Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavalta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavalta
Республика Союза Горцев Северного Кавказа
1917–1921
lippu vaakuna

Valtiomuoto tasavalta
Pääkaupunki Temir-Han-Šura (nykyinen Buinaksk)
Viralliset kielet venäjä, avaari,
tšetšeeni, inguuši,
osseetti, kabari, balkaari
Valuutta tumen
Edeltäjä(t)  Venäjän keisarikunta
Liitettiin osaksi Vuoriston autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavallan johtajia.

Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavalta oli lyhytikäinen valtio Pohjois-Kaukasiassa vuosina 1917–1920. Nykyisin sen alueella ovat Tšetšenian, Ingušian ja Dagestanin tasavallat, jotka kuuluvat Venäjän federaatioon. Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavallan pinta-ala oli noin 400 000 neliökilometriä ja asukasluku noin 11 miljoonaa. Tasavallan pääkaupunki oli Temir-Han-Šura (nykyinen Buinaksk).

Pohjois-Kaukasuksen kansojen liitto perustettiin maaliskuussa 1917 ja samalla liitolle valittiin toimeenpaneva komitea. Komitean puheenjohtajana oli Abdul-Mežid Tšermojev, joka oli yksi Pohjois-Kaukasian kansallisen vapautusliikkeen johtajista. Pohjois-Kaukasuksen keskuskomitea hyväksyi Šamilin Nizamin (Šamilin perustuslaki vuodelta 1847) 5. elokuuta 1917.

Tasavalta perustettiin virallisesti 11. toukokuuta 1918, jolloin sille valittiin hallitus. Tasavallan johtomiehiä olivat muun muassa Said Šamil, Abdul-Mežid Tšermojev, Šeiklo Ali-Hadži Akuša ja Haidar Bamat. Said Šamil oli Šamilin lapsenlapsi. Hän oli myöhemmin perustamassa Itsenäisen Kaukasuksen komiteaa Saksassa vuonna 1924. Pohjois-Kaukasian vuoristotasavallan tunnustivat Turkki, Saksa ja Georgian demokraattinen tasavalta.

Kesäkuussa 1920 bolševikit valloittivat Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavallan ja sen hallitus joutui pakenemaan alueelta. Tammikuussa 1921 perustettiin Venäjän SFNT:n alaisuuteen kuulunut Vuoriston autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, joka käsitti Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavaltaa laajemman alueen.

  • J. "Objedinjonnyi Kavkaz" ("Yhdistynyt Kaukaasia"), No: 1-3 (30-32), München, 1954 (venäjäksi)
  • Levan Z. Urushadze, About the history of the question of unity of the Caucasian Peoples.- J. "Amirani", XIII, Montreal-Tbilisi, 2005, pp. 72–87 (georgiaksi, englanninkielinen tiivistelmä)