Yantra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Shri-yantra-kuvio

Yantra (sanskritiksi यन्त्र) on geometrinen kuvio, jota käytetään meditaation aikana keskittymiskeinona mielen vapauttamiseksi.

Tantriset metafyysikot ovat päätyneet siihen johtopäätökseen, että mikä tahansa muoto kosmoksessa voidaan muuttaa täsmälliseen määrään perustavia geometrisiä kuvioita, kuten piste, viiva tai kolmio. Näillä kuvioilla katsotaan olevan vaihteleva symbolinen arvo. Yhdistettynä niiden nähdään esittävän tiettyjä ominaisuuksia, jotka sisältyvät tiettyihin luomisen tai luomakunnan aspekteihin. Oikeastaan siis mikä tahansa muoto kosmoksessa voidaan nähdä yantrana.[1]

Yantra-meditaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suppeassa, teknisessä mielessä yantra on monimutkainen geometrinen kaavio, jota käytetään tantrismissa erityisesti ”työkaluna”. Tätä tarkoitusta kuvaa myös sanan yantra kirjaimellinen merkitys: tietoisuuden sisäänpäin suuntaaminen ja tavallisen mielen ylittäminen. Myöhäinen tantrinen kirjoitus, Tantra-Tattva, kertoo nimityksen juontuvan siitä, että yantra kontrolloi haluja ja täten myös kärsimystä. Yantran nähdään olevan myös kanava tai istuin tietyille jumaluuksille, jotka edustavat universumin luovia voimia, näistä esimerkkeinä hyvää onnea tuova Lakshmi, kaikkea hallitseva Vishnu tai elefantinpäinen Ganesha, joka poistaa kaikki esteet. Usein kyseessä on naispuolinen jumaluus. Tyypillisen ”tantrisen” rituaalin aikana mantrojen toistamisen ja muiden rituaalitekniikoiden lisäksi yksi pääasiallinen harjoitus on palvottavan jumaluuden yantran luominen. Tämä tehdään piirtämällä geometrinen malli paperille, puuhun tai hiekkaan, kaivertamalla metalliin, tai joskus rakentamalla se kolmiulotteiseksi. Yantran ulkoinen piirtäminen ei kuitenkaan riitä. Harjoittajan tulee asteittain luoda yantra itseensä voimakkaan keskittymisen ja visualisoinnin avulla. Hänen tulee rakentaa värikäs kolmiulotteinen malli yantrasta omaan mieleensä. Oikeastaan hänen tulee ymmärtää kokemuksen kautta, kuinka hänen kehonsa on itse asiassa identtinen yantran kanssa. Tämä on pitkä ja työläs prosessi varsinkin, kun otetaan huomioon, että tantrinen perinne on kulkenut eteenpäin pikemminkin suullisessa kuin kirjallisessa muodossa. Kun harjoittaja onnistuu tässä sisäisessä työssään, yantra muuttuu värähteleväksi kentäksi, joka imee täysin harjoittajan huomion. Hän ei enää erota, onko yantra hänessä vai toisin päin. Hänen huomionsa kääntyy täysin sisäänpäin ja lopulta hän tulee tietoiseksi itse yantran edustamasta jumaluudesta.[2]

Meditatiivinen syventyminen eli dhyana kuvaillaan subjektin ja objektin rajan asteittaiseksi kumoamiseksi, joka on perustavanlaatuista heräävälle tietoisuudelle. Prosessin lopuksi tapahtuu lopullinen subjektin ja objektin yhdistyminen. Tässä vaiheessa duaalisuus ylitetään. Tätä tietoisuudentilaa kutsutaan samadhiksi tai ”ekstaasiksi”. Voidaan erottaa ”alempi” ja ”ylempi” samadhi. ”Alempi” saa perustansa muodosta eli rupasta tai opastavasta ajatuksesta, johon harjoittaja sulautuu. ”Korkeammassa” samadhin tyypissä tietoisuus on täysin ilman sisältöä. Tietoisuus tai citselvennä vain pysyy itsessään. Empiirinen tietoisuus on väliaikaisesti poissa käytöstä tehden tilaa transsendentaaliselle ”todistajalle” eli sakshinille. Tätä pidetään edellytyksenä Itsensä oivaltamiselle tai vapautumiselle. Tietyn yantran edustaman jumaluuden kokeminen meditatiivisesti voidaan lukea ”alemmaksi” samadhin muodoksi. Sitä pidetään kuitenkin korvaamattomana valmistautumisena universaalin Itsen täydelliselle oivaltamiselle.[3]

Tantriset kirjoitukset mainitsevat suuren määrän erilaisia yantroja. Suurinta osaa niistä käytetään hengellisiin tarkoituksiin, mutta joitakin myös sairauksien parantamiseen tai materiaalista hyötyä varten. Yantroista maineikkain on epäilemättä shri-yantra. Se on kosmoksen ja myös analogisesti ihmisen kehon symbolinen arkkityyppi. Se on suuren Jumalattaren eli devin tai Shaktin symboli ja edustaa tätä sekä transsendentaalisessa että maailmassa läsnä olevassa, immanentissa muodossaan. Hän edustaa maailmankaikkeuden naisellista perusperiaatetta, voimaa tai energiaa, joka on vastuussa kaikesta luodusta. Tantrisen filosofian mukaan Jumalatar ja Jumala ovat oikeasti yhtä. Yhdessä he muodostavat alkuperäisen Ykseyden, Todellisuuden kaiken ilmiömaailman takana. Heidän eronsa koettuna empiirisellä tasolla on syy kaikelle ihmisten kärsimykselle. Itsensä oivaltaminen on riippuvaista siitä, että ymmärretään korkeammalla tasolla se, että Jumala ja Jumalatar syleilevät toisiaan ikuisesti, ja että Itsensä oivaltanut adepti on osallinen tästä ikuisen liiton nautinnosta. Shri-yantra toimii muistuttaen joogia subjektin ja objektin perimmäisestä ei-eroavuudesta. Tämä yantra koostuu yhdeksästä limittäin asetetusta kolmiosta, jotka on järjestetty niin, että ne muodostavat 43 pientä kolmiota. Neljä yhdeksästä peruskolmiosta ovat kärki ylöspäin edustaen miehistä kosmista energiaa, kun taas viisi niistä on kärki alaspäin edustaen naisellista kosmista voimaa. Näitä kolmioita ympäröi kahdeksanterälehtinen lootus symboloiden Vishnua, kaikkea hallitsevaa nousevaa suuntaa mikro- ja makrokosmoksessa. Seuraava lootus, jolla on kuusitoista terälehteä, edustaa mielihalun kohteen saavuttamista, erityisesti mielen ja aistinelinten voimaa. Tämän lootuksen sulkevat sisäänsä neljä samankeskistä ympyrää, jotka ovat symbolisesti yhteydessä kahteen lootukseen ja kolmioihin. Uloimpana kuviona sijaitsevaa kolminkertaista viivaa kutsutaan ”maa-kaupungiksi” tai bhu-puraksi ja se symboloi maailman kolmea tasoa sekä mikrokosmisessa mielessä ihmisen kehoa.[4]

Eteläisessä Intiassa shri-yantraa pidetään palvonnan kohteena. Sen voi löytää keskiaikaisesta tai myöhemmästä temppelistä pyhäköstä, jossa on pieni alttari. Näissä alttareissa on tradition mukaiset shri-yantra-kaiverrukset. Terveyssyistä ja myös mustaa magiaa varten shri-yantraa käytetään myös kaiverrettuna kullasta, hopeasta tai kuparista tehdyllä ohuella alustalla, joka on rullattu lieriön sisään ja laitettu metalliseen koteloon niin, että sitä voi pitää eräänlaisena amulettina.[5]

  • Feuerstein, Georg: Sacred Paths. Larson Publications, 1991.
  1. Feuerstein 1991, s. 169.
  2. Feuerstein 1991, s. 170–171.
  3. Feuerstein 1991, s. 171.
  4. Feuerstein 1991, s. 173–175.
  5. Feuerstein 1991, s. 175.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]