Luminesenssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luminesenssi-ilmiö (fluoresenssi), joka tapahtuu kun erilaiset fluoresoivat mineraalit altistetaan UV-A, UV-B ja UV-C valolle.

Luminesenssi tarkoittaa ilmiötä, jossa atomin tai molekyylin viritystila purkautuu, ja atomi palaa alemmalle energiatasolle vapauttaen ylimääräisen energian valona. Useimmiten atomin tai molekyylin viritystilan aiheuttaa esimerkiksi valo, ultraääni tai voimakas sähkökenttä. Luminesenssi-ilmiö jaotellaan alalajeihin viritystilan muodostumistavan mukaan.

Luminesenssi-ilmiö, jossa atomin elektroni siirtyy ylemmältä energiatasolta alemmalle emittoiden ylimääräisen energian fotonina.

Fysikaalinen ilmiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luminesenssissa atomi virittyy eli atomin elektroni siirtyy korkeammalle viritystilalle. Tämä voi tapahtua esimerkiksi atomin absorboidessa fotonin, jolloin kyse on fotoluminesenssista. Viritystilan purkautuessa atomi emittoi energian yhtenä tai useampana fotonina, joiden yhteen laskettu energia on pienempi kuin alkuperäisen viritystilan. Osa energiasta muuttuu lämmöksi.

Virittyminen:

Luminesenssi (fotonien emissio):

on fotonien energia missä h = Planckin vakio ja on valon taajuus. S0-tila on luminesoivan molekyylin perustila ja S1-tila on sen virittynyt tila.

Luminesenssin tehokkuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luminesenssin tehokkuus eli hyötysuhde on absorboitujen ja emittoitujen fotonien suhde:

Korkein fluoresenssin tehokkuus on 1,0 (100 %), jossa jokainen absorboitu fotoni emittoituu ja energiaa ei vapaudu muissa muodoissa. Jo yhdisteitä, joiden luminesenssin tehokkuus on 0,10 pidetään hyvin luminesoivina.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]