Ionel Brătianu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ionel Brătianu
Ionel Brătianu.
Ionel Brătianu.
Romanian 24. pääministeri
9. tammikuuta 1909 – 28. joulukuuta 1910
4. tammikuuta 1914 – 28. tammikuuta 1918
29. marraskuuta 1918 – 26. syyskuuta 1919
17. tammikuuta 1922 – 29. maaliskuuta 1926
21. kesäkuuta 1927 – 24. marraskuuta 1927
Edeltäjä Dimitrie Alexandru Sturdza
Titu Maiorescu
Constantin Coandă
Take Ionescu
Barbu Știrbey
Seuraaja Petre P. Carp
Alexandru Averescu
Artur Văitoianu
Alexandru Averescu
Vintilă Brătianu
Henkilötiedot
Syntynyt20. elokuuta 1864
Romania Florica, Romania
Kuollut24. marraskuuta 1927 (63 vuotta)
Romania Bukarest, Romania
Ammatti insinööri
Puoliso Maria Moruzi-Cuza
Eliza Știrbey
Tiedot
Uskonto ortodoksi

Ionel Brătianu (tunnetaan myös nimellä Ion I. C. Brătianu; 20. elokuuta 1864 Florica24. marraskuuta 1927 Bukarest) oli romanialainen poliitikko, joka toimi kuusi kertaa Romanian pääministerinä vuosina 1909, 1910–1911, 1914–1918, 1918–1919, 1922–1926 sekä 1927. Hän kannatti Suur-Romanian luomista.[1] Hän oli myös Kansallisliberaalin puolueen (PNL) puheenjohtaja vuodesta 1909 kuolemaansa saakka.

Ionel Brătianun isä oli valtiomies Ion Brătianu. Brătianu opiskeli Pariisissa ja hankki itselleen insinöörin koulutuksen.[2] Hänet valittiin Romanian parlamenttiin vuonna 1895 ja vuonna 1897 hänestä tuli yleisten töiden ministeri.[3] Brătianu oli 1907–1909 Dimitrie Alexandru Sturdzan hallituksen sisäministerinä, minkä jälkeen hänestä tuli ensi kertaa pääministeri.[2] Hänen johdollaan Kansallisliberaali puolue ryhtyi kannattamaan aluelaajennuksia Suur-Romanian luomiseksi.[1]

Brătianu kutsuttiin kolmen vuoden tauon jälkeen tammikuussa 1914 jälleen pääministeriksi tarkoituksenaan toteuttaa suuri maareformi. Ensimmäisessä maailmansodan puhjettua myöhemmin samana vuonna hänen tavoitteenaan oli alun perin Romanian pitäminen puolueettomana. Lopulta Brătianu kuitenkin hyväksyi maan liittymisen sotaan elokuussa 1916 ympärysvaltojen puolelle, sillä vastineeksi Romanialle luvattiin Itävalta-Unkarille kuulunut Transilvanian alue sodan jälkeisissä rauhanjärjestelyissä.[1][2][4] Lyhyen alkumenestyksen jälkeen kahden rintaman sota Itävalta-Unkaria, Saksaa ja Bulgariaa vastaan muodostui Romanialle katastrofaaliseksi. Kun keskusvallat miehittivät maan pääkaupungin Bukarestin, Brătianu pyysi eroa, mutta kuningas Ferdinand I:n pyynnöstä hän jatkoikin pääministerinä ja kokosi laajapohjaisemman hallituksen, joka asettui Iașiin. Venäjän irtautuminen sodasta teki lopulta taistelun jatkamisen Romanialle täysin mahdottomaksi. Brătianu jätti pääministerin paikkansa helmikuussa 1918, jotta Romania voisi solmia rauhan keskusvaltojen kanssa.[4][2]

Suursota päättyi Romanian onneksi ympärysvaltojen voittoon ja Brătianu palasi pääministeriksi joulukuussa 1918. Hän johti Romanian valtuuskuntaa Pariisin rauhankonferenssissa ja ajoi siellä voimakkaasti Suur-Romanian luomista. Hän ei hyväksynyt kompromissia, jossa Romania sai aluelaajennuksia, mutta eräät kiistanalaiset alueet siirtyivät Jugoslavialle. Niinpä Brătianu erosi uudelleen pääministerin tehtävästä syyskuussa 1919. Hän kuitenkin palasi jälleen hallituksen johtoon vuosiksi 1922–1926, jolloin muun muassa hyväksyttiin uusi perustuslaki ja vietiin maareformi loppuun. Brătianu ehti perustaa vielä kuudennen hallituksensa hieman ennen kuolemaansa kesäkuussa 1927.[1][4][2] Ionel Brătianun kuoltua Romanian pääministeriksi ja Kansallisliberaalin puolueen puheenjohtajaksi tuli hänen veljensä Vintilă Brătianu. Kolmas veli Dinu Brătianu toimi hänkin myöhemmin puolueen johdossa.

  1. a b c d Ionel Brătianu (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 25.5.2013.
  2. a b c d e Nordisk familjebok, täydennysosa (1922), s. 806 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 8.9.2015.
  3. Daniel Cain: Brătianu, Ion I. C. (englanniksi) 1914-1918-online. International Encyclopedia of the First World War. Viitattu 9.9.2015.
  4. a b c Ion IC Bratianu (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 8.9.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]