George Grenville

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
George Grenville
Ison-Britannian pääministeri
Monarkki Yrjö III
Edeltäjä John Stuart
Seuraaja Charles Watson-Wentworth
Henkilötiedot
Syntynyt14. lokakuuta 1712
Lontoo
Kuollut13. marraskuuta 1770 (58 vuotta)
Lontoo, Iso-Britannia
Tiedot
Puolue Whigit
Uskonto Englannin kirkko

George Grenville (14. lokakuuta 171213. marraskuuta 1770) oli brittiläinen whig-poliitikko, joka toimi hallituksessa yhdeksän vuotta ja pääministerinä 17631765.

Grenvillen vanhemmat olivat Richard Grenville ja Hester Temple (myöhemmin isänsä perintönä kreivitär Temple), vanhempi veljensä Richard Grenville-Temple, myöh. 2. jaarli Temple. Hänen sisarensa Hester nai 1754 William Pittin, myöh. Chatham jaarli.

George koulutettiin Eton Collegessa ja Oxfordin yliopiston Christ Churchissa ja kutsuttiin lakimieheksi 1735. Parlamenttiin hän pääsi 1741 Buckinghamista ja edusti vaalipiiriä kuolemaansa saakka.

Parlamentissa Grenville kuului siihen veljensä, serkkujen ja sukulaisten ryhmään, joka vastusti Sir Robert Walpolen 1721–1742 jatkunutta hallintokautta. Serkkujensa kanssa hän sai painostettua itselleen aina parempia ministerinpaikkoja. Kesäkuussa 1747 hänestä tuli rahastonhoitaja ja 1754 laivaston varainhoitaja ja valtaneuvoston jäsen.

Kun Pitt, joka toimi hallituksen tosiasiallisena johtajana jo 1757–1761 erosi Espanjan sodan vuoksi, Grenville jäi hallitukseen ja tuli alahuoneen johtoon. Lordi Bute suositteli Grenvilleä Yrjö III:lle seuraajakseen ja hänet nimitettiin ensimmäiseksi rahastonhoitajaksi ja valtiovarainministeriksi 1763. (first lord of Treasury ja Chancellor of the Exchequer; nyk. pääministeri)

Grenvillen pääministerikausi muistetaan lähinnä lehtimies John Wilkesin syyttämisestä Buten ja kuninkaan häpäisemisestä ja Amerikan siirtokuntien leimaverolaista (ns. Stamp Act, 1765). Hän yritti hankkia suosiota alentamalla veroja ja sotilasmenoja kotimaassa ja korottamalla veroja siirtomaissa. Tämä johti laajoihin protesteihin Amerikassa ja oli yksi vallankumoukseen johtaneista syistä. Yrjö III syytti Grenvilleä myös tuontisilkistä johtuneista kutojien mellakoista Englannissa.

Hänen suhteensa kuninkaaseen, joka piti häntä tylsämielisenä eikä kestänyt asioida hänen kanssaan, oli erityisen heikko. Kuningas toimitti asiat jatkuvasti Buten kanssa ja yritti saada Pittiä muodostamaan hallituksen. Viimein valtiohoitajalain kömpelö käsittely 1765 riitti kuninkaalle ja markiisi Rockingham suostui pääministeriksi eikä Grenville saanut enää koskaan virkaa. Hän on yksi harvoista pääministereistä, joka erotettiin ja jota ei ikinä aateloitu.

Hänen poikansa William Wyndham Grenville, paroni Grenville pääsi myöhemmin pääministeriksi omilla ansioillaan.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]