Jälkiviisaat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jälkiviisaat on Yle TV1 -kanavan Ylen aamu -ohjelmassa perjantaisin ennen kello kahdeksan uutisia ja uudelleen uusintana heti yhdeksän uutisten jälkeen esitettävä varttitunnin osio, jossa keskustellaan suorassa lähetyksessä uutisviikon ajankohtaisista aiheista. Vuonna 2006 Jälkiviisaiden keskimääräinen katsojamäärä oli 350 000, ja se oli Aamu-TV:n viikon katsotuin osio.[1]

Ohjelman historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1998[1] esitetyn ohjelman nimen ideoi silloinen Iltalehden toimittaja Jukka Kuikka, paneelin alkuperäinen vakiojäsen. Vakituisena keskustelijana olivat ensimmäisessä kokoonpanossa myös kirjailija Anja Snellman (nimellä Kauranen), toimittaja-kirjailija Leif Salmén ja myöhemmin myös tutkija Laura Kolbe. Marraskuussa 1999 Jälkiviisaisiin liittyi konservatiivisia kantoja ottava, entinen syyttäjä Ritva Santavuori. Santavuoren piti alun perin esiintyä ohjelmassa vain yhden kerran, mutta hän oli sarjan vakiojäsen vuoteen 2008 saakka.[1][2]

Vuonna 2000 mukaan tulivat Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, jazz-muusikko ja runoilija Claes Andersson[1], joka tuli Salménin tilalle, sekä ”nuorena” keskustelijana toimittaja Jan Erola. Kolmatta keskustelijaa vaihdeltiin usein vuosina 2004–2005, mutta vuonna 2006 toimittaja Ville Blåfieldista tuli käytännössä kolmas vakiojäsen vuoden 2007 lopulle. Eduskuntaan ehdolle asettuneen ja sinne palanneen Anderssonin tilalle tuli vuonna 2007 Gustav Hägglund. Häntä puolestaan seurasi Janne Mäkinen.

Ritva Santavuori lähti ohjelmasta herätettyään 11. tammikuuta 2008 paheksuntaa lausunnollaan presidenttiehdokkuutta tavoittelevan Barack Obaman kenialaisesta isoäidistä.[2] Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle asiasta moitteita.[3] Santavuori pahoitteli lausuntoaan seuraavassa ohjelmassa mutta esiintyi viimeisen kerran Jälkiviisaissa 1. helmikuuta 2008. Santavuoren seuraaja oli Soili Suonoja.

Jälkiviisaissa ovat vierailleet lisäksi ainakin Kalle Isokallio, Marja Aarnipuro, Lenita Airisto, Jeanette Björkqvist, Jörn Donner, Tuomas Enbuske, Kaarina Hazard, Pasi Heikura, Pertti Hemánus, Heimo Holopainen, Perttu Häkkinen, Juha Itkonen, Anna Kortelainen, Reko Lundán, Anne Moilanen, Outi Ojala, Matti Parpala, Maria Pettersson, Kirsi Piha, Kukka Ranta, Laura Rissanen, Tuulikki Petäjäniemi ja Aija Salo sekä Anu Silfverberg.

Vuonna 2022 ohjelman vakiokeskustelijoita olivat Kreeta Karvala, Ville Blåfield, Janne Saarikivi, Jan Erola, Timo Soini, Emilia Uljas ja Anna Perho. Keskustelua ohjaa Aamu-TV:n juontaja.lähde?

Jälkipörssi, Jälkihiki, Jälkikaronkka ja Jälkidigi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aamu-TV:ssä on esitetty vuodesta 2010 myös tieteen, talouden ja urheilun jälkiviisaita, osioita Jälkipörssi, Jälkihiki ja Jälkikaronkka.

Jälkipörssi-osiossa vuonna 2018 vakiokeskustelijoina ovat Elena Gorschkow, Jussi Hyöty, Ulpu Iivari, Pekka Seppänen, Arno Ahosniemi, Leena Mörttinen, Tiina Helenius ja Heikki Pursiainen.

Jälkihiki-osiossa vuonna 2019 vakiokeskustelijoina ovat Juha Kanerva, Reetta Meriläinen, Tero Tiitu, Bror-Erik Wallenius, Kaj Kunnas, Kalle Rantala ja Sini Forsblom.[4][5]

Jälkikaronkka-osiossa vuonna 2019 vakiokeskustelijoina ovat Jori Grym, Elina Hiltunen, Lauri Reuter, Anne Liljeström, Jukka Häkkinen, Sini Merikallio ja Samuli Siltanen.[6]

Vuonna 2019 Aamu-TV aloitti uuden Jälkidigi-nimisen osion, jota lähetetään keskiviikkoaamuisin kello 7.45. Tämä osio keskittyy digitaalisen maailman uutisiin ja ilmiöihin. Jälkidigin vieraina on aina kussakin ohjelmassa kolme henkilöä 14 hengen raadista, johon ovat ohjelman alusta asti kuuluneet Tuija Aalto, Christina Forsgård, Asmo Halinen, Jani Halme, Sami Häkkinen, Tomi Hilvo, Lassi Kurkijärvi, Sami Kuusela, Anni Lintula, Jukka Niva, Maria Ritola, Essi Rundgren, Katri Saarikivi ja Natalia Salmela.[7]

Maryan Abdulkarim poistui ohjelmasta toukokuussa 2022 protestina Timo Soinin nimittämiselle raadin jäseneksi. Tässä yhteydessä toimittaja Sanna Ukkola ja kirjailija Jyrki Lehtola arvostelivat kolumneissaan ohjelman olleen siihen asti samanmielisten rupattelukerho, eikä areena jolla eri näkökannat olisivat ottaneet mittaa toisistaan.[8][9]

  1. a b c d TV-maailma 14/2006
  2. a b Santavuori lähtee Jälkiviisaista 4.2.2008. Iltalehti. Viitattu 10.10.2013.
  3. Santavuoren rasistisista puheista moitteet Yleisradiolle 1.2.2008. Savon Sanomat. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 10.10.2013.
  4. Urheilun jälkiviisaat tv-ruutuun tammikuussa 22.12.2009 (päivitetty 31.5.2012). Yle Urheilu. Viitattu 10.10.2013.
  5. Jälkipörssi 22.1.2010. yle.fi. Arkistoitu 5.2.2010. Viitattu 20.4.2010.
  6. ”Jälkikaronkka”. fi
  7. Yle Areena: Jälkidigi areena.yle.fi.
  8. Sanna Ukkola: Sanna Ukkola: Toimittaja jätti Jälkiviisaat Soinin takia – päätöksestä on suvaitsevaisuus kaukana Iltalehti. 19.5.2022. Viitattu 23.5.2022.
  9. Jyrki Lehtola: Ylen paneeliohjelmissa turisijaeliitti hokee tyhjiä sanoja tyhjiössä – ”Hyvin sanottu on se, ettei sano mitään” Ilta-Sanomat. 20.5.2022. Viitattu 23.5.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]