18 mm × 13,5 mm -filmikoko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

18 mm x 13,5 mm -filmikoko on kinofilmiä pienempi filmikoko. Sitä kutsutaan myös 4/3-kooksi. Ruutukokoa ei käytetä filmikameroissa, minkä vuoksi se on ainoastaan digitaalikameran valokennon valotusalan mittoja kuvaava koko. Näin ollen sitä verrataan filmikameran filmin valotettavan alueen kokoon, mutta sille ei valmisteta valokuvafilmiä eikä kameroita analogista valokuvausta varten.

Syyskuussa 2002 Olympus ja Eastman Kodak ilmoittivat, että ne ryhtyvät käyttämään 4:3-järjestelmää digitaalikameroissa sekä perustivat tätä varten Universal Digital Interchangeable Lens System Forum -nimisen yhteisön eri valmistajien keskuuteen. Tarkoituksena ei ole vain standardoida digitaalikameroiden ilmaisimia, vaan myös ilmaisimen perusteella järjestelmädigitaalikameroiden objektiivit niiden kiinnitystä myöten yhteensopivuuden mahdollistamiseksi eri merkkien valmistajien kesken. Standardin kehittämisessä ovat mukana Kodak, Leica, Olympus, Panasonic, Sanyo, Sigma ja Fujifilm.

Etuina järjestelmässä on kinofilmipohjaisiin kokoihin verrattuna ilmaisimen kennon pieni koko, mikä mahdollistaa lyhyemmän polttovälin ja puolestaan pienemmät linssit, objektiivit ja pienikokoisemman kameran. Varsinaisena teknisenä perusteena esitetään se, että laajat CCD-kennot, jotka voisivat lähetä kinokokoa, eivät sovellu hyvin ominaisuuksiltaan 24 mm x 36 mm :ä vastaavaan kokoon, minkä vuoksi pyrkimys tähän tarjoittaaselvennä kuvakennojen kehitystä.[1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]