Puhos (Kitee)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Useista kappaleista puuttuu lähteet

Puhos on Kiteellä sijaitseva kylä. Se sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Kiteen keskustasta vilkkaiden kulkuyhteyksien solmukohdassa. Puhos valittiin Vuoden kyläksi vuonna 2024[1]. Puhoksesta on yhtä pitkä matka (noin 70 km) niin Joensuuhun kuin Savonlinnaankin, ja myös etelän suuntaan pääsee valtatietä 6 pitkin. Merkittävä osa Puhosta ja sen historiaa ovat vesistöt. Saimaan Orivesi ja Pyhäjärvi tuovat viihtyisyyttä alueelle, mutta varsinkin Orivesi on toiminut myös rahtilaivojen kulkureittinä. Edelleen Oriveden kautta kuljetetaan tukkilasteja uittamalla.

Puhoksen seurojentalo kantatieltä 71 päin nähtynä.

Vanha Puhos[2] on viime vuosinamilloin? kehittynyt erinomaiseksi matkailukohteeksi. Historiallinen miljöö myllyineen ja perinnenavettoineen, alueen vieressä soliseva vanha kanava, Puhoskartanon leikkipuisto, matalarantainen uimapaikka, myllyravintola sekä ympäröivä luonto ja vesistöt muodostavat Vanhan Puhoksen.

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puhoksen seurojentalo ja urheilukenttä.

Puhoksen Koivikoille valtatien 6 varteen sijoittuu Koivikon Kartano, ravintola, jäätelötehdas, lähikauppa ja Puhoksen puutarha.

Puhoksen kautta kulkevat Kiteen tärkeimmät vesi-, tie- ja raideyhteydet. Valtatie 6 (Loviisa–Kajaani) kulkee kylän läpi. Kantatie 71 (Kitee–Kerimäki) päättyy Puhokseen, jossa se yhtyy valtatiehen 6. Puhoksesta kulkee Kiteen keskustan kautta Tohmajärvelle seututie 486. Karjalan rata kulkee Puhoksen läpi ja Puhoksessa on rautatieasema, mutta matkustajajunat pysähtyvät Kiteen rautatieasemalla naapurikylä Tolosenmäessä noin 15 kilometrin päässä.

Lähipalveluihin kuuluvat muun muassa esi- ja alakoulu[3], lähikirjasto[4] ja kotileipomo Unipulla. Matkailukeskus Pajarinhovin palvelut ovat joidenkin Puhoksen eteläisen osan asukkaiden ja erityisesti loma-asukkaiden lähipalveluita.

Puhoksesen päiväkodin ja koulun toiminnassa painottuu luontokasvatus, taidekasvatus ja liikuntakasvatus. Päiväkodin ja koulun lähiympäristö metsineen tarjoaa puitteet monipuoliselle toiminnalle. Päiväkoti tekee säännöllisesti yhteistyötä Puhoksen esiopetuksen kanssa muun muassa järjestämällä yhteisiä juhlia, retkiä, tapahtumia ja leikkihetkiä.

Vanha Puhoksessa kesällä järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa kesänavaus, Vanhan Puhoksen juhannus, iltatorit, Perinnepäivät[5] ja venetsialaiset. Marraskuussa Vanhassa Puhoksessa järjestetään Puhoksen valot -tapahtuma, joka on tunnelmallinen ja rento valotapahtuma, joka on parhaillaan tuonut Puhokseen 3 000 kävijää.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhoksen historiaan kytkeytyy olennaisesti Nils Ludvig Arppe, joka harjoitti siellä metsäteollisuutta. Arppen rakennuttama Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen tehtiin Puhoksessa. Puhoksen sahan / Puhoskartanon alue kuuluu Museoviraston listaamien valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.[6] Valtatien 6 ja kantatien 71 yhtymäkohdan tuntumassa sijaitsee puolestaan Arppen 1847 alulle laittama Suomen vanhin ja suurin yhtenäinen lehtikuusimetsä, Koivikon lehtikuusimetsä.[7] Lehtikuusista oli tarkoitus tehdä laivoja, mikä jäi tekemättä Arppen kuoltua.

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hexion Specialty Chemicals Oy (liimatehdas)
  • Stora Enso Timber Oy Ltd (Kiteen Saha) lakkautettu
  • Puhos Board Oy (lastulevytehdas) lakkautettu
  • Surfactor Finland Oy (pinnoitetehdas)
  • Karhu Sporting Goods (suksitehdas)
  • Kiteen huonekalutehdas lakkautettu
  • Narskuttelu Oy (hammastuotteet, ksylitolituotteet), Puhoshalli
  • Nordic Koivu Oy (mahlatuotteet) Puhoshalli
  • Pura Nordica (luonnonkosmetiikka) Puhoshalli

Puhoksen satama

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaita palvelee Puhoksen satama. Sitä sekä Joensuun satamaa operoi sama yhtiö, Joensuun Laivaus Oy. Puhoksessa laivataan pääosin metsä- ja puuteollisuuden tuotteita.[8] Puhos Satama Oy:n kapasiteetti on 2 700 m2 (terminaali 1) + 3 000 m2 (terminaali 2).[8]

Puhoksen kanavahanke

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuulainen kauppaneuvos Antti Juhana Mustonen omisti 1800-luvun lopulla Puhoksen ja Utran sahat. Hän suunnitteli rakentavansa kanavan Puhokseen sekä yksityisen rautatien Pyhäjärven ja Laatokan välille. Hän teki suunnitelmistaan ehdotuksen vuonna 1875. Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus puolsi anomusta seuraavana vuonna. Suunnitelman mukaan Puhoksen koski olisi ohitettu noin 600 metriä pitkällä ja 1,78 metrin syvyisellä kanavalla. Sulku oli tarkoitus tehdä puusta ja kanavan varrelle oli tarkoitus rakentaa telakka. Suunnitelma hyväksyttiin vuoden 1876 lopulla ja työt käynnistyivät pian tämän jälkeen. Kaivu aloitettiin Pyhäjärven puolelta. Kanavaa kaivettiin noin 400 metriä ja jopa sulun paikkakin kaivettiin lähes täyteen leveyteen ja syvyyteen. Mustonen kuitenkin kuoli ja työt keskeytettiin. Seuraavina vuosikymmeninä tehtiin ainakin kolme anomusta töiden jatkamiseksi, mutta niitä ei hyväksytty. Paikallisesti kaivanto tunnetaan nimellä Mustosen kanava.[9]

Talvinen kuva Puhoksesta

Matkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatien 6 varressa sijaitsevassa Matkailukeskus Pajarinhovissa on muun muassa Suomen suurin yksityinen eläinpuisto. Huhtikuussa 2010 valmistui Pajarinhovin historian suurin investointi, vesipuisto.[10][11][12] Pajarinhoviin kuuluu myös Finlandia Hotels -ketjun hotelli, huviloita, hirsimökkejä, ravintola ja kahvila, tehtaanmyymälöitä, ohjelmapalveluja ja 400 neliömetrin tanssipaviljonki.[10]

»Allasosastoa voi verrata esimerkiksi Imatran kylpylään.»
(Pajarinhovin Vesipuisto Oy:n toimitusjohtaja Mari Pykäläinen.[10])

Puhoksessa on paljon rantaviivaa ja siten myös loma-asutusta. Orivesi ulottuu kylän keskustaan ja eteläistä osaa (Tasapää) reunustaa Pyhäjärvi. Nämä yhdistyvät toisiinsa Puhoksen kosken kautta, jossa on myös Pohjois-Karjalan Sähkön vesivoimalaitos.[13] Puhoksen voimalaitoksen valmistumisvuosi on 1961. Sen putouskorkeus on 3,7 metriä ja suunnitteluvirtaama 20 m3/s. Kokonaisteholla 0,8 MW tuotetaan vuodessa energiaa 1 500 MWh.[13]

  • Kone- ja kulttuuritapahtuma Puhoksen perinnepäivät heinäkuussa
    Kone- ja kulttuuritapahtuma Puhoksen perinnepäivät heinäkuussa
  • Puhoksen perinnenavetan vintin näyttely
    Puhoksen perinnenavetan vintin näyttely

Puhoksen perinnenavetta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhoksen näyttävimpiä rakennuksia on kantatien 71 varrella oleva Puhoksen perinnenavetta. Rakennuksen omistaa Kiteen kaupunki. Keski-Karjalan perinnekoneyhdistys ry on vuokrannut rakennuksen jo 2010-luvulla erityisesti vuosittain heinäkuussa järjestettävän kone- ja kulttuuritapahtuma Puhoksen perinnepäivien tukikohdaksi.

Navetan vintille on koottu vuosien aikana näyttely, jossa on laaja kokoelma arjen tavaroita ja erikoisuuksia. Puhoksen koulu on koonnut näyttelyyn oman osion koulun historiaan liittyen. Näyttelyyn on saatu lahjoituksena myös muita kokonaisuuksia mm. tyypillistä 1940–1950-lukua esittelevä näyttely, Nils L. Arppen jäämistöä, hevostyökoneita ja maatalon koneita, Moottorisahoja, puutyöverstaan esineistö, huoltoaseman ravintolan kalustoa sekä viimeisimpänä Rääkkylä Seuralta muinaisveneen jäljennös. Rakennusta vuokrataan mm. juhlatilaksi. Perinnenavetta on valmistunut 1928, ja se on aikanaan toiminut Oy Kaukas Ab:n Puhoksen kartanon oman aikansa edistyksellisimpänä navettana. Navetan pinta-ala on yli 1 000 neliötä ja saman katon alle on rakennettu oma paikka lehmille, sioille, hevosille sekä kaluston ja heinien säilytykselle. Navetta on työllistänyt paikallisia monissa tehtävissä. Perinnenavetan ja alueen historiaan voi tutustua alueella olevien kylttien ja kuvausten avulla.

Puhoksen kehittämisyhdistys ry

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhoksen kehittämisyhdistys ry perustettiin toukokuussa 2021. Yhdistyksen tavoitteena on Kiteen Puhoksen kehittäminen entistä vetovoimaisemmaksi ja mukavammaksi paikaksi asua ja elää. Yhdistys järjestää elämyksellisiä tapahtumia asukkaille ja matkailijoille. Yhdistys organisoi Puhoksen kylän viihtyvyyden lisäämiseksi talkoita ja muuta toimintaa. Yhdistys toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden yhdistysten, toimijoiden ja Kiteen kaupungin kanssa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Saukkonen, Emilia: Pohjoiskarjalainen Puhos on Suomen vuoden kylä – raati hehkuttaa asukkaiden tahtoa taistella kyläkoulun puolesta Yle Uutiset. 17.4.2024. Viitattu 10.6.2024.
  2. ↑ VANHA PUHOS vanhapuhos.blogspot.com. Viitattu 11.4.2024.
  3. ↑ Puhoksen koulu: Opettajat Kiteen kaupunki. Viitattu 4.4.2011. [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Kiteen kirjasto Kiteen kaupunki. Arkistoitu 18.5.2011. Viitattu 4.4.2011.
  5. ↑ Puhoksen Perinnepäivät puhoksenperinnepäivät.fi. Viitattu 30.8.2013.
  6. ↑ Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 2.5.2010.
  7. ↑ Puhoksen patruuna (pdf) Kitee.fi: Kiteen kaupunki. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 27.7.2007.
  8. ↑ a b Satamat Joensuun Laivaus Oy. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 3.5.2010.
  9. ↑ Arnholm, Bosse: Puhoksen kanavahanke kanaler.arnholm.nu. Viitattu 2.5.2010.
  10. ↑ a b c Könönen, Juha: Kiteen vesipuistosta tulee aiempia suunnitelmia suurempi Länsi-Savo. 27.5.2009. Viitattu 2.5.2010. [vanhentunut linkki]
  11. ↑ Sahiluoma, Veijo: Pajarinhovin viihdekylpylä saamassa miljoona-avustuksen investointeihin Kauppalehti. 12.2.2007. Viitattu 2.5.2010. [vanhentunut linkki]
  12. ↑ Ahjopalo, Janne: Miljoonaluokan vesipuistoa rakennetaan YLE Pohjois-Karjala. 3.8.2009. Arkistoitu 5.8.2009. Viitattu 2.5.2010.
  13. ↑ a b Puhoksen voimalaitos Pohjois-Karjalan Sähkö. Viitattu 3.5.2010. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puhos_(Kitee)&oldid=22439464”