Von Essen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee käsittelee Saarenmaalta lähtöisin olevaa sukua ja sen suomalaista sukuhaaraa. Muita von Essen -sukuja ja sukuhaaroja löytyy täsmennyssivulta.
Von Essen -aatelissuvun vaakuna

Von Essen on Westfalenista peräisin oleva aatelissuku. Suomen ritarihuoneessa suku on introdusoitu aatelisena sukuna numero 58, nimellä von Essen. Ruotsissa sama suku on nimeltään von Essen af Zellie.[1]

Sukunimi on mahdollisesti alun perin kirjoitettu muotoon von Elsen.[2] Elsen on alue Paderbornin lähellä, 130 km Essenistä itään. Suvun vanhin varmuudella tunnettu edustaja oli Diderich von Elsen. Hänen tiedetään vierailleen usein Tanskassa. Vuonna 1568 hän onnistui vangitsemaan ruotsalaisen merirosvo Melchiorin ja sai siitä hyvästä Tanskan kuningas Frederik II:n veljeltä, herttua Magnukselta maa-alan Baltiasta. Vuosien 1570 ja 1574 välillä hän sai haltuunsa laajoja alueita Saarenmaalta, mukaan lukien Zellie-nimisen alueen (viroksi Selgase). Diderich muutti sukunimensä vuonna 1578 nykyiseen muotoon von Esseniksi.

Saarenmaan siirryttyä Ruotsin hallintaan 1645 suvun edustajia muutti Suomeen ja Ruotsiin. Ruotsin ritarihuoneessa suku on introdusoitu aatelisena sukuna numero 723.[2] Ruotsissa sukuhaarasta käytetään nimeä von Essen af Zellie erotuksena muista von Essen –suvuista. Ruotsissa elää myös vapaaherrallinen von Essen -suku, numerolla 158.[3] Suomen ritarihuoneeseen suku introdisoitiin vuonna 1818. Suomessa suku on hallinnut muun muassa Seestan kartanoa Nastolassa.

Suvun jäseniä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. von Essen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  2. a b Nr: 723 Adliga ätten von Essen af Zellie Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi)
  3. Nr: 158 Friherrliga ätten von Essen Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi)
  4. Pohjan Prikaatin Kilta – Fromholt von Essen af Zellie (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Kotivuori, Yrjö: Johan August von Essen. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.