Marjatta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee taruhenkilöä. Marjatta on myös naisen etunimi.

Marjatta on Kalevalan ja suomalaisten kansanrunojen henkilö. Kalevalan loppuruno kertoo Marjatasta, joka paimenessa ollessaan löytää puolukan mättäältä, syö sen ja tulee raskaaksi. Poikalapsi syntyy tallissa, mutta katoaa pian, kunnes löytyy suolta. Suuri tietäjä Väinämöinen tuomitsee isättömän lapsen kuolemaan, mutta tämä nousee puhumaan Väinämöisen tuomiota vastaan. Poika ristitään Karjalan kuninkaaksi. Väinämöinen joutuu lähtemään.[1]

Kalevalan runo on pääasiassa yhdistelmä kahdesta kansanrunosta: toisaalta Luojan virrestä, toisaalta Väinämöisen tuomiosta. Marjatta eli Neitsyt Maria kuuluu ainoastaan edellisen yhteyteen.

  1. Kalevala, 50. runo