Kättely

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tervehtimistä. Informaatiotekniikan käsitteestä katso Kättely (tietoliikenne).
Valtionjohtajat kättelemässä sopimuksen vahvistukseksi.
Tennisottelun päätteeksi ottelijat kättelevät.

Kättely eli kätteleminen on tervehdystapa, jossa osapuolet puristavat toistensa käsiä.

Kättely on historiallisesti lähinnä eurooppalainen tapa. Jo antiikin Kreikan Peloponnesoksella käteltiin tervehdittäessä, ja roomalaiset omaksuivat tavan kreikkalaisilta uskollisuuden ja luotettavuuden osoitukseksi. Keskiajalla kättelystä tuli Euroopassa sopimuksen vahvistusele ja ystävyyden osoituksen muoto. Kättely tervehdysmuotona oli erityisen suosittua Englannissa, mistä sen suosio levisi manner-Eurooppaan 1800-luvulla yhteiskunnallisen tasa-arvoistumisen myötä. Alimmat sosiaaliluokat omaksuivat kättelyn 1900-luvulla.[1]

Kättelytapoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän presidentti Vladimir Putin (oik.) hallitsee kättelytilannetta nostamalla toisen kätensä vastapuolen (Yhdysvaltain presidentti George W. Bush) käden päälle. Ele voi viestiä myös läheisyyttä.

Käden asennolla voidaan viestiä arvojärjestystä. Tasa-arvoisuutta viestittävien kättelijöiden kädet ovat samassa tasossa ja osapuolet pyrkivät puristamaan yhtä lujaa.[2] Hallitseva osapuoli pyrkii pitämään kättään vastapuolen käden yläpuolella, kämmen hiukan alaspäin. Tästä on tullut kieleen nimitys yliote, jolla viitataan voitolla olemiseen.[3] Jos toinen osapuoli ei halua tulla alistetuksi, voi hallitseva kättely-yritys tuntua hänestä loukkaavalta.[4] Alistuva osapuoli pitää kättään alaotteessa kämmen ylöspäin, eikä purista kovin lujaa. Myös herkkiä käsiään suojelevat ihmiset, kuten muusikot tai kirurgit, saattavat käyttää alaotetta kätellessään.[5]

Miehet, johtajat ja ulospäinsuuntautuneet ihmiset käyttävät yliotetta useammin kuin naiset, alemmassa asemassa olevat ja introvertit ihmiset.[6] Aasialaisissa kulttuureissa suositaan usein heikkoa kädenpuristusta.[7]

Korostetun hallitsevan, kämmen kokonaan alaspäin olevan kädenojennuksen voi riisua aseista asettamalla toisen kätensä vastapuolen käden päälle, tai jopa tarttumalla häntä ranteesta.[8]

Kättelevien ihmisten kuvassa näyttää usein siltä kuin kuvassa vasemmalla oleva olisi dominoiva, sillä hänen kätensä peittää oikealla seisovan osapuolen käden. Tämän vuoksi poliittiset johtajat usein pyrkivät kätellessään seisomaan kuvan vasemmalla puolella.[9]

Toisen osapuolen käteen kahdella kädellä tarttuminen (”käsihalaus”) osoittaa kiinnostusta ja ystävällisyyttä, mutta joskus se voi tuntua vastaanottajasta liian läheiseltä. Toisella kädellä voi tarttua vastapuolta myös ylempää käsivarresta: mitä ylempää, sitä läheisempi kontakti.[10][4]

Terveysalan ihmiset neuvovat välttämään kättelemistä flunssa-aikoina, koska virukset ja bakteerit leviävät käsien kautta nopeasti.[1]

  • Pease, Allen ja Barbara: The Definitive Book of Body Language. Bantam Dell, 2004.
  1. a b Annakaisa Suominen ja Pentti Huovinen: Tarttuuko tauti kättelyssä? 2004. Duodecim. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 17.7.2012.
  2. Pease, s. 46.
  3. Pease, s. 42–43.
  4. a b Laura Benyik: Mitä kättely kertoo meistä (arkistoitu versio) Nykypäivä. 5.9.2008. Elekieli. Arkistoitu 1.7.2012.
  5. Pease, s. 42–45.
  6. Pease, s. 43–44.
  7. Handshakes from Around the World The connected woman. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 27.1.2017.
  8. Pease, s. 49.
  9. Pease, s. 50–51.
  10. Pease, s. 53–54.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]