Napapiiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjoinen ja eteläinen napapiiri

Napapiirit ovat maapallon pohjois- ja eteläosissa sijaitsevat kaksi leveyspiiriä, joiden kulmaetäisyys navoista on sama kuin Maan pyörimisakselin kaltevuus Maan ratatasoon nähden.[1] Sen seurauksena napapiirien ja napojen välillä on aikoja, jolloin auringon keskipiste pysyy koko vuorokauden ajan horisontin ylä- tai alapuolella, mistä seuraavat kaamos ja yötön yö. Auringon ei-pistemäinen koko ja valon taittuminen ilmakehässä aiheuttavat sen, että kaamoksen ja yöttömän yön rajat eivät kuitenkaan ole täysin napapiirien kohdalla.[1]

Maan pohjoisen napapiirin sijainti on noin 66,56° pohjoista leveyttä ja eteläisen napapiirin 66,56° eteläistä leveyttä.[2] Koska Maan akselin kallistuskulma vaihtelee noin 41 000 vuoden jaksoissa, napapiirit liikkuvat noin 250 kilometrin vaihteluvälin sisällä. Nykyisin kallistuma pienenee, minkä vaikutuksesta napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 14,5 metriä vuodessa.[3] Nutaatio vaikuttaa napapiirien sijaintiin lyhyemmällä aikavälillä. Se mukaan lukien napapiirit ovat liikkuneet 2020-luvun alkuvuosina kohti päiväntasaajaa. Vuoden 2020 alussa napapiirien sijainti oli ± 66,5637820183°, ja vuoden 2024 alussa se on ± 66,5615884826°. Vuoden 2024 aikana napapiirit alkavat jälleen siirtyä kohti napoja.[2]

Myös muilla planeetoilla on napapiirinsä: esimerkiksi Marsin napapiirit ovat 64,8° leveyspiireillä.[4]

  1. a b napapiiri Tieteen termipankki. Viitattu 22.2.2021.
  2. a b Obliquity of the Ecliptic, Nutation in Obliquity and Latitudes of the Arctic/Antarctic Circles Obliquity of the Ecliptic Calculator. Viitattu 2.1.2023.
  3. Napapiiri liikkuu ylös ja alas Tieteen kuvalehti. 1.9.2009. Viitattu 27.6.2021.
  4. Mikko Suominen: Viikon Mars-kuvassa näkyy yötön yö 24.7.2008. Tähdet ja avaruus. Viitattu 13.11.2014.