Serapis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Serapista esittävä patsas Museo Pio-Clementinossa Vatikaanissa.

Serapis (m.kreik. Σέραπις) eli Sarapis (Σάραπις, alkuperäinen muoto) oli alkuaan hedelmällisyyden jumala, sittemmin kuoleman ja sairauden jumala, jolta pyydettiin myös terveyttä. Alun perin Serapista palvottiin Vähän-Aasian Sinopessa. Tacituksen ja Plutarkhoksen mukaan Ptolemaios I vei Serapiksen palvonnan muinaiseen Egyptiin. Hän pyrki poliittisista syistä tekemään Serapiksesta valtionjumalan ja tarjosi Serapis-kulttia myös kreikkalaisille. Egyptiläiset eivät ottaneet Serapista valtionjumalakseen, vaan samaistivat sen omaan Osiris-Apis-jumalaansa eli kuoltuaan Osiriksena palvottuun Apis-härkään. Näin Serapiksesta tuli manalan ja kuoleman jumala. Kreikkalaiset antoivat Serapikselle Zeuksen ja Haadeen piirteitä. Kuvissa Serapiksella on Zeuksen kasvonpiirteet, pitkä puku ja päässä modius eli tähkillä koristettu jyvämitta.[1][2]

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  2. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]