Jacques François Dugommier

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jacques François Dugommier, François Bouchot’n maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1836.

Jacques François Dugommier (oikea sukunimi Coquille; 1. elokuuta 1738 Basse-Terre, Guadaloupe17. marraskuuta 1794 Le Perthus, Ranska)[1][2] oli ranskalainen kenraali, joka toimi komentajana Ranskan vallankumoussotien alkuvaiheessa.

Dugommier syntyi Ranskalle kuuluvalla Guadaloupen saarella Karibialla. Hän liittyi Ranskan armeijaan vuonna 1753 ja palveli aluksi rannikkotykistössä La Rochellessa sekä Île de Rén saarella. Seitsenvuotisen sodan aikana hänet lähetettiin vuonna 1758 komppanianpäälliköksi Martiniquelle.[1] Hän osallistui Guadeloupen puolustamiseen briteiltä vuonna 1759 ja Martiniquen vuonna 1762.[1][2] Yhdysvaltain vapaussodan aikana vuonna 1778 Dugommier osallistui amiraali Charles Henri D’estaingin johtamaan Saint Lucian valtausyritykseen. Hän jätti armeijan vuonna 1780 ja palasi Guadeloupelle.[1]

Vallankumouksen puhjettua vuonna 1789 Dugommier valittiin edustajaksi Guadeloupen kansalaiskokoukseen. Vuonna 1790 hän tuki kansannousua Martiniquen Saint-Pierressä ja komensi vapaaehtoisjoukkoa, joka yritti huonolla menestyksellä vallata Guadeloupen.[1] Seuraavaksi Dugommier ryhtyi komentamaan Tuulenpuoleisten saarten siirtokuntalaisista koottuja vapaaehtoisjoukkoja. Vuonna 1791 hänet lähetettiin martiniquelaisten edustajana Pariisiin neuvottelemaan lakiasäätävän kansalliskokouksen kanssa. Hän palasi armeijaan vuonna 1792.[1][2] Hän soti aluksi Italian-armeijassa. Saavutettuaan siellä menestystä hänet ylennettiin marraskuussa 1793 divisioonankenraaliksi ja määrättiin johtamaan Toulonin piiritystä. Hän sai pian kaupungin vallattua, osin nuoren tykistökomentajansa Napoléon Bonaparten ansiosta.[1] Dugommier valittiin samoihin aikoihin Martiniquen edustajaksi kansalliskonventtiin, mutta hän jatkoi sotilasuraansa.[1][3]

Tammikuussa 1794 Dugommier nimitettiin Itäisten Pyreneiden armeijan komentajaksi Espanjan vastaiselle rintamalle. Seuraavan vuoden aikana hän löi kenraali Luis Firmín de la Uniónin komentamat espanjalaiset useissa taisteluissa, huhtikuussa Bouloussa, toukokuussa Colliouressa, elokuussa San Lorenzo de la Mugassa ja syyskuussa Bellegardessa. Dugommier haavoittui kuolettavasti kranaatista Sierra Negran taistelussa marraskuussa 1794.[1] Hän kuoli Fort de Bellegarden linnoituksessa.[2]

Kansalliskonventti määräsi Dugommier’n nimen kaiverrettavaksi Pariisin Panthéoniin.[3] Se on kaiverrettu myös Pariisin Riemukaareen.[1] Hänen mukaansa on nimetty Dugommier’n metroasema Pariisissa.

  1. a b c d e f g h i j Nathan D. Jensen: General Jacques-Coquille Dugommier (englanniksi) Frenchempire.com. Viitattu 9.1.2019.
  2. a b c d Jacques François Coquille, dit Dugommier (ranskaksi) Encyclopédie Larousse. Viitattu 9.1.2019.
  3. a b Nordisk familjebok (1907), s. 1034 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 9.1.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]