Yrjö Somersalmi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yrjö Somersalmi (oikealla) ja Toivo Louko vuonna 1925.

Yrjö Johannes Somersalmi (ent. Sundell, 19. heinäkuuta 1885 Helsinki19. huhtikuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen oopperalaulaja ja näyttelijä. Hän työskenteli Suomalaisessa Oopperassa vuodesta 1913 kuolemaansa asti. Äänialaltaan hän oli bassobaritoni.[1][2]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrjö Somersalmen vanhemmat olivat puuseppä Johan Adolf Somersalmi ja Amanda Fransiska Kourlaa. Perheeseen kuului myös Yrjöä kolme vuotta nuorempi veli, Urho Somersalmi. Vuonna 1902 perheeseen syntyi iltatähti, Aune Somersalmi. Kaikki kolme lasta tekivät uran esiintyvinä taiteilijoina.

”Oppilaat ovat suurimmalta osalta helsinkiläisiä ja kaikki naisia, paitsi yksi herra. Koulusivistystä heillä ei ole muilla paitsi mainitulla herralla - nimeltään Sundell - enempää kuin mitä kansakoulussa ovat saaneet. Hra Sundell on käynyt 5 luokkaa Helsingin suomal. realilyseota ja on niin hyvin tietoihin kuin taipumuksiin katsoen minusta etevin oppilaista, m.m. hänellä on hyvä bassoääni.”

– Maisteri V. Tarkiainen kehuu Somersalmea kirjeessään Eliel Aspelinille vuonna 1905[3]

Ennen näyttelijän uraansa Yrjö Somersalmi kävi Helsingin suomalaisen reaalilyseon, toimi maanmittausoppilaana ja harjoittelijana rautatiellä. Hän suoritti Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulun 1905–1906 ja opiskeli laulua Abraham Ojanperän, Alexandra Ahngerin ja Hermann Guran opastuksella. Hän harjoitti lauluopintojs myös ulkomailla Berliinissä, Pietarissa ja Milanossa. Somersalmi oli näyttelijänä Kansallisteatterissa 1906–1913.[1] Hän sai esitettäväkseen vain pieniä rooleja ja oli muutoinkin tyytymätön teatteriin. Niinpä hän irtisanoi välikirjansa ja siirtyi 1913 laulajaksi Suomalaiseen Oopperaan. Siellä hän työskenteli varhaiseen kuolemaansa asti. Somersalmi kuoli huhtikuussa 1929 diabetekseen.[4][2]

Somersalmi levytti kaikkiaan 24 musiikkikappaletta vuosina 19091911. Niitä olivat muun muassa Oskar Merikannon Ilta tuntereilla, Itkevä huilu ja Merellä. Hän levytti myös useita kansanlauluja, kuten Pilvet on taivahalla, Poijat ne kulkoo ja Tukkilaisten laulu Kemijärveltä. Vuonna 1910 Somersalmi levytti yhdessä tulevan kälynsä Aili Rosvallin kanssa laulun Pilven veikko.

Näyttämötehtäviä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrjö Somersalmen oopperatehtäviä olivat muun muassa Kullervon nimiosa, Köysti (Pohjalaisia), Basilio (Sevillan parturi), Mefisto (Faust) ja Scarpia (Tosca).[1] Kansallisteatterissa hän näytteli sivuosia muun muassa kappaleissa Hevospaimen ja Eerik XIV.[5]

Somersalmi oli yksi mykkäkauden tunnetuimmista suomalaisista näyttelijöistä. Hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa oli Myrskyluodon kalastajan (1924) Toivo Ström. Hänet nähtiin kaikkiaan viidessä elokuvassa, kuten Pohjalaisissa (1925), jossa hänen roolinaan oli Karjanmaan Köysti. Somersalmen viimeiseksi rooliksi jäi santarmipäällikkö elokuvassa Muurmanin pakolaiset (1927).

  • Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, Kustannusliike Opas, Viipuri 1930
  • Koskimies, Rafael: Suomen Kansallisteatteri 1902/1917, Kustannusosakeyhtiö Otava 1953
  1. a b c Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, sivu 299
  2. a b Yrjö Somersalmi, Aamulehti, 20.04.1929, nro 106, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Koskimies, Rafael: Suomen Kansallisteatteri 1902/1917, sivu 106
  4. Suomen Kansallisteatteri 1902/1917, sivu 298
  5. Suomen Kansallisteatteri 1902/1917, sivut 131 ja 284

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]