5.5m

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansainvälinen 5.5 m
Tyyppi kölivene, konstruktioluokka
Suurin pituus (LOA) 9,50 m
Leveys 1,90 m
Syväys 1,35 m
Paino 2 000 kg
Purjeet isopurje, fokka, spinaakkeri
Purjepinta-ala
(iso ja fokka)
29 m2
Spinaakkeri 50 m2
Miehistö 3 henkeä
Suunnitteluvuosi 1950-

5.5m eli viisviitonen on purjeveneiden klassinen konstruktioluokka, joka suunniteltiin samantyyppiseksi kuin 6mR, mutta halvemmaksi valmistaa. Ennen kaikkea pienempi uppouma ja genua-keulapurjeesta siirtyminen fokkaan pienensivät veneiden kustannuksia. Viisvitosluokan veneet suunnitellaan kaavan mukaan, joka ottaa huomioon pituuden, purjepinta-alan ja uppouman. 5.5m-veneiden suunnittelukaava on läheistä sukua R-mittasäännölle.

Charles E. Nicholson suunnitteli 5.5m-säännön jo 1912, mutta se virallistettiin vasta 1949. Ensimmäiset veneet rakennettiin pian sen jälkeen ja luokan suosio lähti kasvuun, kun siitä tehtiin olympialuokka. Luokkasääntöihin on vuosien varrella tehty muutoksia, ja nykyään viisviitosen voi rakentaa lasikuidusta hiilikuitumastolla ja erillisellä peräsinlavalla varustettuna. Viisviitoset voidaan rakennusvuoden mukaan jakaa klassikoihin (1949-1969), evoluutioveneisiin (1970-1989) ja moderneihin veneisiin (1990-).

Viisvitosluokkaan rakennetaan edelleen uusia veneitä ja luokassa kilpaillaan maailmanmestaruustasolla vuosittain. Viimeksi MM-kisat järjestettiin Suomessa vuonna 2011.

5.5m veneet Helsingin Olympialaisissa 1952

Viisvitoset ovat yksi Kansainvälisen säännön mukaisista niin sanotuista metriluokista. Viisvitonen on uppoumaltaan hiukan ja purjepinta-alaltaan selvästi vitosia suurempi, mutta vain noin puolet kuutosen uppoumasta. Viisvitoset ovatkin vitosia selvästi vauhdikkaampia, mutta paljon edullisempia ylläpitää kuin kutoset tai niitä vielä suuremmat veneet.

Vasta vuonna 1950 vahvistettuna luokkana viisvitoset ovat tyypillisesti myös selvästi nuorempia kuin useimmiten 1920-1940 -luvuilla rakennetut vitoset ja kutoset. Tästä syystä monet viisvitosista eivät vielä vaadi suuria peruskorjaustoimenpiteitä, kuten steevien tai kölipuunvaihtoa.

Suomessa viisvitosia on rakennettu useita kymmeniä ennen kaikkea Wileniuksen ja Vatorin telakoilla. Tällä hetkellä veneitä on 20-30 kappaletta, joista pääosa kuuluu klassikko-ikäluokkaan. Lähes koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen viisvitosluokassa on jälleen palautettu uusia veneitä kisakuntoon ja suomalaiset venekunnat ovat kilpailleet viime vuosina myös ulkomailla.

Kansainvälisesti suurimmat klassisten veneiden viisvitoslaivueet löytyvät Sveitsistä, Alankomaista ja Saksasta. Edellä mainittujen lisäksi Yhdysvalloissa ja Norjassa on useita kovatasoisia venekuntia modernien veneiden ryhmässä.

Olympialuokka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisviitoset olivat olympialuokka ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisissa 1952. Olympiamitaleita jaettiin viisissä olympialaisissa, kunnes Soling korvasi viisvitosen olympiapurjehduksen köliveneenä Münchenin olympialaisissa 1972.

Skandinaavinen Kultapokaali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skandinaavinen Kultapokaali on 5.5m-luokan arvostetuin kiertopalkinto. Nyländska Jaktklubben lahjoitti palkinnon vasta saavutetun itsenäisyyden ja purjehdusseurojen lipun kunniaksi vuonna 1919 ja aluksi palkinnosta kilpailtiin Pohjoismaiden kesken saaristoristeilijä-luokassa. Vuonna 1922 NJK luovutti palkinnon Pohjoismaiselle Purjehdusliitolle, joka asetti sen kilpailtavaksi 6 mR-luokassa.

Helsingin olympialaisten jälkeen, vuodesta 1953 Skandinaavisesta Kultapokaalista on kilpailtu viisvitosilla. Suomalaiset veneet ovat voittaneet palkinnon vain kuudesti, viimeksi vuonna 2012.

Kultapokaali-kisoihin jokainen maa saa lähettää yhden venekunnan ja voittaja ratkaistaan kolmen karsintapurjehduksen jälkeen pari- tai kolminotteluna niiden veneiden kesken, jotka ovat saavuttaneet vähintään yhden voiton karsintapurjehduksissa. Ensimmäinen venekunta, joka saavuttaa kolme ensimmäistä sijaa on voittaja.

Mittasääntö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisvitosluokan mittasääntö on määritetty vuoden 2007 kansainvälisissä 5.5 m:n luokkasäännöissä:

missä

  • = mittasäännön mukainen pituus (m)
  • = purjepinta-ala (m²)
  • = uppouma (m³)

edelleen

missä

  • = veneen pituus mittausvesilinjalla (eli 82,5 mm todellisen vesilinjan yläpuolella)
  • = rungon ympärysmitta 275 mm mittausvesilinjan yläpuolelta mitattuna :n keulanpäässä
  • = rungon ympärysmitta parraslistan tasolta mitattuna :n peränpäässä
  • = parraslistan korkeus :n peränpäässä

lisäksi keulan ja perän ympärysmitoille on asetettu seuraavat vähimmäisarvot laskennassa

Kansainvälinen 5.5 m on konstruktioluokka, eli lukuun ottamatta muutamia sisarveneiden sarjoja, jokainen vene on ainutlaatuinen yksittäiskappale. Kaikille konstruktioille yhteinen mittasääntö määrittää veneiden tärkeimmät parametrit, mutta yksittäisten veneiden välillä on suuriakin eroja esimerkiksi heikon tai voimakkaan tuulen, tai myötä- ja vastatuulipurjehdusominaisuuksien välillä.

Eri viisvitosten pituus (LOA) vaihtelee noin yhdeksästä ja kymmeneen metriin, uppouma välillä 1,7 ja 2,0 kuutiometriä ja purjepinta-ala välillä 26,5 ja 29,0 neliömetriä.

Suomen viisvitoset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vene Purjenro. Rakennusvuosi Suunnittelija Rakentaja Tilaaja Nykyinen omistaja Nykyinen pursiseura
Gullvinge FIN-1 1950 Tore Holm E. Blomqvist ? ? ?
Inga-Lill XXXVIII (Bloss) FIN-2 1950 Gösta Kyntzell Wilenius Båtvarv Gösta Kyntzell Timonen, Timonen, Suortti, Suortti, Kallio, Varelius HSS
Borgå Tippan FIN-3 1950 Gösta Kyntzell Wilenius Båtvarv Wilenius & Friman ? ?
Trial FIN-4 1951 Carl-Olof Granfelt Wilenius Båtvarv Mikko Nyréen ? ?
Ariane IV (Flamenco) FIN-8 1952 Gösta Kyntzell Wilenius Båtvarv Kari Lampén ? SuPS
Vistra (Vis-a-vis) FIN-9 1952 Arvid Laurin Wilenius Båtvarv Ingmar Nylund ? SuPS
Teresita (Dudde IX) FIN-10 1952 Arvid Laurin Wilenius Båtvarv Söderhjelm & konsortium ? HSS
Borgå Tippan II (Pohjantähti II, Freja, Jayne) FIN-12 1952 Gösta Kyntzell Wilenius Båtvarv Wilenius & Friman ? ?
Experiment FIN-14 1955 Carl-Olof Granfelt Wilenius Båtvarv Mikko Nyréen & co. ? ?
Kisen (Benita, Nika) FIN-15 1954 Gösta Kyntzell Wilenius Båtvarv Ingmar Nylund ? HSS
Inga-Lill XXXXI (Kan-Bei, Amore) FIN-16 1955 Gösta Kyntzell Wilenius Båtvarv Gösta Kyntzell ? Suomen merimuseo
Inga-Lill XXXXIII FIN-18 1956 Gösta Kyntzell Wilenius Båtvarv Gösta Kyntzell ? ?
Inga-Lill XXXXIV (Baloo) FIN-20 1959 Gösta Kyntzell Wilenius Båtvarv Gösta Kyntzell Patrik Cederberg ?

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]