Annikki Saarela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Annikki Saarela lapsineen vuonna 1972.

Aino Annikki Saarela (o.s. Miekk-oja, 28. syyskuuta 1944 Helsinki30. kesäkuuta 2021 Helsinki)[1] oli suomalainen kansainvälisen uran tehnyt virkamies ja pankinjohtaja, koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.

Annikki Saarela kävi Helsingin saksalaisen koulun ja kartutti kielitaitoaan myös Ranskassa, Englannissa ja Saksan liittotasavallassa. Hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1968 ja Master of Law -tutkinnon Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä 1969. Hän työskenteli ensin lyhyen määräaikaisuuden ajan Asuntohallituksessa, kunnes siirtyi Suomen valtiovarainministeriöön aluksi esittelijäksi, sitten kansainvälisten asioiden sihteeriksi ja nuoremmaksi hallitussihteeriksi. Vuonna 1973 hänet nimitettiin 28-vuotiaana Maailmanpankin johtokuntaan Washingtoniin kahden vuoden määräajaksi.[2][3][4]

Saarela palasi Suomeen ja valtiovarainministeriöön, kunnes siirtyi Pohjoismaiden investointipankin apulaisjohtajaksi vuosiksi 1977–1980. Kolmannen kerran hän palasi valtiovarainministeriöön vuonna 1980, tehtävänä vastata pääneuvottelijana Suomen kansainvälisistä lainaneuvotteluista. Vuonna 1985 Saarela siirtyi Postipankin johtajaksi ja kolmeksi vuodeksi pankin Tokion edustuston päälliköksi[5][6]. Hän oli Postipankin hallituksen jäsen 1988–1995, jolloin pankki osallistui johdannaiskauppaan. Myöhemmin hänet todettiin vastuulliseksi raportoinnin laiminlyömisestä. Hänet erotettiin Postipankin johtokunnasta toukokuussa 1995 ja pankin palveluksesta täysin elokuussa 1995. Hän siirtyi Suomen Ulkomaankauppaliiton Brysselin-rahoitusyksikköön. Hän toimi myös konsulttina.[7]

Annikki Saarelan puoliso oli arkkitehti Heikki Saarela[2]. Hänen isänsä oli professori Heikki Miekk-oja ja nuorempi sisar on pankinjohtaja Susanna Miekk-oja, joka Annikki Saarelan tavoin kuului Postipankin johtajistoon[5][8]. Hänen tyttärensä on elokuvaohjaaja ja professori Saara Saarela[9].

  1. Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 18.7.2021, s. C 15
  2. a b Uotila, Kristiina: Nuori, kaunis, palkka pääjohtajatasoa. Suomen salainen ase maailmanpankissa. Helsingin Sanomat, 4.11.1972, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
  3. Jokelin, Renny: Naiseus ei ole etu eikä este Uralla. (50-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 28.9.1994, s. 4. Näköislehti (maksullinen).
  4. Jokelin, Renny: Mikä nainen: Valtakunnan velantekijä. Helsingin Sanomat, 20.05.1984, s. 37. Näköislehti (maksullinen).
  5. a b Facta 2001, WSOY 1985, 14. osa, palsta 211
  6. Saarela Postipankkiin ja johtajaksi Tokioon. Helsingin Sanomat, 9.3.1985, s. 33. Näköislehti (maksullinen.
  7. Kriisin jälkeen. Taloussanomat.fi 11.8.2001, viitattu 14.12.2015
  8. Postipankki: Vesteri Lontooseen Miekk-oja Tokioon. Helsingin Sanomat, 16.2.1990, s. 28. Näköislehti (maksullinen).
  9. Suominen, Heli: Murha Pariisissa. Helsingin Sanomat, 29.11.2009. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 27.1.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.