Yyterin kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yksi kartanoalueen rakennuksista

Yyterin kartano sijaitsee Porin Yyterin kylässä. Tilan historia ulottuu 1600-luvun loppupuolelle. Alkuaan kartano oli säteriratsutila. Vuonna 1678 eversti Bernhard Rehbinder sai Yyterin kylälle säterivapauden.

Vuonna 1705 säteriratsutilan isännäksi tuli eversti Gustav Eneskiöld. Hänen vaimonsa Hildegard Rehbinder omisti tilan everstin kuoltua vuoteen 1725. Seuraavaksi tilan osti Kustaa Juhonpoika Arctelius eli Kyösti Juhonpoika. Hänen vaimonsa Helena Andersdotter omisti säteritilan tämän jälkeen uuden miehensä Mikael Sallgrénin kanssa vuoteen 1755.

Ensimmäiset tilan torpat mainitaan vuonna 1763. Vuonna 1768 tilan haltijaksi tuli kapteeni Johan Petter Blom. Seuraavina isäntinä olivat sukelluskomissaari Isak Fellman ja rovasti Abraham Fellman 1802–1815, sekä Anders ja Ferninand Gyllenbögel.

Vuonna 1857 ratsutilaa alettiin nimittää Yyterin kartanoksi. Seuraavaksi isännäksi tuli Yyterin kartanon vävy, Vanhakartanon omistaja Simon Vanhakartano. Hän omisti kartanon vuoteen 1920, jolloin kartano siirtyi Rosenlewin suvun haltuun.

Nykyisin kartanon omistaa liikennelentäjä, kiinteistösijoittaja Ville Majasaari. Metsäalueet omistaa nykyisin UPM-Kymmene.

Rakennukset ja arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1700-luvulta ja sen nykyinen klassisistinen ulkoasu on 1920-luvulta.[1] Rakennusta ympäröi vanha puisto. Tiiliset karjarakennukset on tehty myös 1920-luvulla.[1]

Kartanon peltoihin rajoittuva Pihlavan huvila-alue on rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kartanon maille.[2] Aikaisemmin alueella sijaitsi kartanon torppia, joista osa muutettiin kesäasunnoiksi.[2]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.