Paul Hermann Müller

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paul Müller
Paul Müller vuonna 1948
Paul Müller vuonna 1948
Henkilötiedot
Syntynyt12. tammikuuta 1899
Olten, Sveitsi
Kuollut12. lokakuuta 1965
Basel, Sveitsi
Kansalaisuus sveitsiläinen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Baselin yliopisto (1925)
Väitöstyön ohjaaja Hans Rupe
Tutkimusalue torjunta-aineet, hyönteismyrkyt
Tunnetut työt DDT hyönteismyrkkynä
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin lääketieteen palkinto (1948)

Paul Hermann Müller (12. tammikuuta 1899 Olten, Solothurn, Sveitsi12. lokakuuta 1965) oli sveitsiläinen kemisti, joka keksi käyttää DDT-yhdistettä hyönteismyrkkynä. Hän sai keksinnöstään Nobelin lääketieteen palkinnon 1948. Hän teki löytönsä työskennellessään Baselissa J.R. Geigy A.G. -nimisessä väriaineiden valmistamiseen keskittyneessä yhtiössä (nyttemmin Novartis).[1]

Müller suoritti tohtorintutkinnon Baselin yliopistossa. Valmistuttuaan 1925 hän meni töihin J.R. Geigy A.G.:lle. Aluksi hän tutki kasveista saatavia väriaineita ja kehitti muun muassa elohopeattoman siementen desinfiointiaineen kauppanimeltään Graminone. Vuonna 1935 hän alkoi tutkia synteettisiä hyönteismyrkkyjä. Neljän vuoden tutkimusten jälkeen hän onnistui syntetisoimaan DDT:tä (dikloori-difenyyli-trikloorietaani), joka osoittautui tehokkaaksi hyönteismyrkyksi. DDT:ä oli syntetisoinut jo aiemmin vuonna 1873 eräs itävaltalainen opiskelija, mutta Paul Müller oli ensimmäinen, joka havaitsi sen tehon hyönteismyrkkynä. DDT:n avulla muun muassa onnistuttiin hävittämään hyttysten levittämä malaria kokonaan joiltain alueilta.[1] Sittemmin on kuitenkin havaittu, että DDT luontoon kerääntyessään vaikuttaa alentavasti eläinten lisääntymiskykyyn ja sen käyttö on nykyään kielletty monissa maissa.

  1. a b Paul Müller, The Nobel Prize in Physiology or Medicine 1948 Nobelprize.org. The Nobel Foundation. Viitattu 3.10.2008. (englanniksi)