Tämä on hyvä artikkeli.

Turku

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 5. huhtikuuta 2008 kello 00.17 käyttäjän Jontts (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Turku
Åbo

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°27′05″N, 22°16′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 853
Perustettu 1229
Kuntaliitokset Maaria (1967),
Kakskerta (1968),
Paattinen (1973)
Pinta-ala ilman merialueita 249,10 km²
248:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 306,36 km²
259:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 245,63 km²
– sisävesi 3,47 km²
– meri 57,26 km²
Väkiluku 201 863
6:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 821,8 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,6 %
– 15–64-v. 66,5 %
– yli 64-v. 20,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 79,3 %
– ruotsinkielisiä 5,4 %
– muut 15,3 %
Kunnallisvero 6,90 %
292:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Mikko Pukkinen
www.turku.fi

Turku (ruots. Åbo) on Suomen lounaisrannikolla Aurajoen suulla sijaitseva kaupunki. Turku sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja se on Länsi-Suomen läänin pääkaupunki. Kaupungin arvellaan syntyneen hiljalleen 1200-luvun kuluessa, mikä tekee Turusta Suomen vanhimman kaupungin. Turku oli pitkän aikaa myös Suomen suurin kaupunki ja hallinnollinen keskus.

Turussa oli 31. joulukuuta 2023 201 863 asukasta[2], mikä tekee Turusta asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurimman kaupungin. Turun seudulla oli vuoden 2005 lopulla 298 452 asukasta. Alue muodostaa maan kolmanneksi suurimman väestökeskittymän pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun jälkeen. Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, ja sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia 5,2 %[6]. Turku on merkittävä satamakaupunki ja sieltä on tiheät laivayhteydet Maarianhaminaan ja Tukholmaan.

Historia

Pääartikkeli: Turun historia
Carl Ludvig Engelin maalaus Turun tuomiokirkon alueesta vuodelta 1814.

Arkeologisten kaivausten mukaan Turku syntyi 1200-luvun lopulla.[7] Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa ’toria’. [8] Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300. Piispanistuimen sijaintipaikkana Turku oli keskiaikaisen Suomen kirkollinen ja opillinen keskus, mitä asemaa myös kaupungissa toiminut dominikaaniveljien luostari korosti. Turku oli Suomen suurin keskiaikainen kaupunki, ja Turun linna oli tärkeimpiä maallisen vallan tukikohtia Suomen alueella.

Vaikkei Turulla ollutkaan Ruotsin vallan aikana mitään virallista Suomen pääkaupungin asemaa, muun muassa Suomen herttua Juhana sekä myöhemmät Suomen kenraalikuvernöörit 1600- ja 1700-luvuilla pitivät Turun linnaa tai Turkua asuinpaikkanaan. Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, perustettiin Turkuun vuonna 1640.[9]

Kun Ruotsi luovutti vuonna Haminan rauhassa vuonna 1809 Venäjälle koko Suomen, Turusta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Pääkaupunki siirrettiin kuitenkin Helsinkiin vuonna 1812, koska keisari Aleksanteri I:n mielestä Turku oli ruotsalaismielinen ja liian lähellä entistä emämaataan. Arkkipiispanistuinta lukuunottamatta viimeisetkin keskushallinnon elimet ja Turun akatemia siirrettiin uuteen pääkaupunkiin Turun suuren palon (1827) jälkeen. Pohjoismaiden tuhoisimman kaupunkipalon seurauksena kaupunki oli käytännössä rakennettava kokonaan uudelleen. Uuden asemakaavan Turkuun laati Carl Ludvig Engel. Turku pysyi Suomen suurimpana kaupunkina vielä 1840-luvulle asti. [10]

Talvi- ja jatkosodan aikana Turku kärsi Neuvostoliiton pommituksista. Sodan jälkeen Turun väkiluku kasvoi voimakkaasti ja useita Turun naapurikuntia liitettiin Turkuun. Sodan jälkeisiä vuosikymmeniä leimasi myös keskustan vanhojen rakennusten korvaaminen moderneilla kerrostaloilla, mitä kutsuttiin myöhemmin Turun taudiksi.[11].

Maantiede

Aurajoki kesällä.

Turun pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2022 tehtyjen mittausten mukaan [1] km², josta [1] km² on maata, [1] km² sisävesialueita ja loput [1] km² merivesialueita.[1] Vesistöistä tärkein on kaupungin halki virtaava Aurajoki. Vähäjoki saa alkunsa Paattisilta Paattistenjoen nimellä, josta se virtaa Maarian läpi ja yhtyy Aurajokeen Koroisissa. Raisionjoki laskee mereen Artukaisissa Ruissaloa vastapäätä. Järvijoki kulkee Tortinmäen poikki ja laskee Aurassa Aurajokeen. Suurimmat järvet ovat Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi, Hirvensalon saaressa sijaitseva Illoistenjärvi sekä tekojärvi Maarian allas.

Turun rajanaapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Vahto ja Yläne. Turun pohjoisin piste on Kuhankuonolla sijaitseva rajakivi, jossa kohtaavat kahdeksan kunnan rajat.[12] Sinne Turku on ulottunut siitä lähtien, kun Paattinen vuonna 1973 liitettiin Turkuun.

Ympäristö

Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Sen pohjoisin osa, kaupunkiin 1973 liitetty entisen Paattisten kunnan alue, ulottuu pitkän ja kapean kiilan muotoisena Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykille. Turun alueen suurin leveys sen sijaan on vain 15 kilometriä. Pituuden vuoksi alue on vaihtelevaa. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta. Saarten metsät ovat paikoin lehtipuuvoittoisia. Pohjoisempana sisämaassa Paattisilla havumetsät ovat selvästi vallitsevia.

Turun joilla on muutamia hyvin pieniä sivuhaaroja, joita kutsutaan ojiksi. Nunnanoja ja Haaraoja yhtyvät Ikkalassa Paattistenjoeksi. Jaaninoja laskee Lausteelta Laukkavuoren ja Kuralan poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee Metsämäestä Halisten ja Räntämäen kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla. Kuninkoja saa alkunsa Raisiosta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse ja sen jälkeen tunnelia pitkin sataman alitse Pohjoissalmeen. Myös Sikaoja on entinen Aurajoen sivuhaara, joka juoksi Kupittaalta Vähä-Heikkilän läpi Aurajokeen, mutta se on nyttemmin suljettu viemäriputkeen[13].

Ilmasto

Turun ilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on noin 6 °C ja sademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa.[14] Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla ja vain 6–8 joulua kymmenestä on valkoinen.[15] Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi kävellä, hiihtää tai luistella, mikä on varsin suosittua[16][17][18]. Jäät lähtevät joesta yleensä maalis–huhtikuun vaihteessa.

Kaupunkikuva

Turun kauppatori on nykyinen Turun joukkoliikenteen ja kaupankäynnin keskus.

Turun keskusta-alue muodostuu C. L. Engelin piirtämästä ruutukaava-alueesta, joka jakautuu yhdeksään numeroituun kaupunginosaan. Muiden suurten kaupunkien tapaan keskusta on tiheästi ja korkeasti rakennettua. Virkistysalueita on säilynyt kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.[19]

Keskustaa ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Suuri osa näistä alueista on liitetty Turkuun vasta 1900-luvulla, ja ne ovat alun perin olleet köyhän työväestön asuinalueita (muun muassa Nummi ja Raunistula). Pientaloalueena on pysynyt myös VIII kaupunginosa eli Port Arthur, joka tosin on osa jo Engelin kaavaan sisältynyttä ruutukaava-aluetta, mutta se rakennettiin suurimmaksi osaksi vasta 1900-luvun alussa. Nykyisin nämä keskustan lähellä sijaitsevat alueet ovat arvostettuja ja kalliita asuinalueita.[20]

Arkkitehtuuri

Vanhan Suurtorin ympäristössä sijaitsee Turun tuomiokirkon lisäksi useita muita tärkeitä suojeltuja rakennuksia.

Turun kaupunkimaiseman vanhimmat rakennukset ovat keskiaikaisia. Laajin historiallisen arkkitehtuurin kokonaisuus sijaitsee Tuomiokirkonpuiston ja Vanhan Suurtorin ympäristössä. Siihen kuuluu keskiaikainen tuomiokirkko, 1700-luvulla rakennettu raatihuone ja useita 1800-luvun kivitaloja. Eri puolilla kaupunkia on säilynyt useita puurakennuksia Turun paloa (1827) edeltävältä ajalta.

Tunnettu 1900-luvun alun rakennus Turussa on vuonna 1905 valmistunut Lars Sonckin suunnittelema uusgotiikkaa ja jugendia edustava Mikaelinkirkko. Turku oli aikoinaan merkittävä funktionalistisen arkkitehtuurin keskus. Funktionalismia Turussa edustavat muun muassa Alvar Aallon suunnittelema Turun Sanomien lehtitalo (1930) ja Erik Bryggmanin suunnittelemat rakennukset.[21]

Turusta purettiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä useita vanhoja rakennuksia joiden tilalle rakennettiin uusia, korkeampia rakennuksia. Turun tauti on käsite, jolla tarkoitetaan vanhojen rakennuksien purkamista uusien, korkeampien ja rumempina pidettyjen rakennusten tieltä sekä tähän liittyvää poliittista kulttuuria, jossa valta on harvojen käsissä. Käsitettä "Åbo smitta", Turun tauti, on käytetty helsinkiläisessä lehdistössä ainakin jo vuonna 1916, kun kaupunkiin rakennettiin uusia jugend-taloja.[22] 1950- ja 1960-luvulla käsite herätettiin uudestaan henkiin, kun moderni kaupunkiarkkitehtuuri valtasi tilaa.[11]

Puistot

Airistontähti Pihlajaniemen kaupunginosassa on Turun korkeimpia rakennuksia.

Turun linnassa viljeltiin Suomen ensimmäiset puutarhakasvit.[23] Turun vanhimpina puistoina voidaan pitää Ruissaloa sekä Kupittaata, joita on käytetty virkistykseen jo 1600-luvulta lähtien. Ensimmäiset lehtipuuistutukset tehtiin 1700-luvun aikana Aurajoen rantaan sekä suurtorin alueelle. Nykyisin Turussa sijaitsee yli kolmekymmentä puistoa ja virkistysaluetta. [24]

Turun hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu lukuisia historiallisesti merkittäviä henkilöitä, ja sen haudoilla on useita tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat. [25]

Aurajoki

Pääartikkeli: Aurajoki

Aurajoki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Sen rannalle Turku syntyi 1200-luvulla ja sillä on yhä suuri merkitys turkulaisille, ja ohittamattomana luonnonelementtinä se myös määrää asioita kaupungissa.

Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit.[26] Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.

Kaupunginosat

Pääartikkeli: Turun kaupunginosat

Turun kaupunki on jaettu yhdeksään suuralueeseen, joihin kuuluu 45 tilastoaluetta. Kussakin tilastoalueessa on yksi tai useampi pienalue, joita Turussa on yhteensä 134. Turun kaupunginosien rajat poikkeavat joissain tapauksissa tilastointiin käytettyjen alueiden rajoista. Kaupunginosajako ei kaikissa tapauksissa seuraa tarkkaan edes suuralueita, joten kahdella tai useammalla suuralueella sijaitsevat kaupunginosat on merkitty. Ydinkeskustan kaupunginosat on merkitty roomalaisin numeroin; muille kaupungille on annettu nimet. [27]

1970-luvulla ja sen jälkeen Turkuun ovat muodostuneet suuret lähiöt, jotka rakennettiin edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Suurimpia lähiöitä ovat Varissuo, Runosmäki, Pääskyvuori, Luolavuori ja Harittu. 1990-luvulta alkaen trendinä on ollut toisaalta sekä rakentaminen Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille että täydennysrakentaminen, jolla pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta. [28]

Talous

Turun World Trade Center.
M/S Freedom of the Seas rakenteilla Aker Yardsin Turun telakalla.

Turku on Turun seutukunnan keskus taloudellisessakin mielessä. Turun alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Nykyään Turun kaupungin kärkialoja ovat bioalat, ICT, logistiikka-ala ja matkailu. Turun seutukunnan bruttokansantuote oli vuonna 2006 30 572 €/as (koko maan keskiarvo 31 719 €/as).[29]

Turkuun keskittyy noin puolet Suomen lääkekehitys- ja diagnostiikkayrityksistä.[30]. ICT-ala ei Turussa ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti sen, vastaavasti 2000-luvun alun ICT-kriisi pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa ICT-alaan mm. koulutuksella. Turun keskustaan ja yliopistojen yhteiselle kampusalueelle on luotu Suomen laajin langaton Internet-verkko, "OpenSpark". Bio- ja ICT-aloja kehittää Turku Science Park Oy, joka on rakennuttanut yrityksille 210 000 kerrosneliömetriä toimitiloja Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman lähistölle. [31]

Pilot Turku Oy kehittää Turkua Itämeren alueen logistisena keskuksena. Tavoite perustuu Turun keskeiseen sijaintiin Pietari-Tukholma- ja Pietari-Saksa-merireittien välissä. Lisäksi Turussa on matkustajamäärältään Suomen viidenneksi vilkkain lentoasema sekä kohtalaiset raideyhteydet Helsinkiin. [32]

Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Wärtsilän päätös siirtää tuotantoa Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saaneet työtä Aker Finnyardsilta. Aker Yardsin Turun telakalta on valmistunut mm. maailman suurimmat matkustaja- ja risteilyalukset Freedom of the Seas ja Liberty of the Seas. Sarjan seuraava alus Independence of the Seas valmistuu vuonna 2008. 1990-luvun aikana ja sen jälkeen elintarviketeollisuus on vähentänyt väkeä Turussa. Muun muassa Valio ja Leaf ovat sulkeneet toimipisteensä[33][34].

Turussa oli vuonna 2004 92 601 työpaikkaa, jotka jakautuivat aloittain seuraavasti[35]:

Ala Osuus
Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 36,1 %
Teollisuus 15,8 %
Liike-elämän palvelut, rahoitus ym. 16,6 %
Kauppa, majoitustoiminta ym. 14,9 %
Liikenne 9,1 %
Rakennustoiminta 6,0 %
Maa- ja metsätalous 0,4 %
Tuntematon 1,1 %

Turun työvoimaomavaraisuus on 122,8 % (2004). Turun seudun työttömyysaste laski vuoden 2007 aikana 0,9 prosenttiyksikköä 9,3 prosenttiin. Turun seudun työttömyysaste on kymmenestä suurimmasta kaupungista pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen matalin. Yritysten määrä kasvoi lähes tuhannella, ja työllinen työvoima kasvoi 1500 hengellä ollen yhteensä 145 900.[36] Turun kaupunki työllistää yhteensä noin 14 000 ihmistä. [35]

Väestö

Turun väestönkehitys väliltä 1891–2005.

Turun asukasluku vuoden 2006 lopussa oli 175 354 asukasta joista miehiä oli 82 148 henkeä. [35] Turku on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta. Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18–30-vuotiaita uusia asukkaita. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut 12 000 enemmän kuin miehiä.[37] Turku on sijoittunut kolmesti peräkkäin kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.[38]

Turun väestöstä hieman yli viisi prosenttia on ruotsinkielisiä. Heidän osuutensa Turun väestöstä on laskenut 1800-luvulta lähtien: kun ruotsia puhuvia oli 1870-luvulla lähes puolet väestöstä, oli heitä 1900-luvun alussa neljännes ja vuonna 1950 enää kymmenesosa. 1980-luvulta lähtien ruotsinkielisten osuus on ollut nykyinen noin viisi prosenttia. [6] Ruotsinkielisen väestön osuuden pienenemiseen ovat osaltaan vaikuttaneet kuntaliitokset: Turkuun vuonna 1967 liitetty Maarian kunta ja vuonna 1973 liitetty Paattinen olivat molemmat suomenkielisiä kuntia.

Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia Turussa asuu noin 9 500. Turun suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat suuruusjärjestyksessä Venäjältä, Virosta, Irakista, Iranista, Ruotsista, Serbiasta, Somaliasta, entisestä Jugoslaviasta, Kiinasta ja Bosnia-Hertsegovinasta. [39]

Turku ja sen suurimmat naapurikunnat Kaarina, Raisio sekä Naantali muodostavat tärkeän tiheään asutetun keskuksen, jonka väkiluku on yli 230 000 asukasta, ja väestötiheys noin 570 as/km². Varsinais-Suomen liitto on hahmotellut tästä Turun kaupunkiseudusta nauhamaista suurkaupunkia.[40]

Turun seutukuntaan kuuluvat Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Turku, Vahto ja Velkua. Seutukunnassa on runsaat 300 000 asukasta ja sen yhteistyöelimenä toimii Turun Seudun Kehittämiskeskus. Alueen kokonaispinta-ala on 3077 neliökilometriä. Turun seudulla on työpaikkoja 140 000, opiskelijoita 40 000 ja yrityksiä yli 15 000.[41]

Hallinto ja politiikka

Kaupunginvaltuusto (31.3.2008)[42]
Puolue Paikat Muutos
Kokoomus 19 +1
SDP 17 -
Vasemmistoliitto 11 +1
Vihreät 9 +1
Keskusta 4 -1
RKP 4 -
Kristillisdemokraatit 1 -1
SKS 1 -1
Sitoutumattomat 1 -
Mielenosoitus Turun uuden kaupunginkanslian edessä 2007

Turku on Länsi-Suomen läänin ja Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Ennen lääniuudistusta Turku oli Turun ja Porin läänin pääkaupunki. Turku on Suomen hengellinen keskus: kaupungissa sijaitsevat Turun arkkipiispanistuin ja Turun tuomiokapituli. [43]

Turun kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2006 Mikko Pukkinen (kok). Apulaiskaupunginjohtajina toimivat Maija Kyttä (kok, palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja), Jarkko Virtanen (sd, ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja) ja Tero Hirvilammi (sd, osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja). [44]

Vuoden 2005 alusta Turussa otettiin käyttöön Suomen oloissa poikkeuksellinen pormestarimalli, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle maksetaan ansiotyön mukaista palkkiota. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Pekka Ruola. [45]

67 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa hyväksymänsä Turku-strategian ja hallitussopimuksen mukaan. Hallitussopimus on sovellus parlamentaarisesta enemmistöhallitusten johtamistavasta ja sen takana on ollut koko kaupunginvaltuusto Vasemmistoliittoa ja Suomen Kansan Sinivalkoisia lukuun ottamatta. [46]

Turun politiikkaa on 1970-luvulta lähtien hallinnut Kokoomuksen ja SDP:n liittouma. Vasemmistoenemmistöistä valtuustoa ei ole nähty sitten 1970-luvun, jolloin SKDL alkoi menettää kannatustaan. Sen seuraajalla Vasemmistoliitolla on kuitenkin laajahko kannatus. Viime vuosien merkittäviä kunnallispoliittisia ilmiöitä ovat olleet Vihreiden nousu ja Vihreiden, Keskustan ja RKP:n neuvottelurintaman syntyminen ja toisaalta Olavi Mäenpään johtama maahanmuuttajavastainen Suomen kansan sinivalkoiset, jolla on enimmillään ollut kolme valtuutettua. [47]

Tunnetuin turkulaispoliitikko lienee Suomen yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto.

Rikollisuus

Turulla oli pitkään Suomen toiseksi suurin rikollisuustaso heti Helsingin jälkeen. Vuonna 2000 Oulu kuitenkin ohitti Turun ja kaupungin rikollisuudentaso laskee yhä. Turun rikollisuus on laskenut 2000-luvun aikana kaikilla muilla paitsi pahoinpitelyiden saralla. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Turussa on väkilukuun nähden Suomen toiseksi suurin määrä varkausrikoksia heti Helsingin jälkeen. Osittain tämä selittyy sillä, että Turussa on suuri määrä huumausaineiden ongelmakäyttäjiä, jotka syyllistyvät rikoksiin rahoittaakseen huumausaineiden käyttöään. Varkauksien määrä on kuitenkin vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Törkeiden varkausten määrä on yhä Turussa Suomen korkein. [48]

Rikosten määrä kasvoi Turussa vuonna 2007 muuta maata enemmän. [49] Etenkin ulkomaalaistaustaisten rikollisuus kasvoi Turussa merkittävästi. Ulkomaalaistaustaiset tekivät Turussa väkilukuun suhteutettuna kaksinkertaisen määrän rikoksia syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna. Turun asukkaista ulkomaalaistaustaisia on noin kuusi prosenttia, mutta heidän osuutensa poliisille vuonna 2007 ilmoitetuista rikoslakirikoksista oli lähes 13 prosenttia. Lukuja hilasi hieman ylöspäin se, että mukana ovat myös turistien tekemät rikokset. Vahingontekoihin kuten paikkojen töhrimiseen ja rikkomiseen ulkomaalaistaustaiset syyllistyivät huomattavasti suomalaisia harvemmin. Turun poliisi on ilmoittanut, että merkittävimmäksi syyksi maahanmuuttajien korkeaan rikosten määrään koetaan huono kotoutuminen, jonka syyksi on nähty maahanmuuttajien korkea työttömyysaste.[50]

Koulutus

Korkeakoulut Turussa
Korkeakoulu Opiskelijoita Turussa (2005)
Turun yliopisto 14 600
Turun ammattikorkeakoulu 6 500
Åbo Akademi 5 200
Turun kauppakorkeakoulu 2 000
Yrkeshögskolan Sydväst 740
Diakonia-ammattikorkeakoulu 220
Humanistinen ammattikorkeakoulu 100
Arcanum (edessä), Calonia (vasemmalla), Educarium (takana vasemmalla) ja Publicum (takana oikealla) ovat eräitä Turun yliopiston uusimmista rakennuksista.
Vuonna 2006 valmistunut ICT-talo on sekä Turun tiede- että ammattikorkeakoulujen yhteiskäytössä.

Turun ensimmäinen koulu oli katedraalikoulu, joka lienee perustettu jo vuonna 1276. [51] Kouluun tuli opiskelijoita ulkomailta, kuten Tallinnasta ja Danzigista, mutta sieltä myös lähti useita opiskelijoita Keski-Euroopan yliopistoihin. Vasta 1600-luvun alussa kaupunki sai ensin lukion, kimnaasin, joka vuonna 1640 muutettiin yliopistoksi, Turun akatemiaksi. [52]

Ensimmäinen alakansakoulu aloitti toimintansa 15. tammikuuta 1872 Kauppatorin laidalla Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa olleen rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Rakennus säilyi koulukäytössä aina vuoteen 1968, jolloin se purettiin. Vuonna 1884 kaupunki rakensi oman, suomenkielisen kunnallisen kansakoulun, Sirkkalan koulun. Vuonna 1927 Turussa toimi kuusi kansakoulua. [53]

Ensimmäinen oppikoulu perustettiin 19. maaliskuuta 1879. Tämä yksityinen koulu sai nimekseen Turun Suomalainen Yhteislyseo. Vuonna 1883 perustettiin Turun Suomalainen Valtiolyseo, ja samalla Yhteislyseo lakkasi ottamasta uusia opiskelijoita. Lyseot sulautuivat vuonna 1887 ja muodostivat Turun Suomalaisen Lyseon, joka siirtyi samalla Linnan- ja Eskelinkadun kulmaan. Samassa paikassa jatkaa yhä toimintaansa Turun klassikon lukio. [54]

Nykyisin huomattava osa turkulaisista on opiskelijoita tai koululaisia. Peruskoululaisia on noin 15 000, lukiolaisia noin 4 600 ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 3 500 nuorta. [35] Kaupungissa on 56 peruskoulua, 12 lukiota [55] ja 6 ammatillista oppilaitosta. [56]

Turussa toimii nykyisin kolme yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Näissä on yhteensä lähes 30 000 perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa, joista noin puolet Turun yliopistossa. Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia perustettiin Turkuun 1640. Åbo Akademi ja Turun yliopisto perustettiin vuosina 1918 ja 1920 järjestyksessä toisena ja kolmantena monialaisena yliopistona. Turun ammattikorkeakoulu on Suomen suurin ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi suurin ruotsinkielinen korkeakoulu. Turun yliopisto taas on toiseksi suurin yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu toiseksi suurin kaupallisen alan yliopistokoulutusta antava yksikkö Suomessa. Kolmella ammattikorkeakoululla on Turussa sivupisteitä.[57]

Opistotason eli nykyään ammattikorkeakoulutason teknillisellä koulutuksella kaupungissa on perinteitä, mutta diplomi-insinöörejä on pitkään koulutettu vain Åbo Akademissa ja harvoilla aloilla. Turun yliopistossa diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaa koulutusta on annettu vuodesta 1999 tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan aloilla. [58]

Liikenne

Juna lähdössä Helsinkiin Kupittaan rautatieasemalla.
Turun satama on Suomen vilkkaimmin liikennöityjä satamia.

Turku on sijaintinsa ja hallinnollisen asemansa vuoksi vanhastaan ollut Suomen portti länteen. Laivayhteydet Ruotsiin ovat olleet kiinteät jo pitkään. Nykyään Turun satamasta lähtee Tukholmaan seitsemän laivaa joka päivä. Tätä risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Turku-Tukholma välillä harjoittavat Silja Line ja Viking Line. Helsingin sataman jälkeen Turun satama onkin Kotkan rinnalla Suomen toiseksi suurin, mutta Kotkaan verrattuna huomattavasti matkustajavaltaisempi. [59]

Aurajoesta lähtee myös saaristolaivoja ja vesibusseja Turun saaristoon. Kesällä Turusta Naantaliin höyryää kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka. [60]

Turkuun saatiin rautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna–Tampere–Turku-linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli kymmenen vuotta kestäneiden linjauksia koskeneiden erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata Karjaalle valmistui 1899 ja Helsinkiin 1902.[61] Uudenkaupungin rata valmistui vuonna 1924. Matkustajaliikenne radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset Pendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa, mutta tavaraliikenne on hyvin vähäistä ja rata on melko huonokuntoinen. Turku–Toijala-radalla on matkustajia noin 660 000 (2004) ja tavaraliikennettä on 1,6 miljoonaa tonnia. Turku on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa (satama, rautatieasema ja Kupittaa).[62]

Turun lentoasema on sijainnut vuodesta 1956 kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Asema on Suomen viidenneksi vilkkain, se palvelee vuosittain yli 300 000:tta matkustajaa. [63] Lentoasemalta on lentoja Helsinkiin, Maarianhaminaan, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. 14. tammikuuta 2008 aloittaa Wingo-lentoyhtiö lennot myös Tampereen kautta Ouluun. [64] Myös puolalais-unkarilainen Wizz Air aloittaa lennot Turun ja Gdańskin välillä huhtikuun 2. päivänä 2008. [65]

Tärkeimmät autoliikenteen väylät ovat valtatie 1 Helsinkiin, valtatie 8 Poriin, valtatie 9 Tampereelle ja valtatie 10 Hämeenlinnan kautta Tuulokseen sekä Turkua kiertävä kantatie 40. Yksi Suomen ensimmäisistä moottoriteistä, valtatie 8 Turusta Raisioon valmistui vuonna 1963. [66] Moottoriteitä ovat myös valtatie 1 Turusta Muurlaan (vuodesta 2008 lähtien Helsinkiin saakka) sekä valtatie 9 Turusta Auraan. Myös kantatie 40 on keskiosiltaan moottoritiemäinen kaksiajoratainen eritasoliittymin varustettu väylä.

Turussa oli pitkään myös raitiotieverkosto, ensin hevosraitiotiet vuodesta 1890 vuoteen 1892 ja sittemmin sähköraitiotiet vuodesta 1908. Raitioteitä kehitettiin tasaisesti 1950-luvulle asti mutta päästettiin sen jälkeen rappeutumaan, kunnes ne vuosina 1965–1972 poistettiin kokonaan. Monet pitävät raitioteiden lakkauttamista suurena virhepäätöksenä, koska tällöin Turku menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattaneen liikennejärjestelmän. [67] Nykyisin kaupungin joukkoliikenteen selkärangan muodostaa linja-autoliikenne. Turun seudulle on myös tehty suunnitelmia kenties lähitulevaisuudessa rakennettavasta pikaraitiotiestä, joka kuljettaisi matkustajia keskustaan sekä Turun lähiöistä että naapurikunnista.[68]

Kulttuuri

Pääartikkeli: Turun kulttuuri
Turun linna on yksi Turun suosituimmista nähtävyyksistä.

Turku on tunnettu kulttuurikaupunki. Kaupunki on vaikuttanut lähes kaikilla kulttuurin saroilla Suomeen pitkän historiansa sekä poliittisen ja maantieteellisen asemansa takia. Vuonna 2006 Turku valittiin silloisen kulttuuriministeri Tanja Saarelan esityksestä Suomen ehdokkaaksi vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011. Käytännössä Saarelan päätös tarkoittaa, että valinta kulttuuripääkaupungiksi on varma. [69]

Turun kulttuurielämä on monipuolista. Kaupungista löytyy kulttuuria edistäviä yhdistyksiä lähes kaikilta kulttuurin saroilta elokuvasta urheiluun. Turun kulttuuripääkaupunkihanketta edistämään on erikseen perustettu Turku 2011- säätiö. Kulttuuripääkaupunkihanke pyrkii yhdistämään kaikki Turun kulttuurin eri haarat. [70]

Turussa järjestetään monia kulttuuritapahtumia pitkin vuotta. Niistä tunnetuimpia lienevät vuodesta 1970 Ruissalossa järjestetty rockfestivaali Ruisrock sekä Turun keskiaikaiset markkinat.

Vuonna 2007 Turku sijoittui kolmanneksi keskikokoisia eurooppalaisia kaupunkeja vertaavassa European Smart Cities -luokituksessa.[71]

Nähtävyydet

Turun keskiaikamarkkinoita vietetään Vanhalla suurtorilla joka kesä.
Pääartikkeli: Turun nähtävyydet

Turun parhaiten tunnettuja nähtävyyksiä lienevät historiallisesti merkittävät Tuomiokirkko ja Turun linna. Varsinais-Suomen vuoden 2006 kymmenestä suosituimmasta matkailukohteesta kahdeksan sijaitsee Turussa. Nämä matkailukohteet olivat Holiday Club Caribia (254 318 kävijää), Turun tuomiokirkko (196 790 kävijää), Aboa Vetus & Ars Nova (195 708 kävijää), Turun linna (133 401 kävijää), Seikkailupuisto (108 185 kävijää), Ruisrock (65 999 kävijää), Forum Marinum (55 864 kävijää) ja Luostarinmäen käsityöläismuseo (45 724 kävijää)[72].

Turkulaisuus

Kyltti Förissä antaa näytteen Turun murteesta.

Stereotyyppiseen turkulaisuuteen kuuluu muiden suomalaisten mukaan usein sisäänpäin lämpiävä ja omanarvontuntoinen mielenlaatu sekä selkeästi erottuva Turun murre. [73] Turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voikaan tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa (joka tosin lakkautettiin vuonna 1996). [74] [75] [76] Todellisuudessa kuitenkin turkulaisiin kuuluu monia suomalaisia Suomen kaikista osista, sekä lukuisia muita kansallisuuksia. Turulla onkin historiansa takia ollut aina hyvin sekoittunut ja monikulttuurinen väestöpohja. Turun seudulla tehtiin kansainvälisiä naimakauppoja jo ennen Ruotsin vallan aikaa.

Pahimmin Turun ja turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset ja historiallisista syistä helsinkiläiset.[77] Tampereen teknillisessä yliopistossa on myös Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry), jonka tavoitteena on yhdistää kaikki Tampereen tiedekorkeakoulujen Ei-Turkulaiset opiskelijat. [78] Vuodesta 1998 ETO ry on vuosittain koonnut jäsenistään delegaation, joka kokoontuu Turun ja Auran kunnanrajalla. Tavoitteena on lekaa ja puista kiilaa hyväksikäyttäen irrottaa Turku muusta Suomesta, kuljettaa Turku merelle ja upottaa se. [79] ETO kuitenkin korostaa ettei yhdistys syrji ketään, vaan sen tavoitteena on pitää hauskaa kaikkialla kaikkien kanssa.

Turkuseura-Åbosamfundet ry on 2400 jäsenen vuonna 1957 perustetty kaksikielinen, poliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa. Seuran tavoitteena on vaikuttaa Turun myönteisen imagon ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Seura järjestää Turkuun liittyviä retkiä, esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja kilpailuja sekä julkaisee kotiseutulehteä Suomen Turku – Åbo, vår stad, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Turkuseura harjoittaa myös kustannustoimintaa ja julkaisee Turku-aiheista kirjallisuutta. Turkuseuralla on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään omien julkaisujen lisäksi myös muiden kustantamaa Turku-aiheista kirjallisuutta sekä postikortteja ja lahjatavaroita. [80]

Urheilu

Pääartikkeli: Turun urheilu
Vuonna 2003 remontoitua Veritas Stadionia Turun kupittaalla käyttävät sekä Turun Palloseura että FC Inter Turku.

Väestömäärältään isohkolle kaupungille tyypillisesti Turussa on monipuolisesti tiloja ja alueita monien eri lajien harrastamiseen. Kupittaan alue on kaupungin monipuolisin liikunta- ja urheilualue. Kupittaalla sijaitsevat useiden jalka- ja pesäpallokenttien lisäksi mm. liikunta- ja keilailuhalli, Veritas Stadion -jalkapallostadioni, velodromi, rullalautailualue ja BMX-rata. Vuonna 2006 Kupittaalle valmistui myös uusi Kupittaan jäähalli.

Veritas Stadionin ohella toinen kaupungin merkittävä stadion on Urheilupuistossa sijaitseva Paavo Nurmen stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Kaupungin jäähalleista suurin on vuonna 1990 valmistunut 11 820-paikkainen Turkuhalli, jonka aiempia markkinointinimiä ovat olleet Typhoon ja Elysée Arena.[81] Toinen Turun suurista jäähalleista on edellä mainittu Kupittaan jäähalli. Muut Turun jäähallit sijaitsevat Varissuolla ja Impivaarassa, jossa sijaitsee myös jalkapallo-, uima- sekä tennishalli.

Ystävyyskaupungit

Turun ja Göteborgin ystävyyspatsas Kun ystävyyssuhteet solmitaan. Alkuperäinen patsas lahjoitettiin Göteborgin kaupungille.

Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja Bergeniä, Göteborgia ja Århusia yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”, ja niillä on pitkä historia. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin. Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.

Turun ystävyyskaupunkeja ovat[82]:

Yhteistyösopimuskumppanit Virossa:

Galleria

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Turun kaupunki: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, väestö kielen mukaan (pdf) turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  7. ↑ Turun maakuntamuseo: Silmäys Turun historiaan 5.turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  8. ↑ Etymologia: Turku, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 3. toukokuuta 2007.
  9. ↑ Helsingin yliopisto: Kuninkaallinen Turun akatemia museo.helsinki.fi. Viitattu 30.3.2008.
  10. ↑ Turun Sanomat: Kun Turku hukkui liekkeihin turunsanomat.fi. 1.9.2002. Viitattu 30.3.2008.
  11. ↑ a b Turun Sanomat, 18.2.2001, Turun tauti ja sen muunnelmat
  12. ↑ Kulttuuriympäristöohjelman arvokkaat kohteet: Kuhankuonon rajakivi paikka-maa.utu.fi. Viitattu 31.3.2008.
  13. ↑ Asemakaavanmuutoksen selostus, asemakaavanmuutos "Mäntymäki 1–8 -korttelit". Asemakaavatunnus: 37/2000, Diarionumero: 10759-2000 5.turku.fi. 3.12.2004. Viitattu 31.3.2008.
  14. ↑ Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2005 (pdf) naantali.fi. 2005. Viitattu 30.3.2008.
  15. ↑ Ilmatieteenlaitos: Joulupukin rekimatka Rovaniemeltä Etelä-Suomeen vaarassa fmi.fi. 22.12.2006. Viitattu 30.3.2008.
  16. ↑ Aurajoen jäälle luistinpaana. Turun Sanomat, 9.1.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  17. ↑ Sanna Vaajoensuu: Kulkureitit Aurajoen jäälle joudutaan ehkä sulkemaan. Turun Sanomat, 17.1.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  18. ↑ Aurajoen jäälle pääsee hiihtämään Turun kaupungin tiedotteet. Viitattu 31.3.2008.
  19. ↑ Veikko Laakso: Turun kaupungin historia 1918–1970, s. 33. Turku: Turun Sanomat, 1980.
  20. ↑ Ympäristöministeriön Asuntojen.hintatiedot.fi-palvelu
  21. ↑ Turun Sanomat: Turun helmet turunsanomat.fi. 22.10.2006. Viitattu 30.3.2008.
  22. ↑ Henkilökohtainen haastattelu kulttuurihistorioitsija, filosofian lisensiaatti Hannu Laaksosen kanssa 29.9.2006.
  23. ↑ Turku Touring: Turun puistoilla pitkät perinteet turku.fi. 7.4.2007. Viitattu 30.3.2008.
  24. ↑ Turun kaupunki: Turun puistoilla on pitkät perinteet turku.fi. 9.1.2007. Viitattu 30.3.2008.
  25. ↑ Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Hautausmaat Turussa ja Kaarinassa turunseurakunnat.fi. Viitattu 30.3.2008.
  26. ↑ Aurajoen syvyyskartta (pdf) aurajoki.net. Viitattu 31.3.2008.
  27. ↑ Turun kaupunki: Vaikuta asuinalueellasi turku.fi. 24.4.2007. Viitattu 30.3.2008.
  28. ↑ Turun kaupunki: Hirvensalon osayleiskaavan tarkistus käynnistyi turku.fi. 5.3.2008. Viitattu 30.3.2008.
  29. ↑ Tilastokeskus: Aluetalouden indikaattorit 2000-2006 (Excel) stat.fi. 19.3.2008. Viitattu 31.3.2008.
  30. ↑ Turun kaupungin osaamis- ja elinkeinostrategia 2006-2009
  31. ↑ Turku Science Park Oy: Toimitilat turkusciencepark.com. Viitattu 30.3.2008.
  32. ↑ Pilot Turku - Miksi sijoittua Turun seudulle? Pilot Turku Oy. Viitattu 31.7.2007.
  33. ↑ Harri Kavén: Turkulaisella maitopurkilla viimeinen täyttöpäivä. Turun Sanomat, 27.9.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  34. ↑ Timo Anttila: Makeisten teko loppuu Turussa. Turun Sanomat, 25.5.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  35. ↑ a b c d Tilastokortti 2007 2007. Turun kaupunki. Viitattu 4. toukokuuta 2007.
  36. ↑ Turun kaupunki: Turun kaupungin elinkeinopolitiikka takoo tulosta turku.fi. 28.3.2008. Viitattu 1.4.2008.
  37. ↑ Turun kaupunki: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, Turun väkiluku (pdf) turku.fi. 2007. Viitattu 30.3.2008.
  38. ↑ Taloustutkimus. Kaupungit: muuttohalukkuus 2000, 2002 ja 2006.
  39. ↑ Turun kaupunki: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, väestö kansalaisuuden mukaan (pdf) turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  40. ↑ Varsinais-Suomen liitto: Kilpailuohjelman taustaa .varsinais-suomi.fi. Viitattu 30.03.2008.
  41. ↑ Turun seutu: Seudulliset tilastot (ppt) turunseutu.net. Viitattu 1.4.2008.
  42. ↑ Turun kaupunginvaltuusto 2005-2008 Turun kaupunki. Viitattu 31.3.2008.
  43. ↑ Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Turun tuomiokirkko turuntuomiokirkkoseurakunta.fi. Viitattu 30.3.2008.
  44. ↑ Turun kaupunki: Kaupungin johto turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  45. ↑ Turun kaupunki: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  46. ↑ Valtuustoryhmien välinen sopimus 2005-2008 turku.fi. 20.9.2006. Viitattu 30.3.2008.
  47. ↑ Turun Sanomat: Ei vasemmistolainen, ei porvarillinen turunsanomat.fi. 17.10.2004. Viitattu 30.3.2008.
  48. ↑ Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Rikollisuuskehitys suurissa kaupungeissa (pdf) optula.om.fi. Viitattu 30.3.2008.
  49. ↑ Turun Sanomat: Rikollisuus lisääntyi Turussa muuta maata enemmän turunsanomat.fi. 18.1.2008. Viitattu 30.3.2008.
  50. ↑ Jussi Orell, Tuomas Rimpiläinen: Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lisääntyi Turussa rajusti viime vuonna. Turun Sanomat, 7.1.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.3.2008.
  51. ↑ Turun Sanomat: Katedraalikoulu valmistautuu 725-vuotisjuhliin turunsanomat.fi. 11.4.2001. Viitattu 30.3.2008.
  52. ↑ Turun kaupungin opetuslautakunta: Esityksen laatiminen Turun kansanopetuksen historia -projektista 5.turku.fi. 12.11.1997. Viitattu 30.3.2008.
  53. ↑ Turun Sanomat: [http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:1997-11-13,104:2:5268,1:0:0:0:0:0 Kansanopetuksen historiaa aletaan tutkia Turussa] turunsanomat.fi. 12.11.1997. Viitattu 30.3.2008.
  54. ↑ Turun klassikon lukio: Klassikon päävaiheet tkukoulu.fi. Viitattu 30.3.2008.
  55. ↑ Turun opetustoimi: Opetustoimen organisaatiokaavio turku.fi. Viitattu 1.4.2008.
  56. ↑ Turun kaupunki: Ammatilliset oppilaitokset turku.fi. Viitattu 1.4.2008.
  57. ↑ Turun kaupunki: Koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika turku.fi. 28.1.2008. Viitattu 30.3.2008.
  58. ↑ Turun yliopisto: Informaatioteknologian laitos it.utu.fi. 10.03.2008. Viitattu 30.3.2008.
  59. ↑ Turun satama: Turun satama tänään portofturku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  60. ↑ Höyrylaiva SS Ukkopekka ukkopekka.fi. Viitattu 30.3.2008.
  61. ↑ Eino Jutikkala: Turun kaupungin historia 1856–1917, s. 213–248. Turku: Turun sanomalehti ja kirjapaino osakeyhtiö, 1957.
  62. ↑ Turun kaupunki: Rautatieliikenne (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. 2007. Viitattu 30.3.2008.
  63. ↑ Turun kaupunki: Turun lentoaseman liikenne (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. 2007. Viitattu 30.3.2008.
  64. ↑ Helsingin Sanomat: Lentoyhtiö Wingo avaa uusia kotimaanreittejä hs.fi. 25.10.2007. Viitattu 30.3.2008.
  65. ↑ Wizz Air: Wizz Airin Turun reitin aikataulut wizzair.com. Viitattu 30.3.2008. Englanti
  66. ↑ Matti Grönroos: Valtatie 8 mattigronroos.fi. Viitattu 30.3.2008.
  67. ↑ Hanna Sirkiä: Hyvästi ny sitt - Raitsikat, Turun raitiovaunuliikenteen lakkautus 1961-1972 (pdf) kaupunkiliikenne.net. Lokakuu 2003. Viitattu 30.3.2008.
  68. ↑ Varsinais-Suomen liitto: Paikallisen raideliikenteen toteuttamismahdollisuudet Varsinais-Suomessa (pdf) .varsinais-suomi.fi. 2004. Viitattu 30.3.2008.
  69. ↑ Turku 2011- säätiö: Turku 2011 -hankkeen valmisteluprosessin keskeisiä tapahtumia turku2011.fi. Viitattu 30.3.2008.
  70. ↑ Turku 2011 -säätiö: Turku 2011 -säätiö turku2011.fi. Viitattu 30.3.2008.
  71. ↑ Turku huippusijalle eurooppalaisessa kaupunkivertailussa turku.fi. Viitattu 25. lokakuuta 2007.
  72. ↑ Sanna Sevänen: Turku houkutellut aiempaa enemmän matkailijoita. Turun sanomat, 2007, nro 194, s. 20.
  73. ↑ Turun Sanomat: Turkulaisuuden ylistys turunsanomat.fi. 19.9.1999. Viitattu 1.4.2008.
  74. ↑ Matti Välimäki: Tarttis varmaan tehrä jottain: Kaupungin imago koostuu useeasta palasta. Turun pualest, 18.2.2008, nro 1, s. 4–6. Turun kaupungin viestintäkeskus.
  75. ↑ Aimo Massinen: Seikossa syntynyt tosi turkulainen? Turun Sanomat, Extra-liite, 24.3.2007. Artikkelin verkkoversio.
  76. ↑ Aimo Massinen: Kuka on paljasjalkainen turkulainen? Turun Sanomat, Extra-liite, 30.9.2006. Artikkelin verkkoversio.
  77. ↑ Turun Sanomat: Turku vai Tampere? turunsanomat.fi. 17.3.2002. Viitattu 1.4.2008.
  78. ↑ ETO ry: Ei-turkulainen osakunta yhdistys ETO, säännöt students.tut.fi. Viitattu 1.4.2008.
  79. ↑ Turun Sanomat: Turku pois Suomen kartalta turunsanomat.fi. 22.3.2002. Viitattu 1.4.2008.
  80. ↑ Turkuseura: Turkuseuran toiminta personal.inet.fi. Viitattu 1.4.2008.
  81. ↑ Oy Turkuhalli: Turkuhallin historia turkuhalli.fi. Viitattu 30.3.2008.
  82. ↑ Turun ystävyyskaupungit 5.turku.fi. Viitattu 30.3.2008.


Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turku.

Verkossa

Kirjallisuus

  • Hannu Laaksonen: Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta (Turun Historiallinen Yhdistys ry.) Turun Historiallinen Arkisto 59 (2007) ISBN 978-952-99637-3-7
Turun suuralueet ja kaupunginosat
Suuralueet Kaupunginosat suuralueittain
1. Keskusta I kaupunginosa · II kaupunginosa · III kaupunginosa · IV Martti · V Itäranta · VI kaupunginosa · VII kaupunginosa · VIII Port Arthur · IX Länsiranta · Iso-Heikkilä · Korppolaismäki1 · Kupittaa · Kurjenmäki · Mäntymäki · Nummi2 · Pihlajaniemi3 · Ruissalo · Turun satama · Vähäheikkilä4
2. Hirvensalo-Kakskerta Friskala · Haarla · Illoinen · Jänessaari · Kaistarniemi · Kakskerta · Kukola · Lauttaranta · Maanpää · Moikoinen · Oriniemi · Papinsaari · Pikisaari · Satava · Särkilahti · Toijainen
3. Skanssi-Uittamo Harittu · Ilpoinen · Ispoinen · Katariina · Koivula · Korppolaismäki1 · Luolavuori · Peltola · Pihlajaniemi3 · Puistomäki · Skanssi · Uittamo · Vasaramäki · Vähäheikkilä4
4. Varissuo-Lauste Huhkola · Lauste · Vaala · Varissuo
5. Nummi-Halinen Itäharju · Kohmo · Koroinen · Kurala · Halinen · Nummi2 · Oriketo · Pääskyvuori · Räntämäki
6. Runosmäki-Raunistula Kaerla5 · Kastu · Kärsämäki · Raunistula6 · Runosmäki7
7. Länsikeskus Kaerla5 · Kähäri · Mälikkälä · Pitkämäki · Runosmäki7 · Ruohonpää · Teräsrautela · Vätti
8. Pansio-Jyrkkälä Artukainen · Pahaniemi · Pansio · Perno
9. Maaria-Paattinen Haaga · Jäkärlä · Koskennurmi · Lentokenttä · Metsämäki · Moisio · Paattinen · Paimala · Saramäki · Tasto · Urusvuori · Yli-Maaria
Huomautukset
1: Korppolaismäki kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
2: Nummi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Nummi-Haliseen.
3: Pihlajaniemi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
4: Vähäheikkilä kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
5: Kaerla kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.
6: Raunistula kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.
7: Runosmäki kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.

Malline:Länsi-Suomen läänin kunnat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turku&oldid=4581538”