Väisälänmäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näkymä Väisälänmäeltä.
Väisälänmäen sijainti Pohjois-Savon kartalla.

Väisälänmäki on Lapinlahdella, kymmenen kilometriä kuntakeskuksesta länteen sijaitseva kylä ja Suomen kansallismaisema.[1][2] Museovirasto on luokitellut Väisälanmäen kylän valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[3] Väisälänmäen korkein kohta, Linnanmäki, kohoaa 220 metrin korkeuteen meren pinnasta katsottuna ja 135 metrin korkeuteen Onkivedestä katsottuna. Mäen päällä sijaitsee vuonna 1995 rakennettu näköalatorni.[2]

Mäen läpi kiertää noin 2,5 kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrella on useita levähdyspaikkoja, kota, sekä kesäisin auki oleva kahvila Karjamaja. Väisälänmäellä käy kesäisin tuhansia kävijöitä. Siellä järjestetään myös joitain tapahtumia, kuten Karjankutsun SM-kisat.

Väisälänmäen ensimmäinen tunnettu asukas on 1500-luvulta, ja vuonna 1664 Väisälänmäki mainittiin veroluettelossa. Kaskiviljely aloitettiin Väisälänmäellä 1700-luvun lopulla ja sitä harjoitettiin laajalti vielä 1800-luvulla. Kaskiviljelystä näkyy edelleen jälkiä.

Väisälänmäen vaikutus taiteeseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset, 1893.

Väisälänmäen maisema on innoittanut monia taiteilijoita. Eero Järnefelt kävi 1890-luvulla Väisälänmäellä useita kertoja, ja maalasi siellä muun muassa teoksen Isäntä ja rengit (1893), sekä väisälänmäkeläisten kaskeamista kuvaavan Raatajat rahanalaiset, josta Lapinlahden vaakuna on saanut aiheensa. Väisälänmäellä syntynyt Pekka Halonen puolestaan maalasi siellä ainakin teoksen Maisema vuorelta, ja myös hänen veljensä Antti Halonen käytti maisemaa teoksissaan. 1970- ja 1980-luvuilla Raimo Puustinen vieraili Väisälänmäellä useita kertoja ja loi maiseman pohjalta teoksen Fuuga Savonia.

  1. Kansallismaisemat 11.7.2014. ymparisto.fi. Viitattu 2.7.2019.
  2. a b Ylä-Savon karttapalvelu: Väislänmäen sijainti, Lapinlahti Ylä-Savon karttapalvelu, yla-savo.fi. Viitattu 2.7.2019.
  3. Väisälänmäen kylä (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY) Museovirasto. Viitattu 2.7.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]