Pseudomonas aeruginosa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pseudomonas aeruginosa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Bakteerit Eubacteria
Pääjakso: Proteobacteria
Luokka: Gamma-Proteobacteria
Lahko: Pseudomonadales
Heimo: Pseudomonadaceae
Suku: Pseudomonas
Laji: aeruginosa
Kaksiosainen nimi

Pseudomonas aeruginosa
(Schroeter, 1872) Migula, 1900

Katso myös

  Pseudomonas aeruginosa Wikispeciesissä
  Pseudomonas aeruginosa Commonsissa

Pseudomonas aeruginosa on gramnegatiivinen aerobinen sauvabakteeri. Pseudomonas on kasvuolosuhteiden suhteen vaatimaton: se vaatii kasvaakseen vain minimalistisesti ravintoa, pysyy hengissä vaihtelevissa lämpötiloissa (4–42 °C) ja on luonnostaan resistentti monille antibiooteille ja desinfektioaineille. Se pystyy myös kehittämään nopeasti vastustuskyvyn käytetyille mikrobilääkkeille. Pseudomonasta löytyy laajalti ympäristöstä, kuten uima-altaista, vesistöistä, ruoka-aineista, kosteilta alueilta ja sairaaloiden tai muiden laitosten lattioilta ja pinnoilta.[1]

Pseudomonas aiheuttaa harvoin sairauksia terveillä henkilöillä, mutta se voi kolonisoida hengitysteiden ja ruuansulatuskanavan limakalvoja sairaalapotilailla, jotka ovat esimerkiksi hengityskoneeseen kytkettyinä tai joita hoidetaan laajakirjoisilla antibiooteilla. Pseudomonas onkin yleinen ja vaarallinen sairaalainfektioiden aiheuttaja. Pseudomonaksen aiheuttamaa keuhkokuumetta esiintyy erityisesti henkilöillä, joilla on immuunijärjestelmän puutos, kystinen fibroosi tai muu krooninen keuhkosairaus. Palovammoihin voi tulla vakava pseudomonasinfektio, ja myös muut bakteerin aiheuttamat iho- ja pehmytkudosinfektiot ovat yleisiä. Muita pseudomonasinfektioita ovat korvatulehdukset, virtsatieinfektiot, silmätulehdukset, sepsis ja endokardiitti.[1] Pseudomonas aeruginosaa voidaan torjua tobramysiinilla, joka on aminoglykosidiantibiootti.

Pseudomonasta tavataan usein myös virtsarakosta, jossa se ei yleensä aikaansaa vakavaa tautia.[2]

Matabelemuurahainen hoitamassa haavoittunutta lajitoveriaan

Etelä-Afrikassa elävät matabelemuurahaiset (Megaponera analis) käyttävät termiittien puremista aiheutuvaa pseudomonasinfektiota vastaan valmistamiaan antimikrobisia yhdisteitä ja proteiineja ja pelastavat näin lajitoveriensa henkiä[3].

  1. a b Murray PR, Rosenthal KS, Kobayashi GS, Pfaller MA (2002). Medical microbiology. Mosby, 4th edition. ISBN 0-323-01213-2
  2. Marttila, Jussipekka: Virtsatulehdus (virtsatieinfektio): oireet ja hoito terve.fi. 19.10.2010. Viitattu 7.11.2017.
  3. Pinola, Marko: Muurahainenkin osaa hoitaa haavoja. Mediuutiset, 12.1.2024, s. 10. Alma Talent.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]