Ambrosialainen kirkkomusiikki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pyhä Ambrosius, Milanon piispa

Ambrosialainen kirkkomusiikki oli keskiajalla vaikuttaneista paikallisista jumalanpalvelusperinteistä tärkein heti Rooman jälkeen. Se syntyi Milanossa ja on nimetty pyhän Ambrosiuksen, Milanon piispan mukaan. Ambrosialainen kirkkomusiikki ja riitti ovat säilyneet Milanossa ja sen ympäristössä meidän päiviimme asti, vaikka sitä on pyritty vuosisatojen aikana kitkemään ja syrjäyttämään muun muassa gregoriaanisella kirkkomusiikilla.

Ambrosialaisessa kirkkomusiikissa käytettävät liturgiset tekstit on kirjoittanut luultavasti pyhä Ambrosius tai joku aikalainen noin vuonna 374. Ambrosiuksen kirjoitettua joitakin hymnejä omaksuttiin hänen tyylinsä kirjoittaa musiikkia ja tätä tyyliä kutsutaan ambrosialaiseksi kirkkomusiikiksi. Tämä tyyli levisi Italiasta ainakin Ranskaan, Espanjaan ja Afrikan pohjoisosaan. Ambrosiuksen hymnejä olivat ”Deus creator omnium” (Herra kaiken luoja), ”Aeterne rerum conditor” (Ikuinen maailman luoja) ja ”Veni redemptor genium” (Tule pakanoiden vapahtaja).[1]

  1. Veijo Murtomäki: Laulun vapaiden muotojen kehitys ennen Ars Antiquaa Musiikin historiaa. 3.10.2005. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Viitattu 12.6.2023.