Nihalin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nihali
Nihalin puhuma-alue
Nihalin puhuma-alue
Muu nimi Kalto, nahali
Tiedot
Alue Jalgaon Jamod Maharashtran ja Madhya Pradeshin rajalla
Puhujia 2 000
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta isolaattikieli
ISO 639-3 nll

Nihali eli nahali, virheellisesti myös kalto, on keskisessä Intiassa Madhya Pradeshin ja Maharashtran osavaltioiden rajalla puhuttava uhanalainen isolaattikieli. Vuonna 2000 kieltä puhui 5 000 nihalista 2 000. Kielen puhuma-alue sijaitsee Tapti-joen eteläpuolella Tembin kylän ympärillä Madhya Pradeshissa. Nykyjään kielen puhujia asuu myös useissa muissa Maharashtran Buldhanan piirikunnan kylissä, kuten Jamodissa, Sonbardissa, Kuvardevissa, Chalthanassa, Ambavarassa, Wasalissa ja Cicarissa. Kuvardevin-Chalthanan ja Jamodin-Sonbardin nihalin välillä on murre-eroja.

Nihalin kielessä on huomattavan suuri määrä naapurikielistä otettuja lainasanoja. Näistä 60–70 prosenttia on ilmeisesti peräisin korkusta (25% sanastosta ja suuri osa morfologiasta), dravidakielistä ja marathista, mutta suurin osa ydinsanastosta on omaperäistä. Tähän kuuluvat mm. käsitteet "veri" (corṭo) ja "muna" (kalen). Tutkijoiden mukaan alle 25 prosenttia kielen alkuperäisestä sanastosta on nykyisin käytössä, eikä kielellä ole enää yhtään yksikielistä puhujaa. Nykyiset nihalin puhujat puhuvat toisena kielenään tavallisesti jotain hindin, marathin tai korkun murretta.

Vuosisatojen ajan suurin osa nihaleista on työskennellyt maataloustyöntekijöinä vieraiden kielten puhujille. Erityisen usein he ovat työskennelleet korkuille ja ovat siksi tavallisesti kaksikielisiä, toisena kielenään korku. Nihalia käytetäänkin joskus salakielenä yhteisön sisällä.

Nihalin kielen tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollantilainen indologi Franciscus Kuiper oli ensimmäinen, joka ehdotti nihalia isolaattikieleksi. Hän ei kuitenkaan sulkenut pois mahdollisuutta, että se voisi olla korkun kaltainen mundakieli. Kuiper ehdotti myös, että kielen poikkeavuus naapurikielistä johtuisi nimenomaan sen käytöstä salakielenä; monet muutkin Intian vähemmistökansat ovat käyttäneet salakieliä estääkseen ulkopuolisia ymmärtämästä itseään.

Kielitieteilijä Norman Zide kuvailee kielen viimeaikaista historiaa seuraavasti: "Nihali's borrowings are far more massive than in such textbook examples of heavy outside acquisition as Albanian." Tältä osin Zide sanoo, että nykyaikainen nihali näyttää olevan verrattavissa Länsi-Euroopassa puhuttuihin romanikielen murteisiin, joissa on myös huomattavasti lainasanoja ympäröivistä kielistä. Ziden mukaan tämä on seurausta nihalien vainoista, jotka alkoivat 1800-luvun alussa verilöylyllä, jonka yksi alueen hallitsijoista järjesti ilmeisesti kostona "ryöstelystä". Zide lisää, että nihalien yhteiskunta on "pitkään ollut monikielinen ja nihalia käytetään enemmän tai vähemmän salakielenä, jota ei yleensä paljasteta ulkopuolisille", ja että varhaiset tutkijat "torjuttiin tai johdettiin harhaan ilmeisesti tahallisesti".

Jotkut korkunkieliset kieltäytyvät tunnustamasta nihaleja erilliseksi yhteisöksi. Sen sijaan he väittävät, että kansa ja sen kieli on syntynyt korkujen yhteiskunnan sisäisestä häiriöstä.

Nihalit elävät samankaltaisesti kuin kaltot. Kalton kieltä kutsutaan usein myös nahaliksi, minkä vuoksi kielet sekoitetaan usein keskenään.

Vokaalit
Etuvokaalit Takavokaalit
i i: u u:
e e: o o:
a a:

Vokaalien pituudella on merkitystä erottava tehtävä. Nasalisoituminen on harvinaista ja esiintyy yleensä lainatuissa sanoissa.

Nihalin kielen konsonantit
Labiaalit Dentaalit/
Alveolaarit
Retrofleksit Palataalit Velaarit
Nasaalit m n ɳ ɲ
Klusiilit/
Affrikaatat
soinniton p t ʈ k
soinniton aspiroitu ʈʰ tʃʰ
soinnillinen b d ɖ ɡ
soinnillinen aspiroitu ɖʱ dʒʱ ɡʱ
Frikatiivit s ʂ ʃ h
Tremulantit r ɽ
Approksimantit ʋ l j

Kielessä on 33 konsonanttia. Aspiroimattomat klusiilit ovat yleisempiä kuin aspiroidut.

Alla on muutamia nihalin omaperäisiä perussanoja, joita ei ole voitu osoittaa lainoiksi korkusta, hindistä, marathista tai dravidakielistä.

pää pe(ː)ñ
hiukset kuguso
silmä jikit
korva cigam
nenä coːn
hammas menge
suu kaggo
käsi bakko
olkapää ṭ/tagli
maha bhaːwri
suolisto koṭor
napa bumli
maksa gadri
veri corṭo
luu paːkṭo
iho ṭoːl

Eläimiä ja kasveja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
lintu poe; pyu
muna kalen
käärme koːgo
kala caːn
täi keːpe
hyttynen kaːn
kärpänen eḍ(u)go
puu aːḍḍo

Luonnonilmiöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
vesi joppo
sade maːnḍo
kivi caːgo, caːrgo
suola coːpo

Aineellinen kulttuuri, sukulaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tie / polku ḍãːy, ḍa(ː)y
talo aːwaːr
nimi jumu, jyumu

(Nihalissa moniin verbeihin on liitetty pääte -be.)

syödä ṭ/tyeː-
juoda ḍelen-
purra haru-
puhaltaa bigi-, bhigi-
kuolla betto-, beṭṭo-
tappaa paḍa-
nauraa haːgo-
itkeä aːpa-
mennä eːr-, eṛe
tulla paːṭo, pya
antaa beː-
nähdä ara-
kuulla cakni

Nihalin persoonapronomineja ovat:

yksikkö kaksikko monikko
1. persoona jo tye:ko ingi
2. persoona ne na:ko la
3. persoona eṭey hiṭkel eṭla < eṭey + la

Nagaraja (2014: 139) huomauttaa, että nihalin interrogatiivipronominit eroavat selkeästi korkun vastaavista.

Nihali Korku
'mikä' nan co:(ch)
'kuka' nani je
'miksi' naway, nawa:san co:- ~ co:ch
'milloin' meran ~ miran co:-la
'missä' mingay ṭone ~ ṭongan 'missä'
'kuinka paljon' m(i)yan co-ṭo
'miten' naw-ki co-phar
'kenen' nan-in je-konṭe 'kenen lapsi'
'mikä (kirja)' nu-san (pustak) ṭone-bukko 'mikä (kirja)'

Morfosyntaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nihalin morfosyntaksi on huomattavasti yksinkertaisempi kuin korkussa ja muissa mundakielissä, eikä se muistuta mundakielten vastaavaa. Sanajärjestys on SOV.

Sukulaisuus muihin kieliin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nihalia ei ole tähän mennessä onnistuttu yhdistämään mihinkään muuhun intialaiseen kieleen. Eräät tutkijat ovat ehdottaneet kielen sukulaisuutta nostraattisiin kieliin tai Nepalissa puhuttavaan isolaattikieli kusundaan ja Japanin ainuun. Kaikki teoriat vaikuttavat kuitenkin epäuskottavilta, ja nostraattisten kielten keskinäinenkin yhteys on erittäin epävarma. Todennäköisesti nihali on jäänne aiemmista, muinaisessa Intiassa puhutuista kielistä.[1]

  1. Linguistica indica: Nihali Language avtans.com. Viitattu 27.11.2020.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Nihali language