Puriini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puriini
Tunnisteet
CAS-numero 120-73-0
PubChem CID 1044
SMILES C1(NC=N2)=C2C=NC=N1
Ominaisuudet
Molekyylikaava C5H4N4
Moolimassa 120,11 g/mol
Sulamispiste 214 °C

Puriini on typpipitoinen orgaaninen emäs, jolla on pyrimidiini- ja imidatsolirenkaan muodostama kaksoisrengasrakenne. Se on adeniinin ja guaniinin rakenneosa.

Nukleiinihapoissa puriineja on kahta tyyppiä: adeniini (A) ja guaniini (G). DNA:n kaksoiskierre muodostuu puriinien pariutuessa vetysidoksin pyrimidiinien kanssa. Adeniini pariutuu tymiinin tai urasiilin kanssa ja guaniini pariutuu sytosiinin kanssa. Emäkset ovat kiinnittyneinä DNA:n tai RNA:n sokeriosan ykköshiileen.

On myös muita puriinirakenteisia emäksiä, jotka eivät ole osana nukleiinihappoja. Tällainen on esimerkiksi kofeiini.

Puriinien biosynteesistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puriinirengas tuotetaan elävissä soluissa aspartaatista, glutamiinista, glysiinistä, N-10-formyylitetrahydrofolaatista ja N-5,N-10-metyylitetrahydrofolaatista.[1] Puriinien biosynteesissä tarvitaan myös lukuisia entsyymejä ja muita molekyylejä.

Tarkemmin puriineja tuotetaan soluissa reaktioketjussa, jossa on 12 vaihetta alun riboosiyhdiste ja lopun puriinin sisältävä IMP mukaan lukien. Reaktioketju tarvitsee muun muassa alfa-D-riboosi-5P:tä (riboosi, jossa viiden fosforihapon ketju), adenosiinitrifosfaattia eli ATP:tä, glutamiinia, glysiiniä, N-5,N-10-metyyli-H4-folaattia, hiilidioksidia, aspartaattia ja N-10-formyyli-H4-folaattia. Reaktioita katalysoi ainakin viisi entsyymiä ja biotiini sekä ATP ja magnesiumioni Mg2+.[2] Syntynyt inosiini-monofosfaatti IMP muutetaan edelleen adenyylisucconaatiksi AMPS ja adenosiinimonofosfaatiksi eli AMP:ksi. Toiset reaktiot tuottavat IMP:stä ksantosiinimonofosfaatin XMP kautta guanosiinimonofosfaattia GMP:tä.[3] IMP:n muuttaminen AMPS:ksi vaatii entsyymin (adenylosukkinaattisyntaasin), glysiiniä, GTP:tä ja Mg2+:aa. AMPS:n muuttaminen AMP:ksi vaatii adenylosukkinaatti-entsyymin. Toinen haara, IMP:n muutto XMP:ksi vaatii NAD+:n, vettä H2O ja IMP-dehydrogeneraasi-entsyymin. XMP:n muutto GMP:ksi vaatii glutamiinia, ATP:tä ja GMP-syntetaasia.[4]

  1. Harper's Biochemistry, 18. edition, 1981, ISBN 0-87041-036-9, s. 133, Figure 26–2.
  2. harper16, s. 334, Figure 26–3
  3. harper16, s. 335, figure 26-4
  4. harper16, s. 335, Figure 26-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.