Sopimus Kaspianmeren laillisesta asemasta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
sopimuspaikka

Sopimus Kaspianmeren laillisesta asemasta on Kaspianmeren rantavaltioiden Azerbaidžanin, Iranin, Kazakstanin, Turkmenistanin ja Venäjän vuonna 2018 solmima sopimus, joka määrittelee Kaspianmerta ja sen käyttöä koskevia asioita. Sopimus allekirjoitettiin Aqtaw’ssa, Kazakstanissa 12. elokuuta 2018.

Kaspianmeren käytöstä on riidelty Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien, jolloin alueelle syntyivät uudet valtiot Venäjä, Azerbaidžan, Kazakstan ja Turkmenistan. Maat ovat kiistelleet ja tehneet erinäisiä sopimuksia vesialueen jakamisesta. Kaspianmeren pohjassa on energiavarantoja, kuten useita öljykenttiä, joita kukin valtio haluaisi hyödyntää.[1]

Sopimuksessa päätettiin, että Kaspianmeri määritellään mereksi, vaikka se on joskus luokiteltu järveksi. Jos se olisi luokiteltu järveksi, olisi se pitänyt jakaa tasan kaikille. Mereksi luokiteltuna sopimus myöntää kullekin rantavaltiolle yli 28 kilometriä aluevesiä pinnalla sekä lisäksi 19 kilometriä yksinomaista kalastusoikeutta. Jokainen rantavaltiosta saa käyttää energiavarantoja omilta aluevesiltään.[2][3]

Aluevesien ulkopuolinen alue on yhteisessä käytössä. Meren pohja kuitenkin tullaan jakamaan jotenkin. Esimerkiksi Iranin presidentti Hassan Rouhani painotti, että tarkoista rajoista täytyy vielä sopia tulevaisuudessa.[4]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Convention on the legal status of the Caspian Sea