Suomen luontopaneeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen luontopaneeli on ympäristöministeriön alkujaan vuonna 2015 asettama monitieteinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävä on edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa asioissa.[1][2] Luontopaneelin toimikaudet ovat nelivuotisia.[2] Ensimmäisellä toimikaudella 2015–2018 paneelin puheenjohtajana toimi professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta[2] ja toisella kaudella 2019–2022 puheenjohtajana toimii professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.[3] Luontopaneeli on perustettu tukemaan Suomen hallitusta kansainvälisen hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystemservices) toiminnassa. Tätä tehtävää se toteutti aluksi toteuttaa osallistumalla IPBES:in täysistunnoissa käsiteltävien asioiden valmisteluun.[2] Vuodesta 2020 lähtien Suomen IPBES-paneeli on eriytetty Suomen luontopaneelista.[4]

Suomen hallitusta tukevan työn lisäksi paneeli nostaa luonnon monimuotoisuutta koskevia asioita julkiseen keskusteluun kääntämällä ja soveltamalla kansainvälisten IPBES-arviointiraporttien politiikkasuosituksia Suomen oloihin sopiviksi sekä järjestämällä julkisia seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Kevään 2019 eduskuntavaalien alla paneeli järjesti Päättäjien luontotentti -nimisen keskustelutilaisuuden yhdessä Ympäristötiedon foorumin, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Jyu.wisdom-yhteisön, Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin ja Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön kanssa.[5] Tilaisuudessa julkaistiin myös Jyu.wisdow-yhteisön ensimmäinen Wisdom Letters[6], joka tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvia vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi.

Luontopaneelit ja niiden kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen IPBES-paneeli (2015–2018)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäiseen IPBES-paneeliin koottiin sekä tieteentekijöitä että hallinnon viranhaltijoita sisältävä asiantuntijaryhmä. Puheenjohtajana oli professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta. Työ tehtiin virkatyönä. [7]

Toinen IPBES-paneeli (2019-2020)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen toinen IPBES-paneeli asetettiin alkujaan kaudelle 1.1.2019 – 31.12.2022. Kesken toimikautta IPBES-paneelin roolia kuitenkin muutettiin, koska sen rinnalle perustettiin enemmän ajatuspaja- ja asiantuntijaelintyyppinen Suomen luontopaneeli hallituksenvälistä IPBES-työtä tekevän paneelin rinnalle. Toisen IPBES-paneelin puheenjohtajaksi nimettiin Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho.[3]

Suomen luontopaneeli (2020–2023)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen luontopaneelin rooli eriytettiin tieteelliseksi, Suomen ilmastopaneeli muistuttavaksi ajatuspajaksi ja asiantuntijaelimeksi. Luontopaneelin jäseniksi valittiin:[4]

  1. Luontopaneeli www.luontopaneeli.fi. Viitattu 16.1.2020, päivitetty 3.9.2021. (suomeksi)
  2. a b c d Kansallinen IPBES-paneeli (Asiakirja: Asettamispäätös 4.5.2015 Ympäristöministeriö) Valtioneuvosto. Viitattu 16.1.2020.
  3. a b Kansallinen IPBES-paneeli. Asettamiskirje 29.11.2018, työryhmän uudelleenasettaminen ajalle 01.01.2019-31.12.2022 Valtioneuvosto. Viitattu 16.1.2020.
  4. a b Ympäristöministeriö nimitti uuden luontopaneelin edistämään tieteen ja politiikan vuoropuhelua 21.4.2020. Ympäristöministeriö, ymparisto.fi. Viitattu 3.9.2021.
  5. Päättäjien luontotentti 2019 Ympäristötiedon foorumi. 7.2.2019. Viitattu 16.1.2020.
  6. Janne Kotiaho, Jari Niemelä, Ilari E. Sääksjärvi, Leif Schulman, Mikko Mönkkönen, Christoffer Boström: Elonkirjo ehtyy: suosituksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Wisdom Letters, 1/2019. Jyväskylän yliopisto, JYU.Wisdom - School of Resource Wisdom. Artikkelin verkkoversio.
  7. Suomen IPBES-paneelin asettaminen (pdf) 4.5.2015. Ympäristöministeriö. Viitattu 3.9.2021.