Anders Gustaf Ramsay

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anders Gustaf Ramsay, Albert Gebhardin maalaama muotokuva vuodelta 1893.

Anders Gustaf Ramsay (25. kesäkuuta 1832 Viipuri17. toukokuuta 1910 Helsinki) oli suomenruotsalainen ruukinpatruuna, liikemies ja kirjailija, joka elämänsä loppuvuosina julkaisi suuren suosion saavuttaneet muistelmansa Muistoja lapsen ja hopeahapsen.

Ramsayn vanhemmat olivat Viipurin läänin maaherra, senaattori, salaneuvos Carl August Ramsay ja Beata Fredrika Charlotta af Petersén, ja hänellä oli kaksi veljeä ja kaksi sisarta. Ramsayn perhe omisti Kemiön saaressa Taalintehtaan ja Björkbodan ruukit niihin liittyvine maa-alueineen. Talvet perhe asui Helsingissä, kesällä taas Björkbodan ruukinkartanossa. Ramsay kävi Turun reaalikoulua vuosina 1841–1843 ja Turun kymnaasia vuosina 1848–1849. Hän valmistui yksityisesti ylioppilaaksi 1852 ja lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon tähdäten lainopin kandidaatin tutkintoon. Ramsay erotettiin kuitenkin yliopistosta 1855 kahdeksi vuodeksi nimipäiväjuhlissaan esittämänsä poliittisen pilailun takia (ks. Töölön juttu), eikä hän enää palannut jatkamaan opintojaan.

Isänsä kuoltua vuonna 1855 Ramsay sai perinnönjaossa haltuunsa Björkbodan ja Sunnanån ruukit. Hän ryhtyi innokkaasti uudistamaan molempia ruukkeja, mutta innokkaana ja kokemattomana hän teki virheratkaisuja ja koki myös vastoinkäymisiä, kun Sunnanån uusittu ruukki paloi vakuuttamattomana ja rautalastissa ollut laiva menetettiin haaksirikossa. Ramsay oli velkaantunut ruukkeja kehittäessään, ja kun 1860-luvussa alussa tuli katovuosia ja raudan hinta laski, hän menetti omaisuutensa vararikossa vuonna 1863. Hän lähti tämän jälkeen äitinsä taloudellisen tuen turvin kiertomatkalle Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Englantiin. Palattuaan Suomeen hän ryhtyi hoitamaan tilanhoitajana äitinsä takaisin hankkimaa Björkbodan kartanoa.

Vastoinkäymiset kuitenkin jatkuivat, ja Ramsay menetti Björkbodan lopullisesti vuonna 1868. Hän muutti tämän jälkeen sisarensa kanssa Turun lähellä sijainneeseen Metsäkylän kartanoon ja ryhtyi puutavaran hankkijaksi. Aluksi puukaupat sujuivat hyvin, mutta laskusuhdanne ja Ramsayn omat virheet pakottivat hänet siirtymään pois tältä alalta. Samoihin aikoihin Ramsay menetti myös omaisuutensa, kun Metsäkylän kartano irtaimistoineen tuhoutui vakuuttamattomana tulipalossa. Ramsay yritti nyt hankkia toimeentulonsa erilaisilla sekalaisilla liiketoimilla. Viimeksi hän perusti vuonna 1881 Tukholmaan Thetis-nimisen osakeyhtiön, jonka tarkoitus oli markkinoida kankaanvalmistajille uutta kankaiden kyllästysmenetelmää, mutta tämä yritys ei lupaavasta alusta huolimatta menestynyt.

Asuttuaan neljä vuotta Pariisissa Ramsay palasi vuonna 1890 takaisin Suomeen. Hän yritti etsiä jotain sopivaa työtä itselleen, mutta työn saantia hankaloitti suomen kielen taidon puuttuminen. Hän joutuikin viettämään syrjäänvetäytynyttä elämää Helsingissä sukulaistensa taloudellisen tuen varassa. Tähän tuli kuitenkin muutos, kun eräät Ramsayn ystävät, eritoten kirjailija Johan Jakob Ahrenberg, ehdottivat, että hyvänä kertojana tunnettu Ramsay kirjoittaisi muistelmat vaiheikkaasta elämästään. Ramsay julkaisikin vuonna 1904 muistelmien ensimmäisen osan, joka käsitteli vuosia 1836–1850, ja kirjasta tuli heti suuri menestys. Ramsay jatkoi muistelmien kirjoittamista, ja ne julkaistiin kahdeksanosaisena teoksena Från barnaår till silfverhår vuosina 1904–1907. Ramsayn muistelmat ulottuvat 1830-luvulta aina suurlakon aikaan saakka, ja niissä kuvataan elävällä tavalla yläluokan elämää 1800-luvun puolivälin Suomessa. Ramsay kuvasi myös Helsingin kulttuurielämää, omia ruukinpatruuna-aikojaan, matkojaan ulkomailla sekä 1870-luvun alun metsäteollisuuden korkeasuhdanteen vuosia. Hän kertoi rehellisesti myös omista tekemistään virheistä ja esitteli monia elämänsä aikana tapaamiaan ihmisiä eri elämänalueilta.

Eräs Ramsayn viimeisten vuosien kohokohtia oli, kun hänen etäinen sukulaisensa, skotlantilainen kemisti Sir William Ramsay, joka oli saanut Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1904, tuli vierailulle Suomeen, ja Anders Ramsay sai toimia vierailun isäntänä.

  • Muistoja lapsen ja hopeahapsen : kuvauksia. I osa, suomentanut Knut Sarlin. WSOY, 1908
  • Muistoja lapsen ja hopeahapsen : kuvauksia. II osa, suomentanut Knut Sarlin. WSOY, 1908
  • Muistoja lapsen ja hopeahapsen : kuvauksia. III osa, suomentanut Knut Sarlin. WSOY, 1908
  • Från barnaår till silfverhår : skildringar, 8 osaa. 1904-1907 (suomeksi lyhennetty laitos 1908, julkaistu lyhentämättömänä teoksena Muistoja lapsen ja hopeahapsen (4 osaa) 1966 ja siitä kuvattuna (2 osaa) uudestaan 1987, Antti Nuuttilan suomentamana)
  • Genom sekler : bilder ur en storätts lif, 2 osaa. 1908-1909
  • Berättelser. 1909
  • Kotivuori, Yrjö: Anders Gustaf Ramsay. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  • Hirvonen, Maija: Ramsay, Anders (1832–1910) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]