Nautapaarma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hevospaarma
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Neoptera
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Kärpäset Brachycera
Heimo: Paarmat Tabanidae
Suku: Nautapaarmat Tabanus
Laji: bovinus
Kaksiosainen nimi

Tabanus bovinus
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Nautapaarma Commonsissa

Nautapaarma, hevospaarma eli vaaleanautapaarma (Tabanus bovinus) on Euroopan ja osin Afrikan ja Aasian ruohomailla esiintyvä paarmalaji.

Nautapaarma käyttää ravinnokseen veri- ja kasvinesteitä. Nautapaarma elää 2–3 vuotta toukkana ja 3–4 viikkoa aikuisena. Nautapaarman suuret silmät kattavat 360 astetta, joten sitä on todella hankala hävittää. Nautapaarmat löytävät uhrinsa usean aistinsa avulla: ne pystyvät jopa aistimaan hiilidioksidin, joka erittyy uhrista. Ainoastaan nautapaarmanaaras nauttii verta. Nautapaarmanaaras viiltää uhriaan tikarimaisilla suuosillaan ja valuttaa viiltokohtaan sylkeä, joka estää verta hyytymästä paarman aterioidessa.

  • Sanoma Magazines: Hirviökortit
  1. Jere Kahanpää: Vaaleanautapaarma – Tabanus bovinus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.