Aalto-paviljonki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aalto-paviljonki
Sijainti Venetsia, Italia
Valmistumisvuosi 1956
Suunnittelija Alvar Aalto
Rakennuttaja Nykytaide ry
Käyttäjä Venetsian biennaali
Julkisivumateriaali puu
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Aalto-paviljonki on arkkitehti Alvar Aallon Venetsian biennaaliin vuonna 1956 suunnittelema rakennus.[1] Puurakenteisen paviljongin tilasi Nykytaide ry:n puheenjohtaja Maire Gullichsen ja se piti saada valmiiksi nopeasti ja halvalla. A. Ahlström-yhtiö lahjoitti puurakennukseen tarvittavan materiaalin. Puurakenteisena paviljonki poikkeaa Aallon muista töistä.[1]

Aalto otti lähtökohdakseen parakkielementit. Ideana oli rakentaa Venetsiaan kevytrakenteinen kohde, joka teltan tavoin voitaisiin pystyttää joka toinen vuosi biennaalinäyttelyä varten. Valmistusvirheen takia idea ei kuitenkaan toiminut. Paviljongin elementtiosien purkaminen niitä rikkomatta ei ollut enää mahdollista, joten tilapäiseksi tarkoitettu rakennus jäi pysyväksi. Nykyisin paviljonki on suojelukohde.[2] Merellisessä ilmastossa paviljongin puurakenteita on jouduttu uusimaan pariinkin kertaan, ensimmäisen kerran vuonna 1976 ja uudestaan vuonna 1993.[3] Paviljonki vaurioitui syysmyrskyssä 2011 puun kaaduttua sen päälle. Myrskyvaurioiden korjaamisen lisäksi paviljongille tehtiin peruskunnostus, joka valmistui kesällä 2012.[4]

Nykyinen käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka toinen vuosi Venetsiassa pidettävissä arkkitehtuuribiennaaleissa paviljonki on ollut suomalaiskäytössä:[1] Suomen arkkitehtuurimuseo on järjestänyt Suomen näyttelyn arkkitehtuuribiennaaliin vuonna 1991 ja vuodesta 1996 säännöllisesti. Kuvataidebiennaaleissa paviljonki on ollut vuodesta 1962 alkaen vuokrattuna muille maille, aluksi Italialle ja myöhemmin Portugalille, Argentiinalle ja viimeisimpänä Islannille vuosina 1984–2005.[2][3]

  1. a b c Marja-Terttu Kivirinta: Paviljonki oli Aallon välityö. Helsingin Sanomat, 11.12.2006. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b Aalto Paviljonki frame-fund.fi. 19.3.2009. Helsinki: Näyttelyvaihtokeskus FRAME. Arkistoitu 5.4.2009. Viitattu 6.11.2010.
  3. a b Aalto-paviljonki Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo. Arkistoitu 23.3.2012. Viitattu 6.11.2010.
  4. Tiirikka, Marjo: Aalto-paviljonki (pdf) (s. 29) Kontrahti. 3/2012. Helsinki: Senaatti-kiinteistöt. Viitattu 1.11.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]