12 tuolia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
12 tuolia
12 стульев
Ohjaaja Leonid Gaidai
Käsikirjoittaja
Perustuu Ilja Ilfin ja Jevgeni Petrovin romaaniin Kaksitoista tuolia
Säveltäjä Aleksandr Zatsepin
Kuvaaja
Valmistustiedot
Valmistusmaa Neuvostoliitto
Tuotantoyhtiö Mosfilm
Ensi-ilta 1971, Suomessa 1972
Kesto 159 min
Alkuperäiskieli venäjä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

12 tuolia (ven. 12 стульев, Dvenadtsat stuljev) on Leonid Gaidain ohjaama neuvostoliittolainen komediaelokuva vuodelta 1971. Sen käsikirjoituksen laativat yhdessä ohjaaja ja Vladlen Bahnov, ja tarina perustuu Ilja Ilfin ja Jevgeni Petrovin veijariromaaniin Kaksitoista tuolia. Pääosia näyttelevät Sergei Filippov ja Artšil Gomiašvili.

Yli kaksi ja puoli tuntia kestävä farssimainen, mykkäelokuvankin keinoja käyttävä tarina kertoo 1920-luvun Neuvostoliitossa elävästä huijari Ostap Benderistä, joka pettää ihmisiä hyötyäkseen. Entinen aatelismies Vorobjaninov kuulee anoppinsa piilottaneen sukunsa omistamia jalokiviä bolševikeilta yhteen kahdestatoista ruokasalin tuolista. Tuolit on myyty pois, ja niin Vorobjaninov pestaa huijari Benderin kanssaan etsimään tuota yhtä tuolia.[1][2]

 Artšil Gomiašvili  Ostap Bender  
 Sergei Filippov  Vorobjaninov  
 Mihail Pugovkin  isä Fjodor  
 Natalja Kratškovskaja  Madame Gritsatšujeva  
 Juri Nikulin    
 Natalja Varlei    
 Natalja Vorobjeva    
 Glikerija Bogdanova-Tšesnokova    
 Nina Grebeškova    
 Klara Rumjanova    
 Leonid Gaidai    
 Igor Jasulovitš    
 Georgi Vitsin    
 Saveli Kramarov    
 Viktor Pavlov    
 Rostislav Pljatt    

Elokuvasta tuli valtavan suosittu kotimaassaan Neuvostoliitossa, ja siitä on jäänyt kansan suussa elämään monta repliikkiä. Suomessa 12 tuolia tuotiin ensi-iltaan 10. maaliskuuta 1972 ja se sai 12 674 teatterikatsojaa, millä se sijoittuu ensi-iltavuotensa 282 uutuuselokuvasta sijalle 153. Vuoden 1988 televisioesityksen alla Helsingin Sanomien Mikael Fränti pitää elokuvaa hersyvänä veijaritarinana ja hyvänä satiirina ahneudesta, mutta sanoo ohjaaja Gaidain sortuvan hänelle ominaiseen tyypittelyyn, liioitteluun ja kikkailuun. Fränti moittii myös elokuvan liiallista pituutta.[1]

Aiempi Hollywood-versio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalainen komediaohjaaja Mel Brooks teki Kaksitoista tuolia -romaanista vain vuotta Gaidaita aiemmin elokuvasovituksen 12 pallia eli kevät koittaa anopille (1970).

  1. a b Mikael Fränti: Hersyvässä neuvostokomediassa ryntäillään jalokiviä etsimässä. Helsingin Sanomat, 5.6.1988, s. B 43.
  2. 12 Chairs Letterboxd.com. Viitattu 27.4.2018.