Tekoälytaide
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Pääosin lähteetön. |
| Osa artikkelisarjaa |
| Tekoäly |
|---|
_artificial_intelligence_icon.png){kind=icon} |
Tekoälytaide hyödyntää tekoälyä taiteen tuottamisessa. Tekoälytaiteessa hyödynnetään tekoälyn luomia teknologisia mahdollisuuksia taiteen luomisiin. Keskustelua tekoälyn hyödyntämisestä kuvataiteeseen on käyty 1960-luvun lopulta alkaen, mutta keskustelu on 2020-luvulla kiihtynyt generatiivisten tekoälysovellusten, kuten DALL-E ja Midjourney myötä.[1]
Tekoälyratkaisuja on tuotettu eri taiteen aloille. Yksi varhaisista tekoälyä taiteessaan hyödyntäneistä kuvataiteilijoista oli Harold Cohen (1927–2016). Cohenin AARON-tekoälyprojektiksi, joka loppui Cohenin kuolemaan vuonna 2016. AARONin koodi ei ollut avointa, mutta Cohen jätti jälkeensä muistiinpanoja. Cohenin merkitys tekoälytaiteelle perustuu itsekehitettyihin ratkaisuihin, joita hän hyödynsi. Teosten lopputulos oli usein Cohenin täydentämää ja konseptilähtöistä.
Kritiikkiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kehittyneet syväoppimiseen perustuvat tekoälysovellukset kuten DALL-E ja Midjourney ovat virittäneet keskustelua tekoälyn tuottamasta taiteesta. Ne ovat herättäneet kritiikkiä, sillä ne perustuvat suureen lähdeaineistoon, joka sisältää tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia.[2][3] Esimerkiksi The International Association of Art (IAA) Europe ja saksalainen 42 eri luovan alan järjestön yhteenliittymä Initiative Urheberrecht ovat vaatineet Euroopan unionia suojaamaan taiteilijoiden tekijänoikeuksia ja toimeentuloa tekoälyteollisuudelta.[4][5]
Generatiivisten tekoälysovellusten avulla on voitettu jopa taidekilpailuja. Esimerkiksi tekoälyllä kilpailuun osallistunut kertoi halunneensa testata kilpailun käytäntöjä ja pohdintaa tekoälyn roolista taiteessa.[1][6] Tekoälysovellusten tapa käyttää laajoja aiempien taideteosten kuvakirjastoja nostaa kysymyksiä tekijänoikeuksien suojaamisesta: onko vanhojen teosten tällainen käyttö sallittua.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Atte Oksanen: Artificial intelligence in fine arts: A systematic review of empirical research Computers in Human Behavior: Artificial Humans. Elsevier. Viitattu 10.8.2023.
- ↑ Sarah Shaffi: ‘It’s the opposite of art’: why illustrators are furious about AI The Guardian. 23.1.2023. Viitattu 22.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Artists must be protected from piracy in the new world of AI The Guardian. 3.2.2023. Viitattu 22.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Executive Committee of IAA Europe: Calling for attention to the impact of generative AI on artists’ rights iaa-europe.eu. 1.6.2023. Viitattu 22.4.2024.
- ↑ Initiative Urheberrecht: Authors and Performers Call for Safeguards Around Generative AI in the European AI Act iaa-europe.eu. 19.4.2023. Viitattu 22.4.2024
- ↑ Burtsoff, Petri: Merkittävän valokuvakilpailun voittaja paljastui tekoälyn luomukseksi – ”Tässä on jotain mikä ei tunnu oikealta” Yle. 18.4.2023. Viitattu 28.4.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tekoälytaide Wikimedia Commonsissa
