Suvantokatu (Joensuu)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suvantokatu on itä-länsisuuntainen katu Joensuun keskustassa. Se johtaa Pielisjoen rannasta Suvantosillalta Rantakadulta Länsikadulle Mehtimäen urheilupuiston laitaan. Nimensä katu on saanut sijaintinsa mukaan Pielisjoen suvannosta.

Kadun varren rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1893-96 valmistunut Johanssonin talo Suvantokadun varrella.

Suvantokadun varrella on eteläpuolella, joelta päin alkaen:

  • Johanssonin talo, Rantakatu 11, (arkkitehti Emil Gustafsson, 1893, käytetty myös nimeä Johnssonin talo). Toiminut turistihotellina ja poliisilaitoksena (1953–1982).[1] Remontoitu vuonna 2022 pienyritysten toimitilaksi ja hotelliksi nimellä Johanssonin talo 1849.[2][3]
  • Wanha Kulma, Rouge Bar & Bistro (2022)
  • Citymarket (1980), ulko- ja sisätilaremontti valmistui 2023
  • Koulukadun pysäköintikenttä
  • K-Market (entinen Iso-Etu ja Valintatalo), purettu 2022
  • Useita asuinkerrostaloja

Suvantokadun varrella on pohjoispuolella, joelta päin alkaen:

  • Taitokortteli
  • Surakan talo (1849), ravintola Suvannon Santra
  • Piiroisen talo, entinen ravintola Rousti
  • Kiinteistö Oy Tori-Suvanto (1981), jossa muun muassa ylioppilaskunnan kokoustila Suvas ja vanhusten kohtaamispaikka Torikievari.
  • ravintola Mikko
  • ravintola Kielo (taloyhtiö Koivulan kulma, 1956)
  • entinen Pelastusarmeijan talo (1971)

Poikkikatuja ovat joelta päin luettuna Torikatu, Kauppakatu, joka on myös kävelykatu Suvantokadulta pohjoiseen, Kirkkokatu, Koulukatu, Kalevankatu, Merimiehenkatu ja Sepänkatu.

Liikennevalot ovat Torikadun, Kauppakadun ja Kirkkokadun risteyksissä. Liikenneympyröitä on Rantakadun ja Koulukadun risteyksissä. Suvantokatu on liikenneympyröitä lukuun ottamatta etuajo-oikeutettu katu.

Kadun pohjoislaidalla kulkee pyörätie Koulukadun ja Länsikadun välillä.

Koulukadun risteyksen liikenneympyrässä on Hannu Sirenin teos Rinkeli (2015).

  1. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  2. Johanssonin talo 1849 johanssonintalo.fi. Viitattu 6.9.2022.
  3. Aaro Virolainen: Vanha puutalo sai uuden elämän. Karjalainen, 15.9.2022, s. 8.