William Blake

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
William Blake
Thomas Philips, William Blake, 1807.
Thomas Philips, William Blake, 1807.
Henkilötiedot
Syntynyt28. marraskuuta 1757
Lontoo, Ison-Britannian kuningaskunta
Kuollut12. elokuuta 1827 (69 vuotta)
Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Kansalaisuus Yhdistynyt kuningaskunta
Ammatti runoilija, taidemaalari, taidegraafikko
Kirjailija
Kirjallinen suuntausromantiikka
Esikoisteos Poetical Sketches (1782)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Romantiikka
Caspar David Friedrich, Vaeltaja sumumeren yllä, 1818.
Caspar David Friedrich, Vaeltaja sumumeren yllä, 1818.
Taiteen reunoilla

William Blake (28. marraskuuta 1757 Lontoo – 12. elokuuta 1827 Lontoo) oli englantilainen runoilija, kuvataiteilija ja kirjanpainaja. Blaken tuotantoa luonnehtii mystiikka, okkultismi ja jyrkkä yhteiskuntakritiikki. Hän teki kirjansa täysin itse: hän kirjoitti, kuvitti, painoi ja kaiversi teoksensa. Aikalaisilta Blaken teokset eivät saaneet huomiota, vaan hänen tuotantonsa herätti kiinnostusta vasta 1900-luvulla.[1]

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

William Blake syntyi Lontoossa osoitteessa Broad Street 28, Golden Square, ja kastettiin St. Jamesin kirkossa.

Jo kymmenvuotiaana hän alkoi kirjoittaa ensimmäistä runokokoelmaansa Poetical Sketches, joka julkaistiin arviolta vuonna 1782, saman vuoden elokuussa hän nai Catherine Boucherin. Vuonna 1779 hänestä tuli Royal Academyn opiskelija.lähde?

Taiteilijanura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1788 Blake alkoi työskennellä uudella tekniikalla, etsauksella, jossa runot ja kuvat tehtiin kuparilaatoille. Sen jälkeen näistä laatoista painettiin ja nidottiin teokset, jotka väritettiin käsin. Blake kutsui näitä kirjojaan termillä illuminated books (”valaistuneet kirjat”). Blaken ensimmäiset etsatut kirjat, There is no Natural Religion ja All Religions are One, ilmestyivät vuonna 1788. Viimeinen tällä tekniikalla ilmestynyt kirja oli Ghost of Abel vuonna 1821.

Blakella oli elämänsä aikana vain yksi yksityisnäyttely, jonka hän ripusti veljensä kangaskaupan yläkertaan kesällä 1809 Lontoossa. Näyttelystä julkaistiin vain yksi arvostelu, jonka Robert Hunt kirjoitti The Examineriin. Hän valitti huonosti ymmärrettävistä allegorioista ja turhanpäiväisistä yrityksistä esittää sekä ruumista että sielua, tahroista, läiskistä ja sekasotkuisesta hölynpölystä. Kirjoittaja väitti, että Blake ei osaa piirtää ja että esillä olevat kuusitoista maalausta ovat ”vain penikkatautisten aivojen kuohahduksia” ja Blake itse ”epäonninen mielisairas”, joka kärsii ”häikäilemättömästä turhamaisuudesta”.[2]

”Silmä näkee enemmän kuin sydän tietää.” – William Blake[2]

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thomas Harrisin romaani Punainen lohikäärme kertoo sarjamurhaajasta, joka samastuu lohikäärmeeseen William Blaken maalauksessa Punainen lohikäärme ja aurinkoon puettu nainen. Romaanissa siteerataan Blaken runoa punarinnasta pariin otteeseen. Agatha Christien romaanissa Ikiyö (1967) Blaken samanniminen runo on keskeisessä asemassa.

Blake esiintyy Alan Mooren ja Eddie Campbellin Helvetistä-sarjakuvaromaanissa. Murhaajan (Viiltäjä-Jack) muuntunut tietoisuus siirtyy kuoleman hetkenä Blaken portaikkoon. Näyn pohjalta Blake luonnostelee teoksen Kirpun henki (The Ghost of a Flea).

William Blake esiintyy Orson Scott Cardin Alvin-fantasiaromaanisarjassa Jutunvaihtaja-nimisenä hahmona (engl. Taleswapper), jonka läsnäolo, tarinat ja näyt käynnistävät tapahtumia.

Bruce Dickinsonin albumi The Chemical Wedding sisältää Blaken runoihin pohjautuvia ja niistä innoitusta saaneita kappaleita. Albumin kansitaiteena on Blaken maalaus Kirpun henki.

Gordon Giltrapin teema-albumi Visionary (1976) perustuu Blaken runoihin ja maalauksiin.

Elokuvassa Saint Maud (2019) päähenkilö saa potilaaltaan Blaken tekemän kirjan.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ancient of Days, 1794.
Suuri punainen lohikäärme ja aurinkoon puettu nainen, 1805–1810.

”Illuminated books”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • There is No Natural Religion (noin 1788)
  • All Religions are One (noin 1788)
  • Songs of Innocence (1789)
  • The Book of Thel (noin 1789)
  • The Marriage of Heaven and Hell (1790–1793)
  • The Gates of Paradise (1793)
  • America a Prophecy (1793)
  • Visions of the Daughters of Albion (1793)
  • Songs of Experience (1794)
  • Europe a Prophecy (1794–1821)
  • The First Book of Urizen (1794–1818, suom. Urizenin kirja)
  • The Song of Los (1795)
  • The Book of Los (1795, suom. Losin kirja)
  • The Book of Ahania (1795, suom. Ahanian kirja)
  • Milton. A Poem in Two Books (1804–1810, suom. Jumalaiset näyt. Milton)
  • Jerusalem. The Emanation of The Giant Albion (1804–1827)

Muita kirjoja, joissa oli Blaken kuvitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo William Blaken suomennetusta tuotannosta
  • Ahti, Risto: William Blake & vimmainen genius. S. 75–84: Viattomuuden laulut. S. 85–97: Kokemuksen laulut. Tampere: Sanasato, 2001. ISBN 952-5086-44-5. Sisältää valikoimia William Blaken runokokoelmista Viattomuuden laulut (Songs of Innocence, 1789) ja Kokemuksen laulut (Songs of Experience, 1794) sekä käsikirjoituksista Rossetti (noin 1789–1809) ja Pickering (noin 1803).
  • Blake, William: Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa. (Valikoima alkuteoksista The Prophetic Writings of William Blake, The Marriage of Heaven and Hell, The Complete Writings of William Blake.) Suomennos ja johdanto: Tuomas Anhava. 3. painos (1. painos 1959). Hämeenlinna: Karisto, 1997. ISBN 951-23-3772-X.
  • Blake, William: Jumalaiset näyt. Milton. (Milton. A Poem in Two Books, 1804–1810.) Kääntänyt ja toimittanut: Petri Hakkarainen. Helsinki: Salakirjat, 2018. ISBN 978-952-7204-23-8.
  • Blake, William: Helvetin Raamattu. Urizenin, Ahanian ja Losin kirjat. (The First Book of Urizen, 1794–1818; The Book of Los, 1795; The Book of Ahania, 1795.) Runoelmien rinnakkaistekstit englanniksi ja suomeksi. Suomennos ja taustoittava artikkeli: Jarkko Pylväs. Kemi: Atrain & Nord, 2024. ISBN 978-952-315-770-5.

Maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oberon, Titania ja Puck sekä tanssivat keijut, 1786.
    Oberon, Titania ja Puck sekä tanssivat keijut, 1786.
  • Newton, 1795.
    Newton, 1795.
  • Losin laulu, 1795.
    Losin laulu, 1795.
  • Elohim luo Aadamin, 1795.
    Elohim luo Aadamin, 1795.
  • Kylkiluistaan hirsipuuhun elävänä ripustettu neekeri, 1796.
    Kylkiluistaan hirsipuuhun elävänä ripustettu neekeri, 1796.
  • Kristuksen ruumis hautakammiossa enkelten vartioimana, noin 1805.
    Kristuksen ruumis hautakammiossa enkelten vartioimana, noin 1805.
  • Arkkienkeli Rafael, Aadam ja Eeva, 1808.
    Arkkienkeli Rafael, Aadam ja Eeva, 1808.
  • Kirpun henki, 1819–1820.
    Kirpun henki, 1819–1820.
  • Beatrice puhuttelee Dantea, noin 1824.
    Beatrice puhuttelee Dantea, noin 1824.
  • Aadam ja Eeva löytävät Abelin ruumiin, noin 1825.
    Aadam ja Eeva löytävät Abelin ruumiin, noin 1825.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Vartiainen, Pekka: Länsimaisen kirjallisuuden historia, s. 356–357. Helsinki: BTJ Finland, 2009. ISBN 978-951-692-721-6.
  2. ↑ a b Cumming, Laura: A visionary beset by blind hatred The Observer. 12.4.2009. Viitattu 12.4.2009, 18.5.2024. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cooper, Andrew M.: William Blake and the Productions of Time. Farnham: Ashgate, 2013. ISBN 978-1-4094-4441-1. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=William_Blake&oldid=22393622”