Polyfonia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esimerkki polyfoniasta. Perotinin - Alleluia nativitas.

Polyfoniseksi sanotaan moniäänistä musiikkia, jossa äänistä vähintään kaksi on itsenäisiä sekä rytminsä että melodiansa suhteen [1], eikä niitä voida selkeästi jakaa melodiaääneen ja sitä säestäviin ääniin. Polyfonian vastakohta on homofonia.

  1. Linnala, Eino. 1968. ("Itsenäisyys on kuitenkin käsitettävä suhteellisena, koska imitointi eli jäljittely on yksi tyylin keskeisiä keinovaroja.") Yleinen musiikkioppi 1. Jyväskylä: Gummerus. S. 274.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.