Laki ja oikeus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laki ja oikeus
Prawo i Sprawiedliwość
Perustettu 13. kesäkuuta 2001
Puheenjohtaja Jarosław Kaczyński
Ideologia kansalliskonservatismi,[1]
arvokonservatismi,[1]
talousnationalismi,
kristillisdemokratia
Poliittinen kirjo oikeisto
Jäsenmäärä 34 500 (2018)
Sejm[2]
235 / 460
Senaatti[3]
48 / 100
Euroopan parlamentti[4]
15 / 51
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan konservatiivien ja reformistien allianssi
Kotisivu www.pis.org.pl

Laki ja oikeus (puol. Prawo i Sprawiedliwość, lyh. PiS) on Puolan parlamentin suurin puolue. Se on konservatiivinen ja korostaa katolisia arvoja. Euroopan parlamentissa Laki ja oikeus kuuluu Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään. Aiemmin puolue oli osa EU-kriittistä Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmää ja sitä ennen se kuului Euroopan kansanpuolueeseen.

Puolueen perustivat vuonna 2001 kaksoisveljet Lech Kaczyński ja Jarosław Kaczyński. Lech Kaczyński oli vuosina 2005–2010 Puolan presidentti ja Jarosław Kaczyński oli pääministeri vuosina 2006–2007.

Laki ja oikeus kannatti Puolan jäsenyyttä Euroopan unionissa, mutta on suhtautunut kriittisesti unionin tiivistämiseen.

Tärkeä osa PiS:n politiikkaa on ollut korruption vastustaminen. Puolueen johdolla on säädetty ankaria korruption vastaisia lakeja. Lisäksi puolue on suhtautunut voimakkaan kielteisesti sekä sen omissa että hallituskumppanien riveissä ilmenneisiin korruptioepäilyihin. Korruption vastaisen taistelun nimissä Jarosław Kaczyński on ilmoittanut ettei omista pankkitiliä, koska pelkää jonkun yrittävän maksaa sille lahjuksiksi katsottavia rahoja.

PiS on myös ajanut entisten kommunistien ja tiedustelupalvelun ilmiantajien puhdistamista julkisista viroista, yliopistoista sekä tiedotusvälineistä.

Puolueen useimmat johtavat jäsenet ovat olleet mukana Solidaarisuus-liikkeen oikeiston muodostamassa AWS-liittoutumassa (puol. Akcja Wyborcza Solidarność). Puolueen perustamisen taustalla oli Lech Kaczyńskin suosio AWS:n hallituksen oikeusministerinä vuosina 2000–2001 sekä AWS:n jakautuminen liberaaliin ja konservatiiviseen siipeen.

Laki ja oikeus osallistui ensimmäisen kerran Puolan parlamentin Sejmin vaaleihin vuonna 2001. Puolue sai 9,5 % äänistä ja 44 kaikkiaan 460 paikasta. Vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleissa puolueen kannatus oli 12,7 %.

Vuoden 2005 parlamenttivaaleissa Laki ja oikeus nousi vastoin ennusteita Sejmin suurimmaksi puolueeksi ja sai 27 % äänistä ja 155 Sejmin 460 paikasta. Parlametin ylähuoneessa, senaatissa, Laki ja oikeus sai 49 kaikkiaan 100 paikasta. Vaalien jälkeen puolue muodosti vähemmistöhallituksen yhdessä oikeistopopulististen Samoobrona- (Itsepuolustus) ja LPR-puolueiden (Puolan perheiden liiga) kanssa. Hallituksen pääministerinä aloitti Laki ja oikeus -puolueen Kazimierz Marcinkiewicz.

Lokakuussa 2005 PiS:n Lech Kaczyński voitti presidentinvaalien toisen kierroksen saaden 54 % äänistä. Jaroslaw Kaczyński oli etukäteen ilmoittanut, ettei halua pääministeriksi jos hänen kaksoisveljensä valitaan presidentiksi. Tammikuussa 2006 Marcinkiewicz ajautui erimielisyyksiin uuden presidentin kanssa ja uudeksi pääministeriksi nimitettiin Jarosław Kaczyński.

Oikeistohallitus ei pysynyt pystyssä ja jo lokakuussa 2007 päädyttiin pienempien hallituskumppanien korruptioepäilyjen vuoksi ennenaikaisiin vaaleihin. Niissä PiS jäi toiseksi Kansalaisfoorumille.

Vuonna 2015 puolue voitti enemmistön Puolan parlamenttivaaleissa. Uudeksi pääministeriksi nousi vuonna 2015 Beata Szydło[5] ja vuonna 2017 Mateusz Morawiecki. Todellisena puolueen vallankäyttäjänä pidetään kuitenkin Jarosław Kaczyńskia.[6] Lakia ja oikeutta on arvosteltu oikeuslaitoksen ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden vaarantamisesta sekä pakolaisvastaisuudesta.[7]

Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa hieman alle 44 % äänesti "Laki ja oikeus"-puoluetta. Näin puolue sai eduskunnan alempaan kamariin sejmiin enemmistön, mutta oppositio sai enemmistön senaattiin, 51/100[8]. Yksi puolueen vaaliteemoista oli seksuaalivähemmistöjen eli "LGBT-ideologian" vastustus. Oppositio pysyi yhä hajanaisena.

Vaalitulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalivuosi Johtaja
ääniä
%
äänistä

kokonaispaikat
+/– Asema
2001 Lech Kaczyński 1 236 787 9 5 (#4)
44 / 460
Oppositiossa
Oppositiossa
2005 Jarosław Kaczyński 3 185 714 27 0 (#1)
155 / 460
Nousua 111 Hallituksessa
2007 5 183 477 32 1 (#2)
166 / 460
Nousua 11 Oppositiossa
2011 4 295 016 29 9 (#2)
157 / 460
Laskua 9 Oppositiossa
2015 5 711 687 37 6 (#1)
193 / 460
Nousua 36 Hallituksessa
2019 8 051 935 43 6 (#1)
187 / 460
Laskua 6 Hallituksessa
2023 7 640 854 35 4 (#1)
161 / 460
Laskua 26 Oppositiossa
Vaalivuosi
kokonaispaikat
paikkoja kokonaisuutena Asema
2001
15 / 100
Oppositiossa
2005
49 / 100
Nousua 49 Hallituksessa
2007
39 / 100
Laskua 10 Oppositiossa
2011
31 / 100
Laskua 8 Oppositiossa
2015
61 / 100
Nousua 30 Hallituksessa
2019
38 / 100
Laskua 23 Hallituksessa
2023
29 / 100
Laskua 9 Oppositiossa
  1. a b Poland Parties and Elections in Europe. 2015. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)
  2. Polish Parliamentary Elections Sejm 2019. Sejm. Viitattu 30.11.2020. (puolaksi)
  3. Polish Parliamentary Elections Senat 2019. Puolan senaatti. Viitattu 30.11.2020. (puolaksi)
  4. MEPs: Poland europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 4.11.2018. (englanniksi)
  5. Nurminen, Jussi & Nieminen, Iiro-Matti: Kansallismieliset konservatiivit voittoon Puolan parlamenttivaaleissa yle.fi. 25.10.2015. Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2015.
  6. Vahva mies Jarosław Kaczyński nousee yllättäen Puolan varapääministeriksi. HS 30.9.2020.
  7. Vielä kaksi vuotta sitten Puolaa pidettiin EU:n suurena menestystarinana, nyt maan oikeuslaitos on menettämässä riippumattomuutensa – miksi näin kävi? Tutkija selittää hs.fi. 22.7.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.7.2017.
  8. Puolassa Laki ja oikeus -puolueelle enemmistö parlamentissa – oppositio voitti enemmistön senaattiin

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]