Suomen Vesiensuojelun Keskusliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto on perustettu 23.11.1973.[1] Liiton nimi vaihtui Suomen Vesiensuojelun Keskusliitoksi 27.1.2023. Liittoon kuuluu alueellisten jäsenyhdistyksiensä[2] kautta noin 130 teollisuuslaitosta ja valtaosa Suomen kunnista. Keskusliitto järjestää alan koulutusta, tiedottaa, antaa lausuntoja ja kannanottoja sekä pyrkii vaikuttamaan vesiensuojelutyöhön laajasti.

Vesiensuojelun ideana on toimia yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi yhteiskunnallisesti. Vesiensuojelun tulokset kohdistuvat ja hyödyttävät vesiluontoa, yhteiskuntaa ja kansalaisia. Vesiensuojeluyhdistykset eivät tuota toiminnallaan taloudellista etua jäsenilleen.

Suomen Vesiensuojelun Keskusliitto ry edustaa alueellisia vesiensuojeluyhdistyksiä yhteisissä asioissa suhteessa valtionvaltaan ja muihin julkisiin yhteisöihin. Alueellisen vesiensuojeluyhdistystoiminnan tavoitteena on saada kunnat, kaupungit, kansalaisjärjestöt ja toiminnanharjoittajat toimimaan yhteisen vesiensuojelutavoitteen, puhtaiden vesien puolesta. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen on haaste, jonka onnistumiseksi paikallisen, konkreettisen ja tehokkaan toiminnan organisointi on ehdoton edellytys.

Keskusliitto kokoaa yhteen n. 320 alan asiantuntijan osaamisen. Keskusliitolla on 13 asiantuntijaryhmää, joissa alueellisten vesiensuojeluyhdistysten asiantuntijat toimivat. Keskusliitto vaikuttaa osallistumalla vesiensuojelua edistävien toimikuntien työskentelyyn ja antamalla lausuntoja muun muassa mietinnöistä ja lakiesityksistä.

Keskusliiton jäsenten, alueellisten vesiensuojeluyhdistysten työn tuloksena valmistuu vuosittain noin 750 vesistöraporttia, 1350 puhdistamoraporttia, 4500 talousvesilausuntoa ja näiden lisäksi 750 muuta selvitystä ja lausuntoa. Vesistöjen tarkkailu ja tarkkailuraportointi perustuu lainsäädäntöön[3][4]. Lisäksi alueelliset vesiensuojeluyhdistykset ovat mukana lukuisissa vesiensuojeluhankkeissa. Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten toiminta ja sen tulokset ovat 1960-luvulta alkaen parantaneet konkreettisesti vesien tilaa Suomessa.

Keskusliiton tehtävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusliiton keskeisenä tehtävänä on pyrkiä edistämään vesiensuojelua antamalla lausuntoja ja kannanottoja eduskunnalle ja valtion viranomaisille sekä tiedottamaan niistä medialle. Keskusliiton edustajat osallistuvat asiantuntijoina erilaisten säädöksiä ja menetelmiä valmistelevien työryhmien työhön. Keskusliitto myös kokoaa vesistötietoa ja vesiensuojelun opasmateriaalia  kansalaisten ja viranomaisten käyttöön sekä järjestää ympäristönäytteenottajien sertifiointikoulutusta. Keskusliitto myös osaltaan kehittää jäsenyhdistysten henkilökunnan ammattitaitoa järjestämällä koulutuspäiviä.

Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesiensuojeluyhdistykset toimivat alueensa luotettavina vesistötietopankkeina. Yhdistysten asiantuntijoilla on vankka kokemus vesialan tutkimuksessa ja vesistöjen tilan kohentamisessa.

Kun yhdistykset toteuttavat toimialueillaan valtakunnallisesti merkittäviä yleishyödyllisiä tutkimushankkeita, jaetaan näistä saatu tutkimustieto valtakunnallisesti.

Yhdistysten tekemiin tutkimuksiin kuuluvat pohjavesi- ja vesistötutkimukset kattaen fysikaalis-kemiallisten menetelmien lisäksi kalasto- ja pohjaeläintutkimukset ja muut biologiset määritykset sekä pohjasedimenttitutkimukset. Jätevedenpuhdistamoiden tarkkailu ja hajajätevesikysymysten ratkaisut ovat tärkeä osa toimintaa.

  1. Yhdistysrekisterin tietopalvelu Yhdistysrekisterin tietopalvelu. Viitattu 23.2.2023.
  2. Yhteystiedot Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Viitattu 23.2.2023.
  3. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Vesilaki 587/2011 www.finlex.fi. Viitattu 23.2.2023.
  4. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Valtioneuvoston asetus vesienhoidon… 1040/2006 www.finlex.fi. Viitattu 23.2.2023.