Karymskojen piiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karymskojen piiri Taka-Baikalian aluepiirin kartalla.

Karymskojen piiri (ven. Карымский район, Karymski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1926 perustetun piirin pinta-ala on 7 800 neliökilometriä. Asukkaita on 36 100 henkeä (vuonna 2009).[1]

Karymskojen piiri sijaitsee Taka-Baikalian keskiosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Tungokotšenin, idässä Šilkan ja Mogoituin, etelässä Aginskojen ja Duldurgan sekä lännessä Tšitan piireihin.

Piiriin kuuluvat Darasunin, Karymskojen ja Kurort-Darasunin kaupunkimaiset taajamat sekä 10 maalaiskuntaa: Adrianovka, Bolšaja Tura, Kadahta, Kaidalovo, Majaki, Naryn-Talatša, Novodoroninsk, Tyrgetui, Urulga ja Žimbira. Hallinnollinen keskus on Karymskojen taajama. Asutuskeskuksia on yhteensä 29.

Seudun kanta-asukkaita ovat evenkit ja burjaatit. Nykyään piirissä asuu venäläisiä, ukrainalaisia, tataareja ym.

Piirin kautta kulkee Trans-Siperian rautatie. Rakenteilla on Tšitan ja Habarovskin välinen M58-valtatie. Karymskojesta on matkaa aluepiirin pääkaupunkiin 100 kilometriä.

Talous perustuu rautatieliikenteeseen ja koneenrakennusteollisuuteen. Darasunissa on kaivosteollisuuden laitteita valmistava konepaja. Karymskoje on huomattava rautatieliikenteen keskus. Lisäksi harjoitetaan puunhankintaa ja -jalostusta. Maatalous tuottaa maitoa, lihaa, perunaa, vihanneksia ja viljaa.

Karymskojessa toimii kotiseutumuseo. Paikallislehtenä ilmestyy Krasnoje znamja (”Punalippu”). Nähtävyyksiin kuuluu vuonna 1868 rakennettu Pyhän kolminaisuuden kirkko Kaidalovon kylässä. Seudulla sijaitsee useita arkeologisia muistomerkkejä. Kurort-Darasunissa toimii kylpylä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]