Unitauti
| Unitauti | |
|---|---|
 Tryponasoma sp. |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | B56 |
| ICD-9 | 086.5 |
| MedlinePlus | 001362 |
| MeSH | D014353 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Afrikkalainen trypanosomiaasi eli unitauti[1] on ihmisten ja eläinten loistauti. Sen aiheuttaa Trypanosoma brucei -lajin loinen.[2] Ihminen saa tautia kahdesta loislajista, Trypanosoma brucei gambiensesta (T.b.g) ja Trypanosoma brucei rhodesiensesta (T.b.r.).[1] T.b.g aiheuttaa yli 98 % ilmoitetuista tartunnoista.[1] Kumpikin loinen tarttuu ihmiseen yleensä tartunnan saaneesta tsetsekärpäsestä, ja tartunnat ovat yleisiä Afrikan maaseudulla.[1]
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tautia esiintyy säännöllisesti joillakin Saharan eteläpuolisen Afrikan alueilla, ja tartuntavaarassa on noin 70 miljoonaa ihmistä 36 maassa.[3] Vuonna 2010 tautiin kuoli noin 9 000 ihmistä, kun vuonna 1990 kuolleita oli vielä 34 000.[4] Arviolta 30 000 ihmistä on tällä hetkellämilloin? saanut tartunnan. Vuonna 2012 uusia tartuntoja oli 7 000.[1] Yli 80 % tartunnan saaneista on Kongon demokraattisessa tasavallassa.[1] Lähihistoriassa on kolme suurta unitautiepidemiaa: ensimmäinen 1896–1906 pääasiassa Ugandassa ja Kongon altaan alueella ja kaksi muuta vuosina 1920 ja 1970 useissa Afrikan maissa.[1] Eläimet, esimerkiksi lehmät, voivat kantaa tautia ja saada tartunnan.[1]
Unitautia tiedetään esiintyneen Afrikassa ainakin 1300-luvulta.lähde? Paul Ehrlich ja Kiyoshi Shiga kehittivät sairauteen ensimmäisen lääkkeen vuonna 1906. Lääkkeellä havaittiin kuitenkin pian mahdollinen vakava sivuvaikutus, sokeus. Unitauti oli jo lähes hävinnyt 1960-luvulla, mutta se on ollut taas yleistymässä viimeisten vuosikymmenten aikana.
Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taudin ensimmäiset oireet ovat kuume, päänsärky, kutina ja nivelkivut.[1] Oireilu alkaa viikosta kolmeen viikkoa pureman jälkeen.[5] Taudin toinen vaihe alkaa viikkoja tai kuukausia myöhemmin, ja sen oireita ovat sekavuus, huonovointisuus, puutuneisuus ja univaikeudet.[1][5] Diagnoosi voidaan tehdä löytämällä loinen sivelyvalmisteesta tai imusolmukenesteestä.[5] Ensimmäisen ja toisen vaiheen erottamiseksi tehdään usein selkäydinpunktio.[5] Edetessään sairaus voi vaurioittaa sydäntä ja munuaisia. Unitauti on erittäin vakava sairaus ja saattaa ilman kunnollisia hoitotoimenpiteitä johtaa kuolemaan verrattain nopeastikin.
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taudin ehkäisemiseksi tehdään tartuntavaarassa olevalle väestölle verikokeita, joista etsitään T.b.g.-loista.[1] Hoito on helpompaa, kun tauti on havaittu varhaisessa vaiheessa ja ennen kuin neurologisia oireita ilmenee.[1] Ensimmäisessä vaiheessa tautia lääkitään pentamidiinilla tai suramiinilla.[1] Toisen vaiheen hoidossa käytetään eflornitiinia ja T.b.g.-tartunnan hoidossa nifurtimoksin ja eflornitiinin yhdistelmää.[5] Vaikka melarsoproli tehoaa lääkkeenä kumpaankin, sitä käytetään vakavien sivuvaikutustensa vuoksi yleensä vain T.b.r.-tartunnan hoitoon.[1]
Mekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Trypanosoma-loinen tuottaa aineenvaihduntatuotteenaan tryptofolia, joka aikaansaa unen ihmisillä.[6]
Tunnettuja potilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Brittiläinen valtiomies Alfred Milner kuoli unitautiin palattuaan matkalta Etelä-Afrikasta vuonna 1925.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Chagasin tauti eli amerikkalainen trypanosomiaasi
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n WHO Media centre (June 2013). "Fact sheet N°259: Trypanosomiasis, Human African (sleeping sickness)".
- ↑ Sleeping sickness Mediline Plus. Viitattu 15.6.2014.
- ↑ Simarro PP, Cecchi G, Franco JR, Paone M, Diarra A, Ruiz-Postigo JA, Fèvre EM, Mattioli RC, Jannin JG (2012). "Estimating and Mapping the Population at Risk of Sleeping Sickness". PLoS Negl Trop Dis 6 (10): e1859. doi:.
- ↑ Lozano, R (Dec 15, 2012). "Global and regional mortality from 235 causes of death for 20 age groups in 1990 and 2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010.". Lancet 380 (9859): 2095–128. doi:. PMID 23245604.
- ↑ a b c d e Kennedy, PG (2013 Feb). "Clinical features, diagnosis, and treatment of human African trypanosomiasis (sleeping sickness).". Lancet neurology 12 (2): 186-94. PMID 23260189.
- ↑ Cornford, E M; Bocash,W D; Braun, L D; Crane, P D; Oldendorf,W H; MacInnis,A J: Rapid distribution of tryptophol (3-indole ethanol) to the brain and other tissues. Journal of Clinical Investigation, 1979, 63. vsk, nro 6, s. 1241–8. PubMed:447842. doi:10.1172/JCI109419.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unitauti Wikimedia Commonsissa
