Club Atlético River Plate

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
River Plate
Koko nimi Club Atlético River Plate
Perustettu 1901
Kenttä El Monumental, Nuñez, Buenos Aires
– kapasiteetti 61 321 katsojaa
Sarja Argentiinan 1. divisioona
Puheenjohtaja argentiinalainen Rodolfo D'Onofrio
Päävalmentaja argentiinalainen Marcelo Gallardo
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu

Club Atlético River Plate on vuonna 1901 perustettu argentiinalainen urheiluseura, jonka joukkueista tunnetuin on jalkapallojoukkue.

"River Plate" -nimeä käytetään joskus englannin kielessä Rio de la Plata -joesta, jonka varrella Buenos Aires sijaitsee. Kerrotaan, että seuran alkuaikoina yksi perustajista (Martínez) näki merimiesten pelaavan jalkapallopelejä Buenos Airesin satamassa korien vieressä, joissa luki "The River Plate", siitä seuran nimi.

River Plate pelaa kotiottelunsa Nuñezin asuinalueella Buenos Airesissa Monumental Antonio Vespucio Liberti -stadionilla. Seuran historiallinen paikallisvastustaja on Boca Juniors. Seurojen kohtaamiset ovat argentiinalaisen jalkapalloilun seuratuimpia. Paikallisottelu tunnetaankin nimellä Superclásico (suom. superklassikko).

Club Atlético River Plate perustettiin 25. toukokuuta 1901, lähellä La Bocan asuinaluetta, josta myöhemmin tuli paikallisvastustaja Boca Juniors. Tarina väittää, että River Plate ja Boca Juniors olisivat pelanneet ottelun ratkaistakseen kumpi saa jäädä alueelle, ja River Plate olisi joutunut hävittyään siirtymään. Seura siirtyi ensin Palermon alueelle ja sen jälkeen Nuñeziin kaupungin pohjoisosaan vuonna 1923.

1930-luvun alkupuolella River hankki Bernabé Ferreyran Tigrestä siihen aikaan ennenkuulumattomaan hintaan ja maksoi summan pääosin kultana. Seura tunnettiin siitä lähtien nimellä Los Millonarios ("Miljonäärit").

1940-luvulla Alfredo Di Stéfano ja 1950-luvulla Eduardo Omar Sivori pelasivat River Platessa ennen kuin heistä tuli tähtiä Euroopassa. Sivori siirtyi Juventukseen ja Di Stéfano Real Madridiin. Jotkut Riverin pelaajat, heidän joukossaan Di Stéfano, pelasivat joitakin jaksoja Kolumbian Eldorado-liigassa, kun siellä maksettiin parhaiten maailmassa. Liiga ei ollut kuitenkaan FIFA:n tunnustama.

Riverin hyökkäävän pelityylin vuoksi joukkue sai 1940-luvun alkupuolella lempinimen La Máquina ("Kone"). Joukkueen viiden hyökkääjän nimet (Muñoz, José Manuel Moreno, Pedernera, Labruna, Lusteau) ovat tuttuja vielä tämänkin päivän argentiinalaisille jalkapallofaneille.

Vuosien 1952 ja 1957 välillä River voitti viisi kuudesta tarjolla olleesta liigavoitosta ennen 18 vuoden kuivaa kautta. River palasi voittokantaan vuonna 1975 ja voitti useita peräkkäisiä mestaruuksia valmentaja Angel Labrunan alaisuudessa. Silloisessa joukkueessa pelasivat mm. Daniel Passarella ja Norberto Alonso.

Vuonna 1983 Enzo Francescoli hankittiin uruguaylaisesta Montevideo Wanderersista täyttämään Alonson paikan. Hän pelasi kahdessa jaksossa Riverissä saavuttaen jälleen kansainvälistä nimeä ja sai lempinimen "Prinssi".

Vuonna 1986, juuri Francescolin lähdettyä Racing Club Parisiin Ranskaan, River voitti ensimmäisen kerran Copa Libertadoresin. Uusi sukupolvi kotimaisia pelaajia, johtohahmonaan Claudio Caniggia, saavutti menestystä Riverissä ja ulkomailla.

River Plate on voittanut 35 Argentiinan mestaruutta, Intercontinental Cupin vuonna 1986, Copa Libertadoresin kahdesti (1986 ja 1996 (lyöden molemmilla kerroilla finaalissa saman joukkueen - America de Calin), Copa Interamericanan vuonna 1987 ja Supercopan vuonna 1997. River oli ensimmäinen argentiinalainen joukkue, joka voitti kansainvälisen kilpailun (Supercopan) ja maan mestaruuden samana vuonna (1997). Tämä saavutusten ketju johti seuran IFFHS:n seurarankingin kärkeen maailmassa kuudeksi kuukaudeksi ensimmäisenä argentiinalaisena seurana. River Plate on myös ainoa argentiinalainen seura, joka on valittu kauden parhaaksi seuraksi maailmassa (1997–1998).

Kesällä 2011 River Plate putosi ensimmäisen kerran historiansa aikana pääsarjasta, kun se hävisi karsintaottelun Club Atlético Belgranoa vastaan.[1] 2014 River Plate palasi Etelä-Amerikan huipulle voittamalla maanosan toiseksi arvokkaimman kilpailun Copa Sudamericanan. 2015 voitti 19 vuoden tauon jälkeen Etelä-Amerikan arvostetuimman kilpailun Copa Libertadoresin.

Argentiinan mestaruudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

36

  • 1920, 1932, Campeonato 1936, Oro 1936, 1937, 1941, 1942, 1945, 1947, 1952, 1953, 1955, 1956, 1957, Metropolitano 1975, Nacional 1975, Metropolitano 1977, Metropolitano 1979, Nacional 1979, Metropolitano 1980, Nacional 1981, 1985/86, 1989/90, Apertura 1991, Apertura 1993, Apertura 1994, Apertura 1996, Clausura 1997, Apertura 1997, Apertura 1999, Clausura 2000, Clausura 2002, Clausura 2003, Clausura 2004, Clausura 2008, Final 2014

Kotimaan Cupit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

10

  • Copa Argentina – 2 (2016, 2017)
  • Copa de Competencia Jockey Club – 1 (1914)
  • Copa de Competencia – 1 (1932)
  • Copa Dr. Carlos Ibarguren – 4 (1937, 1941, 1942, 1952)
  • Copa Escobar – 1 (1941)
  • Copa Campeonato – 1 (2013/14)

Argentiina-Uruguay-turnaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tie Cup
  • 1914
Rio de la Plata Cup
  • 1936
  • 1937
  • 1941
  • 1945
  • 1947
  • 1955

yhteensä: 7 voittoa

Pelattiin molempien maiden mestareiden välillä. Kilpailu lopetettiin vuonna 1959.

Kansainväliset turnausvoitot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Amerikan jalkapalloliitto CONMEBOLin järjestämät turnaukset (9)

Copa Libertadores: 3

  • 1986, 1996, 2015

Copa Sudamericana: 1

  • 2014

Intercontinental Cup: 1

  • 1986

Copa Interamericana: 1

  • 1987

Supercopa: 1

  • 1997

Recopa Sudamericana: 2

  • 2015, 2016

Copa Suruga Bank: 1

  • 2015

Merkittäviä pelaajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
}}
1901–05
}}
1905–09
}}
1909–32
}}
1932–present

Harvinaiset mallistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
}}
1950
}}
}}
1980 away
}}
1985 away
}}
}}
2016 third
}}
2016 special

River Plate pelaa kansallisessa mestaruussarjassa koripalloa. Sillä on myös ammattilaisjoukkueet lentopallossa sekä miehissä että naisissa. Molemmat pelaavat ensimmäisessä divisioonassa.

  1. Legendaarisen seuran putoaminen käynnisti kaaoksen Argentiinassa 27.6.2011. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.6.2011. Viitattu 29.6.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]