in 1868. Article in Russian here: [2]. Nakhodka remembers you! --Peruanec 12. lokakuuta 2011 kello 16.44 (EEST)

Väestökehityksen kuvaaja

Artikkelissa on merkillinen graafinen esitys "Turun väestökehitys 1891 - 2005.png". Siitä tulkittuna Turussa on nykyisin noin 80 000 miestä, 10 000 naista ja yhteensä 80 000 asukasta. Voisiko joku tehdä asiasta kelvollisen kuvaajan? Yksinkertaisimmin, jos olen oikein tulkinnut, se varmaan kävisi värittämällä myös vihreä osa punaiseksi ja poistamalla selityksistä kokonaan vihreä. Toinen mahdollisuus olisi poistaa väritys alueista ja jättää se vain alueiden yläreunaa kuvaavalle käyrälle. Näin syntynyt käyrästö olisi kuitenkin vaikeatulkintaisempi ja vähemmän havainnollinen. --Surfo (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 14.47 (EEST)

Uskonnolliset yhteisöt

Näin taannoin melko suurta vaivaa tehdäkseni kattavan esityksen uskonnollisista yhteisöistä Turussa. Huomasin juuri, että kyseistä osiota on huomattavasti typistetty taannoin: http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turku&diff=11575120&oldid=11573310

Myönnän harmistuneeni tästä jonkin verran, lähinnä siksi, että olin nähnyt kovasti vaivaa noitten asioitten selvittämiseen ja nyt suuri osa siitä otettiin pois ilman, että minulta olisi kysytty mikä kannattaisi jättää ja mitä ei (Ehkä hieman omahyväistä, myönnän). Lopputulos on mielestäni jopa varsin vääristynyt. Muita kirkkokuntia edustavat nyt vain ortodoksit ja katoliset, vaikka esim. Turun helluntaiseurakunta 1600 jäsenellään on samoissa lukemissa Turun luterilaisen Paattisten seurakunnan ja katolisen seurakunnan kanssa, ja koska jäsenmäärään ei lueta lapsia ja Turussa on myös kaksi pienempää helluntaiseurakuntaa, on helluntailaisten määrä Turussa tätäkin suurempi. Lisäksi yksityiskohtainen esitys kertoo mielestäni uskonnollisen kentän moninaisuudesta paljon paremmin kuin nykyinen versio. Paljon käytetty mutta silti hyvä fraasi, paperi ei lopu ;) Toki voisi lisätä maininnan, kuinka suuri osa väestöstä kuuluu ev.lut. kirkkoon Turussa prosentuaalisesti.

Toki jos osiosta ei haluta turhan pitkää, voin yrittää korjata tuota tiivistelmää. Haluaisin kuitenkin ensin selvittää, olisiko tuota mahdollista palauttaa entiselle tolalleen. Mietin myös, onko sallittua rakentaa aiheesta ala-artikkelia, en-wikin puolella muistaakseni on esimerkkejä vastaavista paikkakunnan uskonnollista tilannetta käsittelevistä ala-artikkeleista. Mutta näistä seikoista siis kaipaisin mielipiteitä.--Kirkhakkinen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 00.33 (EEST)

Teksti oli ehkä turhan yksityiskohtaista tähän artikkeliin. Voitaisiin varmaan tehdä artikkeli Turun väestö, jossa voisi paneutua tarkemmin juuri näihin asioihin. Ehkä ihan pelkästään ei kannata tehdä artikkelia turun uskontokunnista, mutta tuon väestöartikkelin voisi tehdä ja siellä voisi paljon pidemmälti selvitellä uskontoasioita. linnea (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 01.29 (EEST)

Niinno, sitten tarvitsisi kai miettiä pääartikkeliin hyvät tiivistelmät ja toisaalta tuossa väestö-artikkelissa voisi enemmän käsitellä itse seurakuntia ja liikkeitäkin. Aiemmin kun olin noita kirjoittanut lähinnä pienemmistä paikkakunnista ei perusteellisuus samalla tavalla tuottanut ongelmia.--Kirkhakkinen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 01.45 (EEST)

Satuin huomaamaan keskustelun ja muutokset. Mielestäni esitys uskonnollisista yhteisöistä Turussa oli ihan hyvä, mutta ei oikein kotonaan otsikon "väestö" alla. Väestöllähän viitataan muun muassa sellaisiin asioihin kuin väestön kansallisuus-, kieli-, ikä- ym. jakaumat, ja uskonnollinen monimuotoisuus taas ei rajoitu näihin, kun suurin diversiteetti lienee kansallisuudeltaan suomalaisten joukossa, eikä tämän ryhmän sisällä olevia uskonnollisia eroja tai uskonnollisia instituutioita ehkä kannata käsitellä niinkään väestön ominaisuuksina, vaan artikkelin nykyisistä alaotsikoista uskonnolliset yhteisöt vaikuttaisivat sopivan ehkä paremmin vaikkapa alaotsikon kulttuuri alle (tai en nyt tosin tiedä, kuinka hyvin sinnekään). - Joskin edelleen juuri suurten kaupunkien artikkeleissa voisi myös miettiä jäsennystä yleisemminkin, eli että mihin osioon nuo uskonnolliset yhteisöt sitten kuuluisivat, ja mitä muita yhteisöjä kuin uskonnollisia tulisi vastaavasti käsitellä. - Mutta tietysti tämä kulttuuri (määriteltynä tyyliin musiikki, elokuva, jne) ei välttämättä ole ehkä paras paikka erilaisille yhteisöille. - Ja niinpä esim. de-wikissä "Religion" näyttäisi kaupunkiartikkeleissa olevan otsikon "Geschichte" alla. - Samoin kuin voi ehkä vertailla, miten näitä on sijoitettu Suomen muiden suurten kaupunkien artikkeleissa.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 02.21 (EEST)

Mutta kun vähän katselin suurimpien kaupunkiemme artikkeleita, niin sekä "historia" että "kulttuuri" -osiotkin tuntuvat vähän vaikeilta. Eli täytynee miettiä ja ehkä tutkia vielä muunkin kielisiä wikejä kunkin wikin "kotimaan" suurten kaupunkien osalta, josko sieltä löytyisi käyttökelpoisia jäsennyksiä.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 02.39 (EEST)

Ratkaisin tämän nyt alustavasti niin, että erotin alkuperäisen lyhentämättömän osion omaksi artikkelikseen Turun uskonnolliset yhteisöt ja siirsin tiivistetyn osion artikkelissa Turku kohdasta "Kunnalliset asiat" kohtaan "Kulttuuri". - Sillä jos valita pitää, niin kaipa uskonto kuitenkin on enemmän kulttuuria kuin kunnallinen asia. - Mutta jos joku keksii sille paremman sijoituksen artikkelin kokonaisjäsennykserssä, niin saa toki muokata rohkeasti.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 04.24 (EEST)

Vaikka tämähän riippuu myös artikkelien kokonaisjäsennyksestä. Eli kun Turun kohdalla sisältö on ryhmitelty muutamaan pääotsikkoon tai muissa artikkeleissa vastaavasti voi olla muunlainen ryhmittely, niin tämä ryhmittelykin vaikuttaa. Tai jos on suurempi määrä pieniä otsikoita niin sopii omaksikin otsikokseen.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 14.01 (EEST)

Jukupark

"Kesällä 2010 Turun Kaerlaan, Impivaaran liikuntakeskuksen tuntumaan avattiin Suomen suurin ulkovesipuisto Jukupark Turku. Vesipuiston alue on 2,5 hehtaaria, ja sille on rakennettu muun muassa grilliravintola, Merirosvosaari-vesileikkimaailma, jossa on yli 10 vesiliukumäkeä, jotka laskevat 1 200 neliömetrin altaaseen. Alueella on myös kaksi muuta suurempaa liukumäkitornia, muita uima-altaita ja auringonottoterasseja."

Meneekö tää vähän triviaaliksi markkinoinniksi? Ensimmäinen virke kyllä tärkeä mutta kaikista vesiliukumäistä kirjoitteleminen kuulostaa vaan tosi tökeröltä mainoskikalta. 88.148.243.213 11. lokakuuta 2012 kello 03.34 (EEST)

No on todella liioittelua olla kokonainen kappale vesipuistosta, kun Turun linna, tuomiokirkko ja kaksi museota mahtuvat yhdessä yhteen virkkeeseen. Lyhensin. --Jmk (keskustelu) 11. lokakuuta 2012 kello 06.36 (EEST)

Jäin vielä miettimään onko vesipuisto tms. huvittelupaikka edes varsinaisesti "nähtävyys". --Jmk (keskustelu) 11. lokakuuta 2012 kello 06.45 (EEST)

Vaakuna

Pitäisiköhän vaakunasta poistaa kruunu, kun kruunuvaakunaa käyttävät vain kaupunginvaltuusto, -hallitus ja -johtaja [3]? -Htm (keskustelu) 3. helmikuuta 2013 kello 20.09 (EET)

Kaupunkialue

Heitin perustiedot Turun kaupunkialueesta tilastokeskuksen sivuilta, mutta en asu Turussa päin enkä ole muutenkaan kaupunkiin tutustunut niin en osaa sitä enempää kertoa. Joku jatkanee Inkogn (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 00.06 (EET)

Turun seitsemän kukkulaa

Artikkelin mukaan Turun mäet tai seitsemän kukkulaa ovat Kakolanmäki, Puolalanmäki, Samppalinnanmäki, Aninkaistenmäki, Yliopistonmäki, Vartiovuorenmäki ja Kerttulinmäki. Kirjan Kotikaupunkini Suomen Turku sivun 165 luettelo Turun seitsemästä kukkulasta on lähes sama, mutta Aninkaistenmäki puuttuu ja listalla on mukana Korppolaismäki. Kumpaahan lähdettä pitäisi noudattaa? --Raksa123 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 00.52 (EEST)

"Seitsemän kukkulan kaupunki" on maagisen tuntuinen epiteetti, jo luvun "seitsemän" takia mutta varsinkin Roomaan rinnastamisen ansiosta. On osittain mielivaltaista, mitkä nyppylät missäkin kaupungissa luetaan vaadittaviin seitsemään. Turussa kiintopisteenä voi olla Engelin tekemä asemakaava vuodelta 1828, jolloin mukaan luetaan vain Engelin ruutukaava-alueella olevat mäet. On myös hiukan tulkinnanvaraista, onko kaksi vierekkäistä huippua samaa vai eri mäkeä. Löysin netistä Engelin asemakaavasta vain Kauppiaskadun ympäristösuunnitelmassa olevan kuvan, joka ei ole huipputarkka (ks. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255072 ). Siinä Korppolaismäki on tulkittavissa ruutukaavan ulkopuolella olevaksi (nimenä kartassa on "Korpolajskij mys" eli Korppolaisniemi). Aningaistenmäki-nimeä ei kartassa ole, mutta niillä nurkin on (sikäli kuin osaan lukea epäselvää venäjää) "Gora Muldavieru" (Multavierunmäki). Yliopistonmäen kohdalla on "Russkaja gora" (Ryssänmäki). Puolalanmäki on paikallaan, samoin Kerttulimäki, Vartiovuori ja Samppalinnanmäki ("Gora monastyrskaja") ja Kakolanmäki (ei nimeä kartassa). Siinä on jo seitsemän: Aninkaisten, Puolalan, Yliopiston, Kerttulin, Vartiovuori, Samppalinnan, Kakolan.

Tekstissä voi varmaan mainita, että seitsemästä kukkulasta esiintyy vähän erilaisia listoja. Asiasta on keskustelua mm. täällä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/5747640 (suomi24 on täysin epäluotettava rupattelupaikka, eikä tietenkään käy miksikään lähteeksi, mutta sieltä voi löytää osviittoja tiedon hakuun). --Surfo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 13.52 (EEST)

Viitehuollon seurantaa

Tilanne nyt: 23 lähdepyyntöä 66 vanhentunutta linkkiä. --Tappinen (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 16.27 (EEST)

Nyt 14 x lähdepyyntö, 60 x vanhentunut linkki. --Tappinen (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 21.40 (EEST)

Nyt 13 ja 58. --Tappinen (keskustelu) 22. toukokuuta 2016 kello 23.26 (EEST)

6 ja 50. --Tappinen (keskustelu) 25. toukokuuta 2016 kello 01.08 (EEST)

5 ja 41. --Tappinen (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 19.26 (EEST)

5 ja 28. --Tappinen (keskustelu) 27. toukokuuta 2016 kello 08.19 (EEST)

1 ja 24. --Tappinen (keskustelu) 6. kesäkuuta 2016 kello 13.45 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi 6

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vanha SA arviointiin. Tyypilliset ongelmat toistuvat, artikkelin viitteistys on nykyvaatimuksiin nähden puutteellinen ja iso osa lähdeviitteistä kuolleita linkkejä. --Msaynevirta (k · m) 10. helmikuuta 2016 kello 19.06 (EET)

Jos joku innostuu artikkelia merkittävämmin kehittäämään, mieleeni tuli muutamia kehitysehdotuksia. Viitteistyksen korjaamisen lisäksi artikkeli vaatisi varmasti kokonaisvaltaisen läpi lukemisen, jonka jälkeen ei niin keskeistä tietoa voisi karsia IMO aika rankalla kädelläkin. Esimerkiksi historia- ja kuntaliitokset-osiot rönsyilevät melkoisesti, ja osioiden karsinta voisi olla aiheellista. Karsitut tiedot pitäisi tietenkin sisällyttää pääartikkeleihin. Myös arkkitehtuuri- ja puisto-osioiden yhdistämistä ja tiivistämistä voisi harkita. Artikkelin lopussa on myös turhan laaja kuvagalleria, joita varten on olemassa ihan oma wikiprojekti, Commons. Galleria tulisi esitellä Commonsin puolella, ja tämä Wikiartikkelin galleria tulisi karsia tärkeimpiin kuviin (tai siirtää kokonaan Commonsiin). --Msaynevirta (k · m) 10. helmikuuta 2016 kello 19.13 (EET)

Muistaessani pikainen huomio, että kartasta Turun kaupunginosista puuttuu muutama kaupunginosa numeroinnin lopusta. Kaupungin nettisivuilla oli kai täydellinen kartta. Kuntaliitosselvityskarttta resentistisenä ei ehkä nykytilanteessa taida puolustaa paikkaansa itse kaupungin artikkelin kuvituksessa varsinkin kun se jo sisältyy aiheen pääartikkeliin. Jos joku jaksaa väkertää karttoja, niin Lounaispaikka on tainnut julkaista Turun alueliitosdatan avoimena datana. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2016 kello 20.44 (EET)

Budapest-artikkelin äänestyksessä mainittiin että tästä puuttuu infrastruktuuri: esimerkiksi Kakolan jätevedenpuhdistamosta, Turku Energiasta ja Turun jätteenpolttolaitoksesta asiaa. --Tappinen (keskustelu) 21. helmikuuta 2016 kello 23.51 (EET)

Mitä noille kuolleille linkeille voi tehdä jos korvaavaa lähdettä ei löydy? --Vnnen (keskustelu) 23. helmikuuta 2016 kello 11.30 (EET)

Paras olisi tietty etsiä tuore lähde samasta aiheesta ja muuttaa teksti sen mukaiseksi. --Tappinen (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 20.46 (EET)

Artikkeli kärsii mammuttitaudista. Historia on levinnyt melkein joka osioon: puistot-osiosta yli 80 prosenttia on historiaa ja jopa ilmasto-osiosta puolet on historiaa. --Savir (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 22.18 (EET)

Monia osioita voisi kyllä rankasti karsia, esimerkiksi puistojen, liikenteen ja kuntaliitosten historiaa voisi helposti supistaa. --PtG (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 22.28 (EET)

Karsittaessa tulisi muuten hyvin kirjoitetut ja relevantit osuudet siirtää pääartikkeli-mallineella linkitettynä omiksi artikkeleikeen tai osaksi muita artikkeleita, jos ne eivät jo ole myös omina artikkeleinaan tai muiden artikkelien osuuksina. Joskus ennen tätä vertaisarviointia artikkelin kirjoitettiin pitkä osuus uskonnosta Turusta, joka sitten karsittiin. Tähän reagoin silloin siirtämällä osuuden omaksi artikkelikseen. Noin yleisesti luulen, että kun laatuarvionnissa tulee uusia kierroksia, niin tämä tiivistys ja jakaminen saattaa olla eräs uusintakierosten teema.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2016 kello 11.18 (EET)

Tiivistin puistot pääartikkelin avulla. Kuntaliitokset on pahempi kun niistä on jo pääartikkeli... Aloitan infraa. --Tappinen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 19.22 (EET)

On tästä artikkelista vieläkin kai yli puolet historiaa, siis historia-osion ulkopuolellakin, mikä on minusta aivan liikaa kun Turun historia -artikkelikin on olemassa. Moni asia kuvataan liian yksityiskohtaisesti, esimerkiksi tapahtumat- ja urheilu-osiossa. --Savir (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 11.07 (EET)

Poistin kuvagallerian artikkelin lopusta. Commonsista löytyy huomattavasti laajempi galleria kaupunkiin liittyvistä kuvista. --Msaynevirta (k · m) 15. maaliskuuta 2016 kello 13.08 (EET)

Mitä lähteisiin tulee, siellä oli aikoinaan kaupungin oman infon lähde, johon tiedot oli saatu Wikipediasta. Jospa siellä ei nyt olisi sellaisia. --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 14.01 (EET)

Koulutus-osiossa on paljon vanhentunutta tietoa, mitäkuvastaa myös se että lähdelinkit ei toimi. Ja on se aika laajakin. Olisiko maton alle lakaisemista siirtää vanhentuneet pääartikkeliksi ? --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 09.56 (EEST)

Tiivistin todella rajusti ja siirsin kaiken pääartikkeliin. --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2016 kello 22.36 (EEST)

Arkistoin vertaisarvioinnin viikon kuluessa, jos tänne ei tule kommentteja tai artikkeliin merkittäviä muutoksia. Menee SA-statuksen poistoäänestykseen, jos kenelläkään ei ole kiinnostusta puutteellisen viitteistyksen, vanhentuneiden linkkien ja artikkelin kokonaisvaltaisen läpilukemiseen ja rankkaan karsintaan. Jatkokehityksen kannalta artikkelin tavoitekooksi voisi asettaa alle 100k tavua. -- –Kommentin jätti Msaynevirta (keskustelu – muokkaukset) 6. toukokuuta 2016 kello 15.56‎

Artikkelitekstin koko on jo alle 100k tavua, mikä ei ole liian paljon tämänkaltaiselle laajalle aiheelle ja päinvastoin artikkelin kokoa pitäisi kasvattaa sillä siitä puuttuu useita oleellisia asioita. –Makele-90 (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 23.19 (EEST)

Ehdottaisin, että kehitys toteutettaisiin uusien pääartikkelien luomisen ja vanhojen laajentamisen puitteissa. Turku-artikkeli palvelisi tällöin huomattavasti paremmin aiheesta yleistietoa hakevaa lukijaa, kun kaikkia yksityiskohtia ei esitellä itse artikkelissa, vaan niitä käsittelevissä pääartikkeleissa, joissa aiheisiin voi tutustua tarkemmin. Muutamat artikkelin osiosta rönsyilevät aika lailla (esim. nuo kuntaliitokset). Tähän artikkeliin voisi lisätä myös ilmastotaulukon. --Msaynevirta (k · m) 20. toukokuuta 2016 kello 02.19 (EEST)

Artikkelissa on yhä todella paljon toisarvoista detaljitietoa, kuten kuntaliitosten selvitysmiehet, ministeriön lausunnot, maahanmuuttajien syrjäytymishankkeet, vuoden 2007 Talouselämä-lehden kuvailut, Turussa tehtyjen risteilyalusten nimiluettelot, loputtomat prosenttiluvut desimaaleineen, Ukkopekka-höyrylaiva, Turkuun tulevan tien kuvailu keskiosiltaan kaksiajorataiseksi eritasoliittymin varustetuksi väyläksi, vuoden 2009 asiakaskyselyt, Turku Energian itsestään selvät tuotteet sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys, lakkautettu jätteenpolttolaitos, pitkät ja vanhentuneet jaarittelut ystävyyskaupunkitoiminnasta, itsestään selvyyksiä kuten "Turussa toimii erilaisia kulttuuria edistäviä yhdistyksiä kaikilta sen saroilta elokuvasta urheiluun", Varsinais-Suomen maakuntaruoat ja leipätyypit, koko perheen kuntopyöräilytapahtumat ja viemäriputkessa kulkeva Sikaoja. –Kotivalo (keskustelu) 21. toukokuuta 2016 kello 15.43 (EEST)

Kuntaliitoksista on nyt sekä kohdassa Turku#Suomen itsenäistymisen jälkeen ja Turku#Kuntaliitokset. Kuntaliitosasiat voisi käsitellä pelkästään historiaosiossa ja laittaa sinne linkin pääartikkeliin Turun kuntaliitokset. Olennaisinta on mainita Turku-artikkelissa osakuntaliitokset Kaarinasta, Maariasta ja Raisiosta toisen maailmansodan tietämillä ja kokonaisten kuntien (Maaria, Kakskerta ja Paattinen) liitokset. Lisäksi voidaan lyhyesti mainita, mistä muista kunnista (Lieto, Rusko ja jostakin kunnasta Vepsän saari, katso [4]) Turkuun on liitetty pieniä alueita. Ystävyyskaupunkitoiminnan yksityiskohtainen kuvaus voitaneen siirtää itsenäistymisen jälkeiseen historia-artikkeliin. Turun väestö -artikkelin voisi myös luoda. Ruokakulttuurin voisi siirtää artikkeliin Varsinais-Suomen maakunta, jos kyse on koko maakunnan eikä vain Turun ruokakulttuurista. Perustamisvuodeksi tietolaatikkoon voisi laittaa sen vuosiluvun, mitä kaupunki itse pitää perustamisvuotenaan ja minkä mukaan vietettiin esimerkiksi 775-vuotisjuhlia. Kaupunginosakartta pitäisi päivittää ja tehdä erillinen kartta suur- ja pienalueista, koska kaupunginosajako ei liity suuraluejakoon, vaan ne menevät osin päällekkäin. Suurimmasta uskonnollisesta ryhmästä eli luterilaisista voisi kirjoittaa pääartikkelissa vähän laajemmin luettelemalla Turun luterilaiset seurakunnat, niiden kirkkorakennukset ja Vasaramäen hautausmaan. Myös ortodoksinen kirkko on merkittävä rakennus mainittavaksi. Katso myös -osion voi poistaa, jos artikkeleihin on linkitetty jo edellä. --Raksa123 (keskustelu) 22. toukokuuta 2016 kello 12.59 (EEST)

Siirsin ruokakulttuurin artikkeliin Varsinais-Suomen maakunta. --Msaynevirta (k · m) 22. toukokuuta 2016 kello 13.13 (EEST)

Täräytin kuntaliitoksista noin 6000 tavua pois ylläolevaa ohjetta noudatellen; se mitä on jäljellä voi mielestäni olla kyseisessä kohdassa koska siinä on sekä lyhyesti historiaa että nykyhetkeä. --Tappinen (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 23.43 (EEST)

Artikkeli on vielä hyvin historiapainotteinen, ja moni osio on yhä sisällöltään paljolti historiaa ja kirjoitettu historianäkökulmasta, esim. Väestö ja Liikenne. Minä siirtäisin historiatietoa historia-osioon tai Turun historia -artikkeliin. --Savir (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 13.52 (EEST)

Artikkelin ei tule myöskään olla resentistinen, suurin osa Turussa tapahtuneista asioista on historiallisia ja kaikkiin nykyisiinkin asioihin vaikuttaa historia (aiemmat tapahtumat), etenkin turkulaisessa kunnallispolitiikassa. Esimerkiksi artikkelin osio "Vesi-, jäte- ja energiahuolto", joka on vielä kesken, on siinä mielestäni melko hyvin tiivistetty Turun vesihuolto koko sen historian ajalta, ei vain resentistisesti mainiten, että mistä vesi nyt tulee, joka antaisi väärän kuvan, koska se on ollut todellisuutta vasta pari vuotta. –Makele-90 (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 14.05 (EEST)

Historiaa ei tietenkään saa unohtaa, mutta ei jonkin asian nykytilan kuvailu artikkelin lähtökohtana minusta ole resentististä. Vesi-, jäte- ja energiahuollon historiasta puheen ollen, muissa tarkistamissani suositelluissa kaupunkiartikkeleissa (Budapest, Essaouira, Newcastle upon Tyne) ei siitä ole kerrottu lainkaan, yhtä sivulausetta lukuunottamatta. Nähdäkseni nuo kolme artikkelia on myös kirjoitettu nykyajan näkökulmasta eli eri tavalla kuin tämä, mutta ne ovat silti suositeltuja. --Savir (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 14.34 (EEST)

Tiivistin väestöä pääartikkelin avulla. --Tappinen (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 14.52 (EEST)

Löytyisikö jostain lähteistettyä tietoa siitä, mistä vuodesta mihin asti Turku oli Suomen suurin kaupunki/asutuskeskus ennen kuin Helsinki ohitti sen, selostusta Turun, Tampereen ja Viipurin keskinäisestä koosta ja maininta siitä, milloin Espoo, Vantaa ja Oulu menivät väkiluvussa ohi. Helsingin kasvaminen suuremmaksi on olennainen tieto pääartikkelissa, muut voi vain mainita nimeltä ja kertoa tarkemmin Turun väestössä. --Raksa123 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2016 kello 13.01 (EEST)

Laitoin viitteen että 1840-luvulle asti. --Tappinen (keskustelu) 10. kesäkuuta 2016 kello 22.31 (EEST)

Viimeisestä kommentista on kulunut kuusi viikkoa, joten arkistoin vertaisarvioinnin viikon kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --Msaynevirta (k · m) 8. elokuuta 2016 kello 15.40 (EEST)

Arkistoin vertaisarvioinnin. --Msaynevirta (k · m) 16. elokuuta 2016 kello 11.57 (EEST)

Mitä nämä luvut tarkoittavat?

"Kunnan asukasluku on 187 433 mutta keskustaajamassa on 257 158." Yleensä keskustaajamassa on vähemmän kuin koko kunnassa. --85.76.79.248 24. tammikuuta 2017 kello 17.02 (EET)

Näinköhän? Taajama voi mainiosti ulottua usean kunnan alueelle. Katso Turun keskustaajama. --Jmk (keskustelu) 24. tammikuuta 2017 kello 17.05 (EET)

Kyseessä on Suomen taajamien nimityksissä esiintyvä normaalin kielitajun vastainen käytäntö, peräisin ilmeisesti Tilastokekuksesta. Jos ei näitä tilastoammattilaisten nimityksiä tunne, niitä ei voikaan ymmärtää. Keskustaajama-nimitys on järkevä vain silloin, kun taajama on kokonaan yhden kunnan sisällä. Kun se ulottuu kunna rajojen yli, sen parempi nimi olisi jokin muu, vaikkapa "Turku-keskinen taajama-alue". Ehkä parasta olisi koko nimittämisperiaatteen muuttaminen. --Surfo (keskustelu) 24. tammikuuta 2017 kello 22.50 (EET)

Väkiluku

Infoboksissa on väkilukumerkintänä 30.4.2014, mutta määrää vastaa huhtikuun 2018 väkilukua 189 930, joka on mainittu tekstissäkin. Infoboksissa pitäisi olla siis 30.4.2018. Mistä sen saisi korjattua? On vähän hölmön näköinen. Vilho Verkkotoimitus (keskustelu) 14. kesäkuuta 2018 kello 08.44 (EEST)

Luulisin, että se oli päivityksen yhteydessä tapahtunut typo tai inhimillenen erehdys. diffi]. Korjasin sen äsken. --Zache (keskustelu) 14. kesäkuuta 2018 kello 08.55 (EEST)

Kaupunginvaltuuston paikkamäärät infoboksissa

Perussuomalaisten jakauduttua kahtia kaupunginvaltuuston rakenne on infoboksissa väärin. Ennen Perussuomalaisilla oli 5 paikkaa, nyt heillä on 3 ja Sinisillä 2, kuten leipätekstiinkin jo kírjoitin. En osaa tehdä muutosta infoboksiin, joten voisiko joku päivittää. Vilho Verkkotoimitus (keskustelu) 20. elokuuta 2018 kello 11.17 (EEST)

Tätä vielä nostaisin. Edelleen kaupunginvaltuuston rakenne on väärin. Vilho Verkkotoimitus (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 07.47 (EEST)

Tehty. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 27. syyskuuta 2018 kello 08.53 (EEST)

Artikkelin koko

Artikkeli kärsii liiasta laajuudesta. Onkohan sekin Turun tautia? Jotta luettavuus olisi edes jossain määrin mahdollista, siitä voisi karsia kaikenlaista turhaa pääartikkeleihin. --Abc10 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 18.23 (EET)

Jäsennys:taajamat ja kaupunkiseutu

Nyt on kohdassa "Kunnalliset asiat" yhtenä alakohtana "Taajamat". Tämä on kuitenkin huono otsikointi, koska taajamat eivät ole kunnallinen asia, vaan taajamat määrirttelee tilastokeskus. Vaihtoehtoina ovat kai joko että taajamat yhdistetään otsikon väestö alle tai siirretään omana kappalleenaan kohtaan "Kaupunkikuva" joko alakohdan "Kaupunginosat" jälkeen tai sitä ennen.

Taajamien yhteydessä voisi oikeastaan käsitellä myös muita vastaavia luokituksia, jotka taas kuten taajamatkin, vaatisivat käsittelemään samalla myös Turun kaupunkiseutua sekä tilastollisena alueena että toiminnallisesti. Kun nyt Turun kaupukiseudusta on jotain kohdassa väestö, niin oikeastaan silloin voitaisiin alakohta taajamat kohdassa Kunnalliset asiat jotenkin laajentaa osioksi Turun kaupounkiseutu, joka taas sopiikin myös kunnallisen asioiden alle, ja siirtää nyt kohdassa Väestö olevat kaupunkiseutua koskevat asiatsekä nykyinen kohta taajamat siihen.

Voin katsoa tätä jos ehdin, mutta merkkaan tämän tähän siltä varalta jos joku ehtisi ensin.--Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2019 kello 21.37 (EEST)

Tiedot Turun kaupungin synnystä virheellisiä

Tiedot Turun kaupungin synnystä ovat virheellisiä. Toivon korjausta.62.78.244.147 31. joulukuuta 2022 kello 15.32 (EET)

Täsmentäisitkö? --Vyörykkä (keskustelu) 31. joulukuuta 2022 kello 15.37 (EET)