Reims-Gueux

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reims-Gueux
Sijainti Reims, Ranska
Koordinaatit 49°15′14.67″N, 3°55′50.02″E
Valmistumisvuosi 1925
Radan pituus 8,302 km
Mutkia 7
Rataennätys 2,11.3 (Lorenzo Bandini, Ferrari 1966)
Suurimmat tapahtumat Formula 1, Reimsin 12 tunnin ajo
Formula 1
Kilpailun pituus 48 kierrosta
Ensimmäinen GP 1950
Viimeinen GP 1966
Grand Prix’itä ajettu 11
Eniten voittoja Juan Manuel Fangio (3)
Reims-Gueux'in rata vuosina 1950-1951

Reims-Gueux oli kolmion muotoinen kilparata lähellä Reimsiä, Ranskassa.[1] Siellä on ajettu Formula ykkösten sekä moottoripyöräilyn maailmanmestaruussarjaa. Rata rakennettiin 1925 kulkemaan julkisia teitä ranskalaisten Thillois'n ja Gueux'n välille. Radalla oli kaksi pitkää suoraa kylien välillä, joten kilpatallit virittivät autonsa kulkemaan maksiminopeutta. Radan omistajat kaatoivat puita sekä purkivat taloja saadakseen radasta vielä nopeamman. Vuonna 1952 rataa muokattiin niin, että se ohitti Gueux'n kylän. Tämän jälkeen rataa kutsuttiin yleisesti Reimsiksi.

Ensimmäinen kilpailu, joka ajettiin radalla, oli Marnen Grand Prix. 1950 ajettiin ensimmäinen Formuloiden Ranskan Grand Prix sen ensimmäisellä kaudella.[1] Ykköset jättivät radan 1966, mutta pysyvästi se suljettiin vasta 1972 taloudellisten ongelmien takia. Rataa on vielä jäljellä varikon läheisyydessä.

Kausi Voittaja Talli Raportti
1932 Tazio Nuvolari Alfa Romeo Raportti
1938 Manfred von Brauchitsch Mercedes-Benz Raportti
1939 Hermann Müller Auto-Union Raportti
1948 Ranska Jean-Pierre Wimille[2] Auto-Union Raportti
1949 Monaco Louis Chiron[3] Talbot-Lago Raportti
Kausi Voittaja Talli Raportti
1950 Argentiina Juan Manuel Fangio[4] Alfa Romeo Raportti
1951 Argentiina Juan Manuel Fangio
Italia Luigi Fagioli[5]
Alfa Romeo Raportti
1953 Yhdistynyt kuningaskunta Mike Hawthorn[6] Ferrari Raportti
1954 Argentiina Juan Manuel Fangio[7] Mercedes Raportti
1956 Yhdistynyt kuningaskunta Peter Collins[8] Ferrari Raportti
1958 Yhdistynyt kuningaskunta Mike Hawthorn[9] Ferrari Raportti
1959 Yhdistynyt kuningaskunta Tony Brooks[10] Ferrari Raportti
1960 Australia Jack Brabham[11] Cooper Raportti
1961 Italia Giancarlo Baghetti[12] Ferrari Raportti
1963 Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark[13] Lotus Raportti
1966 Australia Jack Brabham[14] Brabham Raportti
  1. a b Reims-Gueux Circuits. ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  2. 1948 ACF GP ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  3. 1949 French GP ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  4. French Grand Prix 1950 ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  5. Fangio wins in Fagioli's car ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  6. Hawthorn wins a French epic ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  7. Mercedes a class apart on return to competition ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  8. Collins wins again to take championship lead ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  9. Hawthorn wins on Fangio's farewell ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  10. Brooks conquers conditions as rivals wilt ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  11. Brabham wins again as rear engine powered cars dominate ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  12. Baghetti makes history with debut win ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  13. Clark makes it a hat-trick ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  14. Brabham makes history with Reims win ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.