Torinon asteikko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

  Torinon asteikolla mitataan asteroiditörmäyksen aiheuttamaa riskiä eli vaaraa. Torinon asteikon luku on tietenkin mielekästä arvioida vain Maan lähelle tulevalle asteroidille (NEO). Palermon asteikko on Torinon asteikkoa matemaattisempi. Torinon asteikko ulottuu nollasta kymmeneen.

Torinon asteikko

Harmittomia ovat luokat 0 - 1, tarkkailua vaativia 2 - 4, uhkaavia 5 - 7 ja varmoja törmäyksiä 8 - 10.

Riski on tietty lokero asteroidin liike-energiaa ja törmäystodennäköisyyttä esittävässä taulukossa. Esimerkiksi 1 kilometrin läpimittainen asteroidi, joka törmää maahan yli 99 % todennäköisyydellä, saa luvun 10. Tällainen törmäys tapahtuu vain kerran 100 000 vuodessa ja se aiheuttaa maailmanlaajuisen ilmastollisen katastrofin.

Harmittomia ovat kaikki alle 10-8 todennäköisyydellä törmäävät asteroidit sekä yli 20 metrin läpimittaiset asteroidit, joiden liike-energia on alle 1 Mt.

Nykyinen Torinon asteikko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torinon asteikko käyttää värikoodeja: valkoinen, vihreä, keltainen, oranssi, punainen. Värin lämpimyys kertoo törmäyksen vakavuudesta.

EI UHKAA (valkoinen)
0. Törmäyksen todennäköisyys on nolla tai äärimmäisen pieni, tai mahdollisen törmäyksen aiheuttama vaurio olisi mitätön. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi meteorit, jotka tuhoutuvat ilmakehässä ja aiheuttavat harvoin minkäänlaista tuhoa.
TAVANOMAISET (vihreä)
1. Useimmiten juuri löydetty asteroidi, jonka törmäyksen todennäköisyys on hyvin pieni ja joka ei vaikuta tavallista vaarallisemmalta. Uudet havainnot alentavat kohteen luokitusta usein luokkaan 0.
TÄHTITIETEELLISTÄ TARKKAILUA VAATIVAT (keltainen)
2. Löydetty asteroidi, joka näyttää tulevan normaalia lähemmäksi, muttei vaarallisen lähelle Maata. Varsinainen törmäys on hyvin epätodennäköinen, eikä vaadi varotoimenpiteitä. Uudet havainnot alentavat kohteen luokitusta usein luokkaan 0.
3. Löydetty Maan lähiohittaja, jolla on yli 1% todennäköisyys törmätä Maahan ja aiheuttaa paikallista tuhoa. Vaatii tähtitieteellistä tarkkailua. Alueen viranomaisille ilmoitettava, jos mahdollinen törmäys on alle 10 vuoden päässä. Uudet havainnot alentavat kohteen luokitusta usein luokkaan 0.
4. Löydetty Maan lähiohittaja, jolla on yli 1% todennäköisyys törmätä Maahan ja aiheuttaa alueellista tuhoa. Vaatii tähtitieteellistä tarkkailua. Alueen viranomaisille ilmoitettava, jos mahdollinen törmäys on alle 10 vuoden päässä. Uudet havainnot alentavat kohteen luokitusta usein luokkaan 0.
UHKAAVAT (oranssi)
5. Lähiohitus, johon liittyy vakava, mutta toistaiseksi epävarma alueellisen tuhon uhka. Vaatii uusia havaintoja törmäyksen mahdollisuuden varmistamiseksi. Alueen viranomaisille ilmoitettava, jos mahdollinen törmäys on alle 10 vuoden päässä.
6. Suuren kohteen lähiohitus, johon liittyy vakava, mutta toistaiseksi epävarma maailmanlaajuisen tuhon uhka. Vaatii uusia havaintoja törmäyksen mahdollisuuden varmistamiseksi. Hallinnolle on ilmoitettava varotoimenpiteiden tarpeesta, jos mahdollinen törmäys on alle 30 vuoden päässä.
7. Suuren kohteen hyvin läheltä tapahtuva ohitus, johon liittyy vakava, mutta toistaiseksi epävarma maailmanlaajuisen tuhon uhka. Vaatii uusia havaintoja törmäyksen mahdollisuuden varmistamiseksi. Hallinnolle on ilmoitettava varotoimenpiteiden tarpeesta, jos mahdollinen törmäys on alle 100 vuoden päässä.
VARMAT TÖRMÄYKSET (punainen)
8. Varma törmäys, joka kykenee aiheuttamaan paikallista tuhoa ja mahdollisen tsunamin, jos törmäys tapahtuu rannikolla tai merellä. Vastaava törmäys tapahtuu noin kerran 50-1000 vuodessa.
9. Varma törmäys, joka kykenee aiheuttamaan merkittävää alueellista tuhoa maahan osuessa ja mahdollisen suuren tsunamin mereen osuessa. Vastaava törmäys tapahtuu noin kerran 10 000-100 000 vuodessa.
10. Varma törmäys, joka kykenee aiheuttamaan maailmanlaajuisen ilmastokatastrofin riippumatta siitä, osuuko se maahan vai mereen ja siten uhkaamaan koko tulevaisuuden sivilisaatiota. Vastaava törmäys tapahtuu alle 100 000 vuoden välein.

Esimerkiksi Siperiassa tapahtunut Tunguskan räjähdys kuuluu luokkaan 8. Tunguskan räjähdyksen, joka kaatoi metsää muutaman tuhannen neliökilometrin alalta, aiheutti todennäköisesti suuri, löyhä kivimeteoriitti.

Esimerkiksi Apophis kuuluu luokkaan 0-1.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]