Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Wikipedian kirjoittajia/ylläpitäjiä haastattelututkimukseen

siirretty kysy vapaasti -kahvihuoneesta. --Zache (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 11.37 (EEST)

Hei,

Olen tutkimusavustaja Helsingin yliopiston tutkimusprojektissa Heuristics of Doubt: Information Foraging in Digital Media Environments, jossa tutkimme tavallisten ihmisten ja asiantuntijoiden strategioita erotella verkossa todenmukainen tieto virheellisestä tiedosta. Etsimme viestinnän ja faktantarkistuksen asiantuntijoita haastateltaviksi. Faktantarkistus on keskeinen osa Wikipedia-artikkeleiden kirjoittamisessa niin kysyn, jos täältä löytyisi kiinnostuneita kirjoittajia tai ylläpitäjiä, jotka olisivat valmiita kertomaan heidän faktantarkistusprosessistaan?

Teemme haastatteluja toukokuun aikana. Ne kestävät noin 45 minuuttia, toteutetaan verkon välityksellä ja nauhoitetaan. Jos löytyy kiinnostuneita niin lähettäkää minulle sähköpostia osoitteeseen hy-tutkimus(at)outlook.com.

Asiantuntemuksenne rikastuttaisi tutkimustamme suuresti! Master Kapusta (keskustelu) 10. toukokuuta 2024 kello 09.42 (EEST)

Kannattais varmaan liittää mukaan sellaista tietoa mistä ilmenee, että tutkimus on HY:ssä toteutettu. Edellä sitä väitetään, mutta tarjotaan Microsoftin sähköpostiosoitetta, ei tämän yliopiston tyypillistä helsinki.fi -loppuista sähköpostitunnusta. Ei kerrota kenen rahoittamana, millä yliopiston laitoksella tutkimus tehtäisiin ja kuka on tutkimuksen vastuullinen tekijä ja ohjaaja tai johtaja. Eli nyt ei ole kerrottu riittävästi faktaa, että kyselyn voi suht varmasti erottaa jopa vihamielisestä tai rikollisesta tietojenkalastelusta! Siksi toive: Täsmällisempää tietoa, faktaa peliin: Minkä laitoksen tutkimus, kuka on vastullinen tutkija ja mitkä ovat hänen yhteystietonsa? Voi linkittää esimerkiksi HY:n vastaaville sivuille: laitos X, tutkija YY, vastuullinen dosentti/proffa ZZ. Ja jos on ulkopuolinen rahoitus, sen voinee mainita? Wikipedistit voivat sitten vaikka hakea yliopiston puhelinluettelon ja varmentaa, että on validi tutkimus... Olisiko tallenne ääni- vai videotallenne? Onko nimimerkillä osallistuminen mahdollista? --Paju (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 07.33 (EEST)

Toisaalta, aika pienellä vaivalla Tutkimusportaalista löytyy haulla osin Koneen Säätiön rahoittama, ilmeisesti Aleksanteri-instituutin puitteissa toteutettava hanke Heuristics of Doubt: Information Foraging in Digital Media Environments, ja sieltä hankkeen konteksti ja nimiä, joista vastaava dosentti on ainakin itselleni tuttu. Vaan voinee arvon tutkija tai tutkimusavustaja itsekin vastata peruskysymyksiin ja lukijoitaan vakuuttaa? Vihje: Muistelisin kysely- ja haastattelututkimuksen perusteiden opinnoista, että ainakin hankkeen esittely ja mahdollisten haastateltavien vakuuttaminen kannattaa tehdä vakuuttavasti, ei kepoisesti. Faktoja kannattaa jaella, niin helpommin saa tutkimukseen osallistujia.--Paju (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 07.33 (EEST)

Minulle tuli samoja kysymyksiä mieleen kuin Pajulle eli mm. se, että viesti on allekirjoitettu wikitapaan vain keksityllä nimimerkillä, mutta Paju kirjoitti julkisen epäilyn vielä kattavammin. Tulipa mieleen, alkoiko tutkimusaineiston keruu jo täällä, eli näinköhän tuo aloitus oli muotoiltu jo ensimmäiseksi "faktantarkastustestiksi" meille Wikipedisteille. Sen verran kerron haastattelujen kapustelijalle, että vaikka ylläpitäjät eivät ole sen huonompia kuin muutkaan täällä, he eivät toimi artikkeleissa mitenkään muista poikkeavalla tavalla, vaan jokainen muokkaaja on vastuussa siitä, että hän tarkastaa itse käyttämänsä lähteet, ja samalla velvollinen sietämään sitä, että muut tarkastavat hänen muokkauksensa ja sitä kautta myös katsovat tiedon lähteeseen. Onnea ja menestystä tutkimukseen! Juuri äsken toivoin, että olisi oikeaa tutkimusta eikä vain Facebook-kavereilta kyselyjä asioista, jotka edes osittain liittyvät Wikipediaan tai tiedon metsästämis-keräämiseen. Terveisin Pxos (keskustelu), jolla on tapana kirjoittaa tarkistus a-kirjaimella 14. toukokuuta 2024 kello 18.07 (EEST).

Tutkimuksessa (?) tehdään aika rohkea oletus, että on olemassa jokin faktantarkistusprosessi. Se kuulostaa aika juhlalliselta, melkein pompöösiltä. Toki wikipedisteissä on heitä (meitä), jotka vaivautuvat tarkistamaan faktoja, mutta eiköhän kyse ole ennemminkin monipuolisesta ja kriittisestä lähteiden käytöstä. Faktantarkistuksen käsitekin lienee historiallisesti keksitty tietynlaiseen tilanteeseen ja työnjakoon. Ainakin on syytä ottaa huomioon se mahdollisuus, että "prosessi" on hajautunut: joku pläjäyttää uskomansa faktan (lähteineen) ja joku toinen (toivottavasti) tarkistaa. Juha Kämäräinen (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 18.35 (EEST)

Nyt kun keskustelua syntyi tänne niin kiinnitin huomiota myös sanaliittoumaan "tavallisten ihmisten ja asiantuntijoiden ratikoita". Toivottavasti tuo ei ole kovin binäärinen joko–tai-asetelma, koska Wikipedistit ovat lähtökohtaisesti tavallisia ihmisiä, jotka käyttävät asiantuntijoiden ja muiden influensserien tuotantoa lähteenä. Wikipedia ei ole asiantuntijaorganisaatio ja täällä on parhaimmillaan vain w-pediantuntijoita. Haastattelujen sijasta voisitte tutkia ennemmin vaikkapa Wikipedian käytäntöjä kuten Wikipedia:Tarkistettavuus, joka on suuntaviivana toiminnalle. Ennen tekemääni kielenhuoltoa siellä ei muusta juuri puhuttukaan kuin "tarkistamisesta". --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 19.03 (EEST)

Kiitos kaikille kommenteista ja palautteesta. Pahoittelut tutkimuksen suppeasta kuvauksesta, olen vasta aloitteleva tutkimusavustaja enkä ollut varma mitkä tiedot olivat oleellisia ilmoittaa. Avoimet tutkimuskutsut ovat minulle vielä uusia. Opin kuitenkin tästä ja teen seuraavalla kerralla paremmin. Saimme tarpeeksi haastateltavia täältä niin kiitän kaikkia kiinnostuneita! Master Kapusta (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

Kirjastossa työskentelevä wikipedisti

Hei! Haluaisin haastatella Marginaalimerkintöjä-hankkeen blogiin kirjastossa työskentelevää wikipedistiä, mielellään tällä viikolla. Haastattelu voidaan toteuttaa tarvittaessa anonyymisti, esimerkiksi Google Docsin kautta. Halukkuudestaan voi kertoa laittamalla mulle mailia tällä sivulla löytyvään osoitteeseen. Haastattelu liittyy hankkeemme työpajojen markkinointiin, järjestämme niitä syksyllä kaksi, ensin Jyväskylässä, sitten Helsingissä. Työpajat ovat maksuttomia. Kiitos jo etukäteen avusta! Jjanhone (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 10.32 (EEST)

Wikiprojekti:Jääkiekko-sivun muokkaaminen

Onko sivulla Wikiprojekti:Jääkiekko joitain tavalliselle ihmiselle käsittämättömiä asetuksia? Jo se ihmetyttää, että väliotsikoiden kohdalla ei ole perinteisiä muokkauslinkkejä, mutta vielä enemmän ihmetyttää, että eilen sivuun tekemäni muokkaus näkyy muokkaushistoriassa muiden muokkausten tavoin mutta sillä ei ole ollut mitään vaikutusta sivun tekstisisältöön. (Kysymys on tässä tuvassa, kun en tiedä, onko villakoiran ydin tekninen vai filosofinen.) --Lax (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 09.12 (EEST)

Siinä on jotain wikikoodia jonka takia se tiputtaa edit-linkit pois. Tuohon ei ollut vaikutusta tekstisisältöön, niin uskoakseni muokkaisit wikikoodissa eri kohtaa kuin kuvittelit muokanneesi. --Zache (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 09.20 (EEST)

Minulle versiot ennen ja jälkeen muokkauksesi kyllä näyttävät erilaisilta. Olet siis poistanut Kielet-laatikosta käyttäjiä, mutta tarkoititko poistaa ylemmästä osiosta? -86.114.239.249 15. toukokuuta 2024 kello 09.22 (EEST)

Hups, joo... Kylläpä silmäni harittivat. Homma kunnossa, kiitokset molemmille avusta. --Lax (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 09.30 (EEST)

Yrityssivut lähteenä

IP 176.72.65.221 kirjoittaa sinänsä asiallisia ruoka-artikkeleita mutta lähteenä näyttää olevan yritysten mainossivuja. Jotten tekisi mitään mistä tulee joltakulta sapiskaa, kysytään varmuuden vuoksi, voiko mainoslähteet poistaa. Huomautin kyllä jo IP:tä, mutta sama peli jatkuu. Hyviä lähteitähän on olemassa kaikenlaisille ruoka-asioille ilman että tarvitsee mainostaa tiettyä valmistajaa tai myyjää, kuten Arlaa tai Smelly cheeseä. --abc10 (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 14.17 (EEST)

Käyttääkö hän aina saman valmistajan sivua? Jos käyttää, niin taitaa olla mainostarkoituksessa tehtyjä artikkeleja.--MAQuire (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 14.25 (EEST)

Olisin käynyt katsomassa mutta kun IP:tä ei ole vaivauduttu linkittää niin en minäkään laskuuttani viitsi sitä copy-pasteta minnekään :P. --Linkkerpar^keskustelu 15. toukokuuta 2024 kello 14.38 (EEST)

176.72.65.221 (keskustelu) Luurankosoturi ✉️ 15. toukokuuta 2024 kello 14.54 (EEST)

Tarkoituksena oli lähinnä kertoa käyttäjälle että jos haluaa että käyttäjän kysymys käsitellään niin sen käsittelystä kannattaa tehdä niin helppoa että joku viitsii nähdä vaivaa, eli siis wikilinkitys tai hyperlinkki, diffit tarvittaessa, jne. Kaikista vaivaattomin on on tälläinen molemmille laiskoille, kysyjä tai ilmoittaja ei jaksa linkittää ja minä en jaksa copy-pasteta :P. --Linkkerpar^keskustelu 15. toukokuuta 2024 kello 15.11 (EEST)

Ovat näköjään monien eri yritysten sivuja, joten mainostarkoituksesta ei liene kysymys. Kai se kaupallinen lähdekin on parempi kuin ei lähdettä ollenkaan, joten en poistaisi lähteitä, jos ei samalla laiteta parempaa tilalle. -86.114.239.249 15. toukokuuta 2024 kello 14.55 (EEST)

Kävin hänen viisi ensimmäistä artikkeliaan läpi ja nuo mitä hän on noiden lähteiden perusteella kirjoittavat vaikuttaa eri yritysten mielipiteiltä ja leivontatavoilta. Mun mielestä sen verran huonot lähteet, että ehkä artikkelitkin voisi poistaa? Luurankosoturi ✉️ 15. toukokuuta 2024 kello 15.14 (EEST)

Jos on noin, niin sitten on monimutkaisempi ongelma. Mutta lähdettä en lähtisi yksinään poistamaan. Totuus kuitenkin on, että artikkeli on kirjoitettu tuota lähdettä käyttäen ja kirjoittamisessa käytetyt lähteet tulee artikkelissa näkyä.--MAQuire (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.24 (EEST)

Samaa mieltä. Tällä on joskus artikkeleita joissa ei ole lähteen lähdettä alun perin eikä niitä silti poisteta. --Linkkerpar^keskustelu 15. toukokuuta 2024 kello 15.27 (EEST)

Eikös ole eri asia, ettei ole lähdettä kuin että lähteet ovat huonoja? Luurankosoturi ✉️ 15. toukokuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Tottahan toki. Olemattoman lähteen rinnalla huonokin lähde on hyvä. --Linkkerpar^keskustelu 15. toukokuuta 2024 kello 15.51 (EEST)

On tullut itsekin aikoinaan käytettyä tuommoisia lähteitä paljonkin, kun yksinkertaisesti mitään muuta ei ollut saatavilla. Ei nuo minun mielestäni täysin roskaa ole, kunhan ei tosiaan mainosteta lähteen käytettyä yritystä millään tavoin, vaan kertoo asioista mikä tahansa merkki tyyppisesti. Eli siis jos Valion artikkelissa lukee, että pitää käyttää Valion maitoa, kirjoittaa artikkeliin, että tuote tarvitsee maitoa riippumatta valmistajasta. --Pietiboii (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.31 (EEST)

Niin, mutta eri merkeillä on omat niksinsä, leivontatapansa ja mielipiteensä. Mun nähdäkseni juuri tällaisia nuo käytetyt lähteet ovat. Luurankosoturi ✉️ 15. toukokuuta 2024 kello 15.38 (EEST)

Yhteenvetoni jäi kesken vahingossa, mutta poistin juuri tässä muokkauksessa pelkästään Arlan sivuilla olleen toteamuksen mahdollisista ruokakomboista. Tuon voi kumotakkin, jos joku näkee sen tarpeelliseksi. Mielestäni kuitenkin tuollaisille väitteille tarvittaisiin vain erillinen lähde, jossa väitettä puolustavat vaikkapa tunnetut ruokatoimittajat. --Pietiboii (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.41 (EEST)

Siinä heti yläpuolella antaa Maldon-suolafirma vastaavan lisukeohjeen, miksi se sai siis jäädä? Kotivalo (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Eikös täällä ole ollut tapana siirtää osa faktankurkistusvastuusta lukijallekin? Ongelmamallineita on käytettävissä ja lisääkin luotavissa, joten kai noihin voi lisätä tarvittaessa sellaisen. --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.34 (EEST)

Onhan meillä tosiaan malline Parempi lähde. Siihen voi tarkennukseen laittaa, että lähteessä neuvotaan käyttämään Arlan maitorahkaa, mutta todellisuudessa muukin maitorahka käy.--MAQuire (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.41 (EEST)

Löysin myös mallineen Malline:Kolmannen osapuolen, jossa tänään keskitytään epäneutraaliuteen (poistin vaikean tarkistettavuuden). --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 15.50 (EEST)

Arla on linkitetty 30 sivulle, ja niistä 19 eli lähes 2/3 on sellaisia artikkeleita, joissa lähteen tulisi olla neutraali, eli niissä ne ovat mainoslinkkejä. Joku jaksavainen voisi etsiä tilalle parempia, jos hän on sitä mieltä, ettei voi poistaa suoraan. Luultavasti on yrityksiä, joita mainostetaan paljon enemmän, mutta tästä voisi aloittaa, jos ei ole tähdellisempää tekemistä. --abc10 (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 14.07 (EEST)

Kumoamistyökalu artikkelia muokatessa

Onko täällä käytössä tai mahdollisuutta ottaa käyttöön jotain työkalua, jolla saisi kumottua oman muokkauksensa artikkelissa muokkauksen aikana. Eli siis vaikkapa jos luot artikkelia ja poistat sieltä jonkun massiivisen taulukon, jota teit tunnin, onko sen palauttamiseen mitään reversenappia muokkausnäkymässä? En itse löydä. Pietiboii (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 13.46 (EEST)

Hei! En tiedä onko olemassa mitään muokkausnäkymää, mutta ainakin tietokoneella muokatessa näppäinyhdistelmä Ctrl + Z pitäisi kumota viimeisimpänä tehty muutos. Ja jos haluat peruuttaa enemmän paina tuo yhdistelmä vaan uudelleen, niin palauttaa. Mutta jos haet takaa jotain millä voit kumota jonkun yksittäisen muokkauksen, ilman että kumoat samalla myös muut sitä ennen tehdyt, en osaa sanoa. Julius 12345 | Keskustelu 18. toukokuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Kiitos, kun kerroit! Sain toimimaan. --Pietiboii (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 14.03 (EEST)

Vinkiksi vielä, että toimii missä tahansa muuallakin, kuten tekstinkäsittelyohjelmissa. Julius 12345 | Keskustelu 18. toukokuuta 2024 kello 14.04 (EEST)

Hyvä tietää, en ole niin perillä näistä jutuista. --Pietiboii (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 14.04 (EEST)

Ole hyvä. Kysy vaan lisää, jos on jotain vastaavanlaista. Julius 12345 | Keskustelu 18. toukokuuta 2024 kello 14.06 (EEST)

Ja jos kumoilet liikaa Ctrl-Z:lla, niin Ctrl-Y:llä pääsee takaisinpäin aikajanalla. --Tappinen (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 15.03 (EEST)

Okei, tuota näppäinkomentoa olenkin miettinyt. Kiitoksia minunkin puolestani. Julius 12345 | Keskustelu 18. toukokuuta 2024 kello 16.46 (EEST)

Maalaat vain hiirellä sen kohdan jonka halist pois ja enterin päällä olevalla näppäimellä pyyhit sen.--MAQuire (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 16.48 (EEST)

Taiteilijanimi jalkapalloilijoilla

Kun aakkostin jalkapalloilijoita, siellä tulee vastaan "taiteilijanimi" sejase? Mitenkäs tämän sanan kanssa, onko käytäntö sanoa urheilijoita taiteilijoiksi yleismaailmallinen vai vain suomi-wikipedian? --Mattijamaija (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 18.36 (EEST)

Käytäntö kutsua urheilijan pseudonyymiä taiteilijanimeksi ei rajoitu wikipediaan eikä edes suomen kieleen. Ruotsiksi sanottaisiin artistnamn, englanniksi stage name. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 18.52 (EEST)

Stage name kattaa laajemman kirjon. Mutta jos se on vakiintunut muuallekin, niin ok. Sitten kysy vapaasti -kysymys: mitä tulee eläkkeelle jääneistä jalkapalloilijoista? Valmentajanpestejä on aika vähän siihen verraten. Kaikki eivät myöskään tienaa urallaan niin paljon että se riittäisi loppuiäksi. jos on nappulaiästä vain pelannut eikä opiskellut kuin pakolliset oppimäärät, niin kolmikymppisenä pitäisi kai jo miettiä mikä minusta tulee isona. --Mattijamaija (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 19.06 (EEST)

Jos puhutaan suomalaisesta pääsarjatasosta, niin osa yhdistää opinnot ja pelaamisen siten, että peliuran päättymisen jälkeen joku tutkinto jo on ja siirtyminen muuhun työelämään on helpompaa. Nykyään tällaiseen kaksoisura-ajatteluun pyritään. On myös opintopolkuja ja koulutusohjelmia, jotka nimenomaan on pyritty sovittamaan urheilijoille tai vaikkapa suoraan jalkapalloilijoille. Haaga-Heliassa esim. on tällainen. Näissä opiskeltava ala voi liittyä liikuntaan tai kaupalliseen alaan ja opintoja on rytmitetty kauteen sopivaksi. Nykyään opintoja tehdään myös paljon muunakin kuin läsnäoloa vaativana, jolloin opintojen ja urheilemisen sovittaminen on helpompaa. Tämä riippuu tietysti alasta ja siitä, paljonko aikaa urheilu vie. Urheileminen ei välttämättä pätevöitä valmentajaksi. Esim. jalkapallossa ja monessa muussa lajissa siihen on omat koulutuksensa ja tarkkaan määritellyt koulutuspolkunsa. Ammattiin voi opiskella myös aikuisena, urheilu-uran päättymisen jälkeen. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 19.39 (EEST)

Kiitos valaisevasta vastauksesta. --Mattijamaija (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 19.51 (EEST)

Wikipedisti-tapaaminen Turussa 10.6.

Minä ja Käyttäjä:TiinaKap / Wikiprojekti:Marginaalimerkintöjä haluaisimme tavata muita wikipedistejä Turussa ma 10.6. klo 16-18, paikkana Turun kirjakahvila. Voidaan kertoa meidän hankkeesta, mutta pääpointtina olisi jutella yleistä Wikipediasta ja siihen liittyvistä työkaluista, prosesseista, projekteista yms. Tervetuloa! Jjanhone (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Linkki FB-eventiin.Jjanhone (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 18.23 (EEST)

Genetiikkaa: pätevä ja merkittävä tieto?

Artikkeliin George Bähr on lisätty geenitutkimusta, jonka pätevyyttä, tulkintaa ja merkitystä jäin ihmettelemään. Ainakaan artikkelista ei ilmene, miten kaukaa suomalaisuus on peräisin. Meillä itse kullakin on, jos tutkimaan ruvetaan, geenejä eri suunnista, joten poikkeusellista se tuskin on Bährinkään kohdalla. --abc10 (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 11.19 (EEST)

En usko, että suomalaisuutta pystyttäisiin päättelemään jollei sattumalta pystytä päättelemään että jonkin tietyn suomessa asuneen henkilön on pakko olla ollut henkilön esi-isä/esi-äiti. Joka tapauksessa muutin sen muotoon, että on muinaisdna:n perusteella keskieuroopasta. Tämä sanottiin suoraan artikkelin tiivistelmässä. Lisäsin myös silmien ja ihon värin sekä sen, että pystyi syömään aikuisena maitotuotteita, koska nämä oli myös suoraan sanottu siinä tutkimuksessa joskin en ole varma ovatko nämä tarpeellisia. . Sellainen huomio myös, että tuo artikkeli on hyvä lähde sille minne henkilö oli haudattu jne jos joku haluaa laajentaa artikkelia. --Zache (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 11.54 (EEST)

Vaikuttaa hyvältä. En lukenut lähteitä, kun väite tuntui jo sinänsä hämärältä. --abc10 (keskustelu) 30. toukokuuta 2024 kello 13.13 (EEST)

Pakko kommentoida. Näitä historiallisten ja muinaisyksilöiden geenitesteistä vedettyjä johtopäätöksiä tulee varmasti lisää wikipedia-artikkeleihin, koska testejä tehdään koko ajan lisää ja kiinnostus geneettiseen sukututkimukseen lisääntyy. Tuossa hyvin selvitetään miten haploryhmäosumat ovat (lähes aina) merkityksettömiä menneiden ja nykyisten yksilöiden keskinäistä sukulaisuutta mietittäessä: Olenko sukua Euran emännälle? Muinaisyksilöiden nykysukulaisten tunnistaminen geneettisesti. Lisäksi Y-kromosomin osuus koko dna:sta on alle 2% ja mitokondrian dna:n osuus noin 1%. 97% yksilön dna:sta vastaa yleensä ympäröivää väestöä, joten kovin erikoisten johtopäätösten veto näiden 3% perusteella on lähinnä hassua. (Ainakaan ilman hyvämaineisia lähteitä, jotka käsittelevät nimenomaan ko. yhteyttä.) Gopase+f (keskustelu) 5. kesäkuuta 2024 kello 08.43 (EEST)

Kymiyhtiön ammattikoulu - Kuvia?

Joku kouvolalainen voisi käydä ottamassa sisä- ja ulkokuvia Kymiyhtiön ammattikoulusta. AM-linkissä on paljon mallikuvia, mitä kannattaa kuvata. --abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 20.50 (EEST)

Kävin viime kesänä kuvaamassa, kun ohi ajaessa näin huikean näköisen jugendkolossin tietämättä mikä se on. Kiertelin ehkä minuutin pari rakennusta tähtäillen kamerani kanssa, ja pian kaksi rakennuksesta ulos tullutta naista alkoi seurata ja tuijottaa minua ja keskustella huolestuneen näköisinä keskenään. Aloin piruuttani tuijottaa heitä takaisin ja tähdätä heitä kameralla. Silloin he tulivat kyselemään millä asioilla liikun kun talossa toimii pari päiväkotia. En taida olla kenenkään lapsen isä, kun noin harmaantunut olen? Sanoin olevani vain ohikulkeva turisti ja yritin kysellä mikä rakennus tämä on mahtanut olla. He eivät tienneet tai eivät halunneet kertoa, vaan pyysivät minua sangen epäystävällisesti poistumaan paikalta. Yritin sanoa, että julkista rakennusta saa tietääkseni kuvata. Tuolloin päätin lopettaa rakennusten kuvaamisen Wikipediaa varten, kun maailma on mennyt niin kummalliseksi. En löydä muistikorteiltani kuvia, luultavasti deletoin ne saman tien. Kotivalo (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 21.32 (EEST)

Jouduin samantapaiseen tilanteeseen Meltolan sairaalan pihalla. Ihmettelin kun oli niin hiljaista. Sitten joku tuli ovesta ja alkoi kiertää pihaa koko ajan tuijottaen. Otin kyllä kuvat, mutta soitin sitten jälkikäteen jonnekin, ja selvisi että siellä mitään sairaalaa enää ollut vaan vastaanottokeskus. Ei ihme että olivat epäluuloisia. Mutta ei kannata lannistua, kun on laillisella asialla. Jospa ne löytyisivät kun kaivelet arkistojasi. --abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 21.55 (EEST)

Nyt muistan: en ehtinyt edes ottaa yhtään kuvaa, katsella vain rakennusta ja mahdollisia kuvakulmia kun aikeeni jo tarhatätien taholta tyssättiin. Kotivalo (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 22.48 (EEST)

Olin joitakin vuosia sitten työni puolesta tutustumassa remppaan menevään päiväkotiin Helsingissä. Tutustumiskäynti oli sovittu; minut vastaanottanut päiväkodin herra johtaja sanoi, että kyllähän kuka tahansa (en muista sanoiko kuntalainen) voi tulla tutustumaan kunnalliseen päivähoitoon. Nykyäänhän se on varhaiskasvatusta. -- Valokuvaaminen on suhteellisen yleinen harrastus enkä ymmärrä sitä epäluuloa, jota mielenkiintoisia rakennuksia tai muita ihmisen tekemiä katselevat ja kuvailevat ihmiset saavat osakseen. Muutama vuosi sitten uutisoitiin salaperäisistä voimajohtopylväiden kuvaajista [1]. Onneksi artikkeli maisemapylväs on jo 2/3-osaltaan kuvitettu. Viime kesänä minut lähes heitettiin ulos eräältä rovaniemeläiseltä hautausmaalta. Sinne oli saattoväki vainajineen tulossa kohtsiltään. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään yksityistilaisuus ja minusta meille kaikille oli siellä tilaa ja osaan kyllä käyttäytyä. Mutta vastaanotto oli kylmäkiskoinen. Sallikaa lasten tulla minun tyköni, aikuisista ei niin väliä. Kostoksi jätin tomeran seurakuntamestarin tms. rajaamatta pois kuvasta.-- Htm (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 23.11 (EEST)

Minun vastaava kostokuvani löytyy tästä, portailla vahti joka jo tässä vaiheessa huuteli notta millä asioolla on tultu avoomesta portista sisällen. Jäivät nuo kirmaavat vasikatkin kuvaamatta kun sain äkkijyrkän karkotuksen Maitosuomesta. Kotivalo (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 23.37 (EEST)

Näissä kuvailemissanne tilanteissa kannattaisi vain ystävällisesti kertoa, että on kuvaamassa rakennusta Wikipediaan. Samanlainen aggressiivisuus, mikä täällä internetissä usein pelottaa vastapuolen, ei välttämättä toimi tosielämässä. Hieman ihmimillisyyttä kohtaamisiin, niin sujuu paremmin. He ovat vain tekemässä siellä työtään ja varmasti ymmärtävät, jos lähestytään asiallisesti.--MAQuire (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 00.43 (EEST)

En oikein ymmärrä miksi esimerkiksi tuolla hautausmaalla rauhassa ja häiriöttä vaeltelevan turistin pitäisi olla se ensimmäisenä ystävällisyyttä osoittava taho. Olen sen verran jo oppinut, että tiedän mitä tässä vapaassa maassa saa tehdä ja mitä ei. Minulle ei ole vielä valjennnut se, miksi minun pitäisi selitellä ventovieraille ihmisille, mitä olen tekemässä ja minne kuvaamassa. Jonkinlainen oikeus wikipedistilläkin on pitää omat asiansa omana tietonaan. Kaikille kyselijöille ei ole selvillä se, mikä Wikipedia on enkä aina ole valmis sitä selostamaan. Olen toki joskus oma-aloitteisesti kertonut, miksi kuvaan, viimeksi varmaan Uudenmaan sulun aikana maakuntarajalla. Yleensä mulla ei ole kiinnostusta selostella tekemisiäni kenellekään, koska haluan pitää nenäni omissa asioissani, liikuskelen mahdollisimman vähän huomiota herättävästi enkä halua vaivata ketään millään.-- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 01.06 (EEST)

Jollekin se vainaja on isä/äiti, puoliso, poika/tytär, sisar/veli tai muu läheihen sukulainen. Toki omista oikeuksistaan olla kertomatta, miksi kuvaa julkisella paikalla, voi ja saa pitää kiinni, mutta osaa ei välttämättä kiinnosta se oikeus tuollaisessa tilanteessa, kun tärkeää ihmistä haudataan.--MAQuire (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 01.13 (EEST)

Hautausmaat ovat sellaista aluetta, joissa voi olettaa tapaavansa muita ihmisiä. Kesäisin ihmiset vaeltelevat ympäri maakuntia katselemassa sukulaistensa hautoja ja muita heille tärkeitä paikkoja. En ollut lähelläkään saattoväkeä, vaan hipsin pitkin aidanvierustaa portille päin ja häivyin tieheni vähin äänin. Virkailijan komentelu tapahtui ennen kuin saattoväki oli tullut paikalle ja kävin myös pyynnöstä siirtämässä ennen ruumisauton tuloa autoni eri paikkaan, koska parkkipaikka oli kuulemma ahdas. Vainajan läheisten sukulaisten oletan kiinnittävän huomion siihen tärkeään, mitä he ovat tekemässä, eikä ympäristöön. Jos halutaan, että hautausmailla ei ole arkunlaskun aikana muita ihmisiä, seurakunnan lienee parasta ryhtyä toimenpiteisiin, joilla voivat säännöstellä portista kulkijoiden määrää. -- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 01.30 (EEST)

Jatkan vielä, että eräällä toisella hautausmaalla, kun olin kirkon oppaan kanssa ihmettelemässä etsimääni ja hänen löytämäänsä muistomerkkiä, pappi tuli kertomaan, että kohta tulee saattoväkeä. Hän torjui ajatukseni siitä, että minä tai autoni olisimme olleet tiellä, hän vain halusi varoittaa, etten pelästy, kun kellot alkavat kohta soida. Yleensä hautausmailla on voinut kysäistä paikallisilta vaikuttavilta ihmisiltä, missä jokin muistomerkki on tai ihmiset ovat ystävällisesti kysäisseet käytäviä pitkin vaeltajalta, mitä etsit, voinko auttaa. Olen myös ensimmäistä kertaa jollain paikkakunnalla ja sen hautausmaalla ollessani voinut ainakin yrittää auttaa hautajaisiin tulevia toispaikkakuntalaisia kappelin löytämisessä. Kolmannella hautausmaalla muistomerkin etsimisessä auttoi muualla asunut varttuneempi pariskunta, joka oli vihitty siinä kirkossa noin 50 vuotta sitten ja olivat tulleet muistelemaan menneitä.-- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 01.46 (EEST)

Kuulostaa, että olit ajanut siihen lähimpään leskelle/äidille tarkoitettuun paikkaan. Aina hautausmailla se vähintään kaksi ruutua porttiin väliä vaikka olisit pyörätuolilla, ja jos olet terve ja hyväjalkainen, niin selvästi enemmän. Todennäköisesti tuo hölmö parkkeeraus triggeröi hänet.--MAQuire (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 01.49 (EEST)

Auttin hautausmaan parkkipaikka on soikea hiekkakenttä, jossa ei ole yhtään ruutua eikä leskelle erikseen varattua paikkaa. Vaikka olisin pysäköinyt minne tahansa sen kentän reunalle, mahdollisella leskellä olisi ollut useasta eri paikasta yhtä lyhyt matka portille ja lyhyempi kuin minun autoltani. Kuulostaa siltä, että sinä aiot tehdä minusta tuon tarinan pahiksen omien luulojesi perusteella. Alat nimittämään minun pysäköintiäni hölmöksi luulojesi perusteella. Ole hyvä vaan. Rovaniemen seurakunnan ensi tervehdys vain oli minusta kohtuuton, asiaton ja koskaan ennen tai sen jälkeen kokematon. Aion kuitenkin kohdistaa heihin edelleenkin hyvää tahtoa. -- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 02.52 (EEST)

En minä yritä tehdä sinusta pahista. Oppinut vain, että sinulla saattaa välillä olla kärkäs ja riidanhaluinen lähestyminen ihmisiin, niin mietin syitä, että miksi hänellä oli noin nihkeä lähestyminen. Jos et tosiaan rikkonut mitään yleisiä tai erityisiä sääntöjä kyseisellä hautausmaalla, niin käytös tuntuu oudolta.--MAQuire (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 03.24 (EEST)

Niin minä en ollut tuossa tilanteessa se, joka lähestyi sanallisesti. Ruumiskärry oli portin vieressä ja rouva sen vierellä. Hän aloitti kommunikoinnin, olin nyökännyt hänelle lähestyessäni porttia. Koska hän oli siellä töissä, hän oli ikään kuin asiakasrajapinnassa. Ehkä otan tavakseni hautausmaakuvauksissa sujahtaa pikkumustaani ja varata krysanteemikimpun tai neilikat kainaloon, niin vastaanotto voi olla toisenlainen.-- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 03.39 (EEST)

Huomautan vielä, etten missään vaiheessa ollut missään kontaktissa saattoväen kanssa enkä virkailijan kanssa sen jälkeen, kun saattoväki oli saapunut parkkipaikalle. Vetäydyin mahdollisimman kauas hautausmaan keskikäytävästä ja poistuin portista, kun he olivat jo haudalla, joka oli hautausmaan toisessa päässä portilta katsottuna.--Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 11.35 (EEST)

﹫MAQuire: Valitettavasti viestintä epäonnistui. Kasvokkain keskustelussa on hieman helpompi palata takaisin aiheeseen ja ymmärtää toisen aikeet. Toisaalta Wikipediassa on enemmän aikaa harkita ennen kuin vastaa. raid5 8. kesäkuuta 2024 kello 01.45 (EEST)

Hain Finnasta ensi hätään, ettei ihan kuvaton ole. Kuva ilmeisesti siltä ajalta, kun koulu toiminnassa. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 22.03 (EEST)

Hyvä, en tullut ajatelleeksi sitä. --abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 22.33 (EEST)

Siellä voi portilla olla nyt ruuhkaa ja kamerat kolisevat toisiinsa. Rakennus on nimellä Kymin teollisuusoppilaitos verkossa (yhteystiedot), ja kannattaa ehkä tässä tilanteessa kysyä etukäteen pääseekö sisälle kuvaamaan. Joskus se auttaa. --abc10 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 10.51 (EEST)

Tähän aihetta kuvauspyynnöstä selkeyttäisi väliotsikko. Voisiko joku muokata rohkeasti? raid5 8. kesäkuuta 2024 kello 01.52 (EEST)