Plataiain taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Plataiain taistelu
Osa persialaissotia
Päivämäärä:

27. elokuuta 479 eaa.

Paikka:

Plataiai

Lopputulos:

Kreikkalaisten voitto

Osapuolet

Helleeninen liitto

Persian valtakunta

Komentajat

Pausanias

Mardonios

Vahvuudet

110 000

ehkä 250 000

Tappiot

159 (Herodotos)
1 360 (Plutarkhos)
10 000+ (Eforos ja Diodoros)

43 000 selvisi (Herodotos)
100 000 (Diodoros)

Persialaissodat
EfesosLadeMarathonThermopylaiArtemisionSalamisPlataiaiMykaleEurymedonKyproksen Salamis

Plataiain taistelu käytiin Persian sekä Kreikan kaupunkivaltioiden muodostaman helleenisen liiton välillä osana persialaissotia vuonna 479 eaa. Se sijoittui Plataiain kaupungin lähelle. Kreikkalaisista kaupungeista taistelussa olivat mukana muun muassa Sparta, Ateena, Korintti ja Megara. Tradition mukaan Plataiain taistelu käytiin samana päivänä kun Mykalen taistelu.

Salamiin taistelun jälkeen Persian kuningas Kserkses I palasi Persiaan, mutta jätti Kreikkaan Mardonioksen, jolle hän jätti Kreikassa vallatut alueet. Mardonios lupasi Makedonian kuningas Aleksanteri I:n välityksellä Ateenalle itsemääräämisoikeuden ja apua kaupungin jälleenrakentamisessa. Ateena ei hyväksynyt sopimusta ja pyysi apua Spartalta. Spartalaiset olisivat mieluimmin puolustaneet Peloponnesosta kuin auttaneet ateenalaisia. Sen jälkeen, kun persialaiset valtasivat Ateenan toistamiseen, spartalaiset lähettivät ateenalaisten avuksi 40 000 sotilasta (joista vain 5 000 spartalaisia, loput olivat perioikkeja ja helootteja). Kun Mardonios sai kuulla Spartan lähettämästa armeijasta, perääntyi hän Thebaan ja odotti siellä kreikkalaisia.

Kreikkalaiset yrittivät päästä Plataiain lähistöllä olevalle tasangolle, jossa Mardonioksen armeijan leiri sijaitsi. Tasangolla kreikkalaisten falangilla olisi helpompi taistella. Kreikkalaiset pääsivät Plataiaihin vuoristosolia pitkin ja löivät takaisin persialaisten ratsuväen, joka ahdisteli heitä. Päästyään perille ateenalaiset (noin 8 000 miestä) muodostivat armeijan vasemman siiven, spartalaiset muodostivat oikean siiven. Megaralaiset muodostivat armeijan keskustan. Armeijaan oli liittynyt myös joukkoja pienemmistä kaupungeista.

Kreikkalaisten ja persialaisten armeijat olivat vastakkain asemissa kymmenen päivän ajan ilman, että kumpikaan osapuoli aloitti taistelua. Lopulta Mardonios päätti hyökätä, mutta kreikkalaiset saivat tästä varoituksen Makedonian Aleksanterilta. Ateenalaiset ja spartalaiset vaihtoivat paikkaa, jotta ateenalaiset saattaisivat taistella persialaisia joukkoja vastaan ja että spartalaiset saisivat vastaansa persialaisten kreikkalaiset liittolaiset. Persialaisten onnistui kuitenkin katkaista kreikkalaisten huoltoyhteydet ja pakottivat heidät perääntymään uusiin asemiin.

Kun Mardonios huomasi, että kreikkalaiset olivat jättäneet asemansa, lähti hän seuraamaan heitä. Persialaiset saivat ensimmäiseksi kosketuksen spartalaisiin, jotka kuitenkin kestivät persialaisen ratsuväen ja jalkaväen hyökkäykset. Spartalaiset kukistivat persialaiset perusteellisesti ja itse Mardonios sai surmansa. Artabazos otti persialaiset komentoonsa ja antoi perääntymiskäskyn.

Herodotoksen mukaan vain 43 000 persialaista selvisi taistelusta hengissä.

Taistelun jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelun jälkeen Artabazos perääntyi takaisin Vähään-Aasiaan. Vaikka Persia tulevaisuudessa sekaantuikin kreikkalaisten asioihin, ei se kuitenkaan yrittänyt suoranaisesti vallata Kreikkaa samalla tavalla.

Kreikkalaiset pystyttivät Delfoihin Käärmepylväänä tunnetuin voittoa juhlistaneen muistomerkin, johon kirjoitettiin kaikkien helleenisen liiton kaupunkien nimet.[1]

  1. Serpent Column The Byzantine Legacy. Viitattu 8.2.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]