Nižni Novgorodin alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nižni Novgorodin alue
Нижегородская область
Okajoen silta
Okajoen silta
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Alueen sijainti Venäjällä

Koordinaatit: 56°20′N, 44°00′E

Valtio Venäjä
Federaatiopiiri Volga
Piiritasoisia kaupunkeja 25
Piirejä 47
Perustettu 14. tammikuuta 1929
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Nižni Novgorod
 – kuvernööri Gleb Nikitin
Pinta-ala 76 900 km²
Väkiluku (2010) 3 310 597[1]
Lyhenteet
 – ISO 3166 RU-NIZ
Nižni Novgorodin alueen internetsivut
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)

Nižni Novgorodin alue (ven. Нижегоро́дская о́бласть, Nižegorodskaja oblast) on maantieteellisesti Itä-Eurooppaan sijoittuva, Venäjän Volgan federaatiopiiriin kuuluva hallinnollinen alue.[2]

Nižni Novgorodin alue rajoittuu luoteessa Kostroman alueeseen, koillisessa Kirovin alueeseen, idässä Mari Eliin ja Tšuvassiaan, etelässä Mordvaan, lounaassa Rjazanin alueeseen sekä lännessä Vladimirin ja Ivanovon alueisiin. Alueen pinta-ala on 76 900 km².

Nižni Novgorodin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangolla. Alueen läpi virtaa Volga sekä siihen laskeva Oka, Sura ja Vetluga. Alueen länsiosassa on osa Nižni Novgorodin tekojärvestä.[2]

Alueen luonnonsuojelualueista merkittävimpiin kuuluu Karženskin biosfäärialue.[3]

Neuvostoaikana alue tunnettiin nimellä Gorkin alue.

Nižni Novgorodin alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 3 310 597. Alueen suurimmat kaupungit olivat Nižni Novgorod (1 250 619 as.), Dzeržinsk (240 742 as.), Arzamas (106 362 as.) ja Sarov (92 047 as.).[1]

Alueen väestöstä oli venäläisiä 95,1 %, tataareja 1,4 %, mordvalaisia 0,6 %, ukrainalaisia 0,5 % ja etniseltä taustaltaan muita 2,4% (2010).[4]

Nižni Novgorodin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Nižni Novgorod (1932–1991 nimenä Gorki). Alue on jaettu hallinnollisesti 47 piiriin ja 25 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.

Nižni Novgorodin alue tuotti Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 646,7 miljardia ruplan osuuden eli 1,73 % Venäjän federaation BKT:stä.[5] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 195,3 tuhatta ruplaa eli noin 4 785 euroa.[1][6] Tämä oli 75 % Venäjän keskiarvotasosta.

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, rauta-, kemian-, metsä-, elintarvike- ja kevytteollisuus. Maanviljely tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, pellavaa, sipulia, perunaa ja vihanneksia. Karjataloudessa kasvatetaan nauta- ja siipikarjaa.

Suomen tataariyhteisön esivanhemmat olivat pääsääntöisesti lähtöisin Nižni Novgorodin alueen (silloisen kuvernementin) Sergatšin kihlakunnan kylistä ja etenkin Aktukista.[7]

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 23.7.2012. (venäjäksi)
  2. a b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  3. OOPT Privolžskogo okruga Приволжского округа (Volgan federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 23.7.2012. (venäjäksi)
  4. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Okontšatelnyje itogi Vserossijskoj perepisi naselenija 2010 goda. (Koko Venäjän kattava väestönlaskennan 2010 lopulliset tulokset.Taulukko 7 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 26.9.2012. (venäjäksi)
  5. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
  6. Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 24.3.2013. (englanniksi)
  7. Kadriye Bedretdin: Tugan Tel: Kirjoituksia Suomen tataareista, s. Esipuhe. Suomen Itämainen Seura, 2011. ISBN 978-951-9380-78-0.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]