Energia Ukrainassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Energia Ukrainassa käsittelee Ukrainan energian tuotantoon, kulutukseen ja jakeluun liittyviä asioita.

Energiankulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiankulutus asukasta kohti vuonna 2019 oli 82 571 miljoonaa BTU:ta, maailmassa 70. suurinta.[1] Energian loppukäyttäjistä suurin on teollisuus, toisena tulee kotitalouksien energiankäyttö. Kotitaloudet käyttävät eniten kaasua. Kivihiilen osuuus loppukäytössä on pieni, sillä suurin osa kivihiilestä on poltettu voimalaitoksissa.[2]

Energiantuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukraina tuottaa kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Sähköntuotannon tärkeimmät lähteet ovat olleet ydinvoima (56%), fossiiliset polttoaineet (37%) ja vesivoima (3,6%). Luvut ovat vuodelta 2020, ennen Venäjän hyökkäyssotaa.[1]

Ukrainalla on suuret fossiilisten hiilivetyjen varat. Ne keskittyvät kolmelle alueelle: Karpaattien alueelle lännessä, Dnieprin ja Donetskin alueelle idässä ja Mustanmeren-Azovinmeren alueelle etelässä. Dnieper-Donetskin alueella on 80% tunnetuista energiavaroista ja 90% kaasuntuotannosta.[2]

Ukrainalla on myös epäperinteisiä energiavaroja: maan itäosan hiilikaivoksista saadaan metaania, ja liuskekaasua on löydetty kahdelta alueelta, idästä ja Puolan rajalta.[2]

Maakaasu ja öljy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan maakaasuvarat on arvioitu 5,4 triljoonaksi kuutiometriksi. Merkittävä osa kaasuvaroista on meren alla Krimin niemimaan rannikkovesillä. [2]

Öljyvaroiksi on arvioitu 850 megatonnia. Öljynjalostamot ovat neuvostoaikaisia, joten maa on riippuvainen ulkomailla jalostetusta öljystä.[2]

Ukrainalainen kaasuyhtiö Naftogaz on valtion monopoli. Sille kuuluu myös maakaasun kauttakulku maan läpi. Merkittävä osa Venäjältä Itä-Eurooppaan kulkevasta maakaasusta on kulkenut Ukrainan läpi.[3]

Ukraina on ollut Euroopan kolmanneksi suurin kivihiilen tuottaja. Suurin osa maan 140 hiilikaivoksesta sijaitsee itäisen Ukrainan Donbassissa eli Luhanskin ja Donetskin alueilla.[4]

Enerhoatom on valtion ydinvoimayhtiö. Sillä on neljä laitosta, joissa on yhteensä 15 reaktoria.[5] Vuonna 2019 Ukraina oli maailman seitsemänneksi suurin ydinsähkön tuottaja, 83 terawattituntia [TWh].[2] Zaporižžjan ydinvoimalaitos on sähköteholtaan Euroopan suurin ydinvoimalaitos.[6]

Dneprin vesivoimalan pato rakenteilla noin vuonna 1930.

Vuoden 2021 tilastojen mukaan Ukrainassa tuotettiin 4,85 TWh vesivoimaa. Maalla oli 6 229 MW rakennettua vesivoimakapasiteettia, mihin sisältyy 1563 MW pumpattavaa tasausvoimaa.[7]

Suuret voimalat sijaitsevat Dnestr- ja Dnepr-jokien varrella, mutta piememmissä joissa on toistasataa pienempää voimalaa.[8] Dneprin koskien tilalle on rakennettu patojen ja vesivoimaloiden sarja, johon kuuluvat Dneprin vesivoimalaitos ja Kah’ovkan vesivoimalaitos.[9][10]

  1. a b Ukraina: Energy & Economy CIA World Factbook. Viitattu 5.2.2023.
  2. a b c d e f Ukraine energy profile (myös alasivu Energy security) IEA. 2020. Viitattu 5.2.2023.
  3. Gazprom vihjaa Ukrainan kaasu­toimitusten katkeamisella – kaasun hinta Euroopassa nousi Helsingin Sanomat. 28.9.2022. Viitattu 5.2.2023.
  4. Hiilipula uhkaa Ukrainaa talven kynnyksellä Yle. 2014. Viitattu 5.2.2023.
  5. A guide: Nuclear power in Ukraine World Nuclear News. 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  6. Euroopan suurin ydin­voimala Ukrainassa on vaurioitunut pahasti tulituksessa, kertoo voimalan käytöstä vastaava yhtiö Ilta-Sanomat. 6.8.2022. Viitattu 5.2.2023.
  7. UK government issues update on Kakhovka Dam in Ukraine Hydro Review. 17.11.2022. Arkistoitu 27.3.2023. Viitattu 10.2.2023.
  8. M. Misiuk: Development of small hydroenergy in Ukraine and its legal regulation ICORES. 2019. Viitattu 10.2.2023.
  9. Factbox: Is the Kakhovka dam in Ukraine about to be blown? Reuters. 22.10.2022. Viitattu 10.2.2023.
  10. Ukraine - Big plans for Hydro Andritz. 2018. Viitattu 10.2.2023.