Vodlajoki
| Vodlajoki | |
|---|---|
 Vodlajoen rantaa. |
|
| Alkulähde | Vodlajärvi () |
| Laskupaikka | Ääninen () |
| Maat | Venäjä |
| Pituus | 149[1] km |
| Alkulähteen korkeus | 136 m |
| Virtaama | 130[2] m³/s |
| Valuma-alue | 13 700[1] km² |
Vodlajoki (ven. Во́дла, Vodla) on 149 kilometriä pitkä Äänisen itärannalle laskeva joki Puudožin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Joen valuma-alue kattaa 13 700 neliökilometriä.[1][3] Vodlajoen leveys vaihtelee 250 ja 425 metrin välillä.
Vodlajoki alkaa Vodlajärven koillisrannalta, josta se virtaa aluksi kohti itää ja kääntyy sitten etelään. Tästä joen alkuosasta käytetään myös nimeä Suhaja Vodla. Aivan Karjalan tasavallan itärajalla Vodlajokeen yhtyy lännestä Vama-joki ja pohjoisesta Arkangelin alueelta Nietomajoki. Vama sai alkunsa alun perin pienestä järvestä Vodlajärven itäpuolelta, mutta nykyisin se on yhdistetty myös Vodlajärveen. Jonkin matkaa Vodla-nimisen kylän jälkeen Vodlajoki kääntyy lounaaseen. Kubovon kylän luona jokeen laskee idästä Kolodojoki. Krivtsyn kylän luona joki kääntyy länteen ja laskee lopulta Šallan luona Ääniseen.[3]
Joen alajuoksun varrella sijaitsee Puudožin kaupunki.[3] Alajuoksusta soveltuu laivaliikenteelle noin 25 kilometriä. Muun osan liikennöinnin estävät kosket, joita on kaikkiaan 38.
- Katso myös: Vodlajärven kansallispuisto
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Reka Vodla (Valtiollisen vesistötietokannan tietoja) textual.ru. Viitattu 12.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vodla (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) artikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 12.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c Novyi atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNG - Pribaltika. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser. Tribum, 220053, g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Brockhaus-Efron. Pietari, 1890-1907. Tietosanakirjan Vodla-artikkelin nettiversio (venäjäksi) (academic.ru)